Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus

Humanismin ja etiikan modernisointi: Informationistinen ja experientalistinen e.

<< < (6/7) > >>

MrKAT:

--- Lainaus käyttäjältä: valtteri - Pe 19.08.2016, 16:28:16 ---Monet tiedostaa itsekin, että viina ei sovi heille koska tulevat väkivaltaisiksi tai muuten alkavat sekoilemaan täysin ilman kontrollia.  Ja ne jotka ei jo tätä itse tiedosta tai halua tiedostaa niin sitä vähemmän he haluavat mitään valistusta omasta "vaarallisesta" genomistaan.

--- Lainaus päättyy ---
Mutta eihän info ole vain heitä vaan saattaapi ollla myös päättäjiä varten. Näin SDP+co voi vakuuttaa änkyräiset viinaa kansalle-puolueet ja EU-komissiot siitä miksi Suomi on oltava alkoholiverojen erikoistapaus: Katsokaas kun meidän kansaamme vaivaa HTR2B Q20* et al.

(Tyynenmeren saarivaltiot voisi vaatia vastaavaa erikoiskieltoa tai -tullia WTOlta sokerilimuille: Koska kansojamme vaivaa paha diabetes koska geenit x1 x2 ja x3.)

MrKAT:
Nyt näyttää siltä, että 1-5% vaikeasti lihavista omaa viallisen MC4R-geenin joka vaikuttaa käyttäytymiseen ruokapöydässä. Kokeessa he vähän kuin huomaamatta samannäköisistä ja -makuisista annoksista valitsivat sen joka oli rasvaisin. Toisaalta taas nämä eivät tykänneet jälkiruuista kaikkein sokerisimmista.

Tutkijat löysivät geeneistä selityksen rasvaisen ruoan himolle
..
Farooqin mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin osaa ruokamieltymyksistämme määrää biologia eikä tahto.
http://yle.fi/uutiset/3-9211236

valtteri:

--- Lainaus käyttäjältä: MrKAT - To 06.10.2016, 23:08:50 ---Nyt näyttää siltä, että 1-5% vaikeasti lihavista omaa viallisen MC4R-geenin joka vaikuttaa käyttäytymiseen ruokapöydässä. Kokeessa he vähän kuin huomaamatta samannäköisistä ja -makuisista annoksista valitsivat sen joka oli rasvaisin. Toisaalta taas nämä eivät tykänneet jälkiruuista kaikkein sokerisimmista.

Tutkijat löysivät geeneistä selityksen rasvaisen ruoan himolle
..
Farooqin mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat, että ainakin osaa ruokamieltymyksistämme määrää biologia eikä tahto.
http://yle.fi/uutiset/3-9211236

--- Lainaus päättyy ---

Sehän on nyt itsestäänselvää, että ihmisen ruokamieltymyksiä määrää myös biologia. Ei ihmisen ruokamieltymyksiin kuulu syödä heinää. Siis koska ihmisellä ei ole pötsiä, joka pystyisi käsittelemään heinää. Samon ihminen ihan luonnostaan tuntee vastenmielisyyttä pilaantunutta ruokaa kohtaan. Toisaalta ihminen voi kyllä tahdon avulla yrittää syödä ihan mitä vaan. Siis siirtää tahdon avulla ruoansulatusjärjestelmäänsä mitä suusta saa mahtumaan sisään.  Eläimellä taasen on ihan vaistonvaraista tämä oikean ruokavalion ylläpitäminen.     

MrKAT:
Ihminen voi tahdollaan tappaa itsensä nälkään (anoreksia, ideologiset nälkälakot).
 
Anoreksia nervosa olisi voimakkaasti periytyvä (en.wikipedian mukaan). Ja monella autismin/asperger-häiriö. Syömishäiriöpotilaista jopa 23%:lla autismityypin häiriö [1]. Ja autismi on synnynnäistä, geneettistä tms.
Tahdonlujuus ja -vapaus on hmm.. rajoitettua ja osin ennalta määrättyä.

[1] Duodecim 15/2011

Laika:

--- Lainaus käyttäjältä: MrKAT - Pe 11.03.2016, 22:32:11 ---Yuval Harari nimittää provosoivasti humanismia uskonnoksi joka palvoo ihmisyyttä. Kirjassaan Sapiens.. s.261 on jaottelu jota tulkitsen väljästi oikaisten näin:
 o  Liberaali humanismi : yksilöllisesti, jokainen H.sapiens, sielu, on arvokas : ->universaalit ihmisoikeudet
 o  Sosialistinen humanismi: kollektiivisesti, jokainen on tasa-arvoinen           ->kommunismi, keskitysleirit
 o  Evolutionaarinen humanismi: H.sapiens muuttuva laji, edistettävä kohti yli-ihmistä ->natsismi, keskitysleirit

Nuo on jo vanhaa kamaa. Itse täydentäisin 2000-luvulle (hienostelevat nimet hihastani):

 o Informationistinen humanismi: Jokainen yksilö on ainutlaatuinen informaatiovarasto (DNA ja kokemusmuisti), ja säilyttämisen ja tutkimisen arvoinen
 o Experientalistinen humanismi: Jokainen yksilö on kokemuksellisen arvokas.

Näitä voi toki laajentaa. Informationistisesti jokainen eliölaji ja yksilö on ainutlaatuinen DNA-varasto, sitä arvokkaampi mitä harvinaisempi on laji.
Experientalistisesti (elämyksellisesti/kokemuksellisesti) jokainen erikoinen sittiäinen on myös arvokas. Jollekin.

Experientalistisesta humanismista on myös irvokkaita sovelluksia jo nähty. Vanhan ajan sirkuksen freak show:t jo vuosisata sitten jenkeissä (kerran näin siitä tosi-tv-mäisen elokuvankin joskus 30-luvulta).

--- Lainaus päättyy ---

Jos humanismin haluaa problematisoida ja tuoda 2000-luvulle, suosittelen tutustumaan vakavasti Donna Harawayn ajatteluun lähtien hänen Cyborg Manifesto:staan. Harawayn (kuten minun, tietänet) mukaan dikotomisointi on haitannut ymmärtämästä ihmisyyttä sen eri ilmenemismuodoissa lähtien mies/nais -jaosta ja päätyen tiukkaan eläin/ihminen -erotteluun. Kyse on kielellisten kategorioiden taakse katsomisesta, ja vaikka nuo työvälineet ovat osoittautuneet äärimmäisen tehokkaiksi, niiden jakautuneisuus haittaa tieteenfilosofista työskentelyä ihmisyyden ontologian purkamisessa ja sen sisään -sieltä ulos!- katsomisessa.

It  was  never  really  possible  for  me  to  inhabit  biology  without  a  kind
of  impossible  consciousness  of  the  radical  historicity  of  these  objects  of
knowledge. You read people like Foucault and you’re never the same again.
But I never was a postmodernist out of a fundamentally literary tradition or
architectural  tradition.  For  me  it  was  always  about  the  materialities  of
instrumentation  of  organisms  and  laboratories,  [I  was]  always  really  inter-
ested in the various non-humans on the scene. The ‘Cyborg Manifesto’ came
out of all that.
...
 I’m  with  zoontologies  more  than  posthumanism because I think that species
is in question here big time and species is one of those wonderful words that is
internally oxymoronic. This approach insists  on  its  Darwinist  meanings,  including 
considering  people  as  Homo sapiens.  ‘Companion  species’  thinking  inquires  into
the  projects  that construct  us  as  a  species,  philosophical  or  otherwise. 
‘Species’  is  about category work. The term is simultaneously about several strands of
meaning–  logical  type,  taxa  characterized  through  evolutionary  biology,  and  the
relentless specificity of meanings.

http://tcs.sagepub.com/content/23/7-8/135.full.pdf

Haastattelussa (s. 141) Nicholas Gane mainitsee myös Derridan esseen, jossa Derrida mainitsee kolme ihmisen kärsimää iskua narsismiaan kohtaan: kopernikaanisen, darwinistisen ja freudilaisen. On a personal note, tuntuu kummalliselta törmätä aina uudestaan omiin ideoihinsa muiden lausumina, vaikka Freudia huonosti tuntevana en ole koskaan hänen työnsä merkitystä missään käsitellyt.

Harawayta on kuvailtu kamalaksi kirjoittajaksi, mutta tärkeää on yrittää tavoittaa hänen pääideansa. Tiedätkö miten monta kerrosta valheita, tarinoita ja myyttejä saat purkaa, ennen kuin pääset keskustelemaan lajitovereittesi kanssa edes lajitovereina? Merkittävä osa ihmisen historiaa on ollut sen myyttien purkamista. En kuitenkaan ole päässyt takaisin positioon, josta kerran putosin mainitsemaani kaninkoloon. En edes muista, milloin muutos ajattelussani sai alkunsa, sen on täytynyt olla ensimmäisten viestieni aikoina vuosia sitten. Ihmisyyden historia on ainoa tuntemamme historian laji -ja huomaa että erotan historian pelkästä ajan tai aika-avaruusjatkumon käsitteestä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu