Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus

Robottiautojen eettinen ongelma

<< < (3/44) > >>

Patu:
Kohtalaisen vaikeaa on arvioida ulkopuoliset uhrit ja muiden tiellä liikkuvien liikennekäyttäytyminen. Tietysti voi olettaa, että autot keskustelevat keskenään ja tietävät mitä vastaantuleva aikoo tehdä ja montako matkustajaa siinä on kyydissä jne. Silloin päätöksenteko on niin nopeaa ettei kuljettajaksi aikova (kädet ratissa istuva) ehdi tehdä juuri mitään.
Se autojen keskustelu avaa mahdollisuuden päästä vaikuttamaan auton toimintaan.

Kai se auton päätöksenteko pitäisi rekisteröidä mahdollista oikeudenkäyntiä/vakuutusta/tms. varten.

Aina Rempallaan:
Sähköaivojen ohjaus voidaan myydä tyyllin:
999 riskitilanteesta tuhannesta auton antureihin ja testattuun logiikkaan perustuva ratkaisu on autossa matkustavien terveyden kannalta oleellisesti onnekkaampi kuin taitavan ajajan ratkaisu. Yhdessä riskitilanteessa miljoonasta kokonaistilanteen optimointi tuottaa erilaisen tuloksen kuin auton ja sen matkustajien paras etu olisi.

Ehkä kuin shakkipeliohjelmassa: vaihtoehtoiset ratkaisut johtavat todennäköisiin tilanteisiin, jolle lasketan hinta, jota pyritään optimoimaan. mks jo viittasikin että kokonaishinta rakentuu yksikköhinnoista, joille ei ole absoluuttisia kriteereitä. Tilanteen muiden toimijoiden toimintaa voidaan huonommin ennakoida ja mitä vähemmän voidaan sen pienemmällä painolla sen päättelyssä tulee olla.

Näin uskon, että riittävän pienellä todennäköisyydellä maksajan edun vastainen kokonaisetu on hyväksyttävissä kun kokonaisetu itselle on riittävän hyvä. Logiikan testaus lienee haaste. Voidaan myydä yksinkertaisten tilanteiden hyvää hallintaa kun vaarallisimmissa tilenteissa useat tekijät yhdessä rakentavat vaaran.

Patu:
Vierastan ajatusta kokonaistilanteen optimoinnista. Optimoitava funktio sisältää niin paljon parametreja, joiden arvot on vain arvattava, että se optimiohjaus on lähes mitä sattuu. Sellainen optimiohjaus sisältää mm. oletuksen sen toisen kohteen tulevista liikkeistä, ja jos se ennustus menee pieleen saattaa monta henkeä olla menetetty.
Kuka vastaa?

Sen oman auton ja matkustajien edun hakeminen tuntuu - jos ei eettisemmältä niin - käytännöllisemmältä. Ja löytyy sille eettinenkin perustelu, ehkä kaukaa.
Tämän hetkiset kaavailut automaattiautosta kertovat, että aina pitää olla ihminen jos ei kädet koko ajan ohjauspyörässä niin ainakin valmiina puuttumaan menoon. Ts. kriisitilanteissa ajatellaan että viimeisen sanan sanoo ihminen, ja jos kriisitilanteessa - ajanko muutaman lapsen yli vai auton päin seinää- kuljettaja säästää oman autonsa miksei robottiautokin tekisi niin?

Itse asiassa tuo eettinen asetelma vallitsee jo nykyautoillakin. Periaatteessa voitaisiin vaatia että kuljettajan tulee aina tehdä kokonaisoptimaalinen ratkaisu, ts. vaikka itsemurhata itsensä jos se säästää useampia henkiä. Tottahan toki on, että vaikka robotti saataisiin tekemään niin niin kuljettajaa ei saada.

Aina Rempallaan:

Niin netissä sitten olisi ohjeita järjestelmän roottaamiseksi ja modifiointien tekemiseen järjestelmään. Takuu kyllä menetettäisiin...

Kun järjestelmä saadaan kyllin standardoitua, ilmaantuvat open source korvaavat ohjelmistot.

Renttu:

--- Lainaus käyttäjältä: mks - Su 25.10.2015, 09:40:14 ---Olen pitänyt "moraalilogiikan" harjoitustehtäviä tyyliin pitäisikö lykätä yksi varmaan kuolemaan viiden pelastamiseksi" naurettavina ja keinotekoisina mukamoraalisina kysymyksinä ymmärtämättä minne väistämättä olemme menossa.
mks

--- Lainaus päättyy ---
Tämän lajin logiikka on sodankäynnin peruskauraa - ehkä joidenkin mielestä kovinkin naurettavaa, mutta ei missään nimessä keinotekoista.

***
Itse robottiautojen kohdalla todennäköisesti käy, kuten monessa muussakin: rahvaan mallit toimivat hieman eri tavoin ja eri periaatteiden mukaan kuin niiden, joilla on varaa maksaa enemmän. Kalleimmat mallit suojelevat matkustajia kaikissa olosuhteissa, sivullisten henkien ja terveyden kustannuksella. Päteville modauksille tulee kovaa kysyntää.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu