Hiekkalaatikko > Tajunnan virta
Tietämätön utelee vastauksia
Patu:
--- Lainaus käyttäjältä: wade - Ma 19.10.2015, 09:40:13 ---
Sekavan viestini pointti: koko hallituskiintiö on minusta melko kosmeettinen asia.
--- Lainaus päättyy ---
En siis osannut tuoda esiin sitä periaatteellista asetelmaa joka ainakin minua kiusaa.
Onko sukupuoli asia jonka perusteella saa syrjiä? Jos yhtiön hallituksessa on 2 naista ja 5 miestä, uusi laki vaatisi että seuraava lisäjäsen on nainen tai että jos hallitusta supistetaan, lähtijä on mies.
Sitten jokunen yksityiskohta: miten kolmijäseninen hallitus tulee muodostaa? Sukupuoliosuudet ovat joko 33/67 tai 0/100. 40% ei saa syntymään ainakaan miesten logiikalla.
Koskeeko kiintiö yhteisöjä kuten puolueita, metsästysseuroja?
Mikä on suomalainen yhtiö: pääkonttori Suomessa, osake-enemmistö suomalaisilla, jotain muuta?
Nämä kysymykset ovat yksityiskohtia joihin en odotakaan vastausta enkä hae keskustelua niistä, heitin ne vain huomauttamaan että sekin laki pitäisi säätää ajatuksella.
En usko että yhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt auttavat yhtiötä. Tärkeämpänä näkisin työntekijöiden edustuksen hallituksissa.
Hallitusjäsenen kompetenssiin kuuluu paitsi ammattitaito, kokemus myös verkosto. Miehillä on vielä paremmat verkostot kuin naisilla, toki alasta riippuen.
wade:
--- Lainaus käyttäjältä: Patu - Ma 19.10.2015, 11:00:00 ---
--- Lainaus käyttäjältä: wade - Ma 19.10.2015, 09:40:13 ---
Sekavan viestini pointti: koko hallituskiintiö on minusta melko kosmeettinen asia.
--- Lainaus päättyy ---
En siis osannut tuoda esiin sitä periaatteellista asetelmaa joka ainakin minua kiusaa.
Onko sukupuoli asia jonka perusteella saa syrjiä? Jos yhtiön hallituksessa on 2 naista ja 5 miestä, uusi laki vaatisi että seuraava lisäjäsen on nainen tai että jos hallitusta supistetaan, lähtijä on mies.
Sitten jokunen yksityiskohta: miten kolmijäseninen hallitus tulee muodostaa? Sukupuoliosuudet ovat joko 33/67 tai 0/100. 40% ei saa syntymään ainakaan miesten logiikalla.
Koskeeko kiintiö yhteisöjä kuten puolueita, metsästysseuroja?
Mikä on suomalainen yhtiö: pääkonttori Suomessa, osake-enemmistö suomalaisilla, jotain muuta?
Nämä kysymykset ovat yksityiskohtia joihin en odotakaan vastausta enkä hae keskustelua niistä, heitin ne vain huomauttamaan että sekin laki pitäisi säätää ajatuksella.
En usko että yhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt auttavat yhtiötä. Tärkeämpänä näkisin työntekijöiden edustuksen hallituksissa.
Hallitusjäsenen kompetenssiin kuuluu paitsi ammattitaito, kokemus myös verkosto. Miehillä on vielä paremmat verkostot kuin naisilla, toki alasta riippuen.
--- Lainaus päättyy ---
Saako sukupuolen perusteella syrjiä: ei missään nimessä.
Itsekään en ole lainkaan varma mitä apua sukupuolikiintiöstä on yhtiölle. Muuten kuin että se tuntuu olevan yhtiöille suhteellisen kivuton paikka tehdä sukupuolitasa-arvoa kunnioittavaa imagotyötä. Myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta olen epävarma siitä kuinka sukupuolikiintiö yhtiön hallituksessa mukamas edistää naisten ja miesten välisen eron umpeen kuromista.
Kiintiöajattelun taustalla ei ole tavoitteena kokonaan uuden syrjinnän muodon rakentaminen aiemmin neutraalille kentälle, vaan jo olemassa olevaa rakenteellista syrjinnän muotoa vastaan tarkoitettu toimi. Taustalla oleva ajatus on, että miesten valinta ei ole neutraali ja objektiivinen valinta, vaan perustuu historiallisesti muodostuneeseen miehistä valtaa korostaneeseen syrjintään.
Näin kysymys siitä, saako sukupuolen perusteella syrjiä muodostuu monitahoiseksi yhteiskunnalliseksi poliittiseksi kysymykseksi - jossa vastaus on aina "ei saa". Mutta oma näkökulma asiaan vaikuttaa siihen millä tasolla syrjintää lähestytään. Tarkoitan: yhdestä näkökulmasta kiintiö on syrjintää, toisesta näkökulmasta se ettei kys. interventiota tehdä vasta syrjintää onkin.
Minusta kiintiöajattelu on kyseenalainen. Toki, naisten läsnäolo merkittävissä yhteiskunnallisissa rooleissa saattaa osoittautua symbolisesti merkitykselliseksi. Mutta kuinka kiintiöt voisivat auttaa oletettuun rakenteellisen syrjinnän muotoon, jos samalla ei saada muutettua ruohonjuuritasolla niitä tekijöitä, joiden perusteella nainen tai mies ajautuu sille polulle, jonka päätepisteessä on "mahdollinen ehdokkuus yhtiön hallitukseen". Kyvykkäitä ja hyvin verkostoituneita naisia varmasti on, mutta onko heitä esimerkiksi yksi kymmenestä? Kaksi kymmenestä? Kolme kymmenestä? Loppujen ollessa miehiä.
Kiintiöajattelu kuullostaisi asialliselta, mikäli tilanteessa jossa potentiaalisten hallitusjäsenten joukkio olisi täysin heterogeeninen: pätevien naisten ja miesten joukko olisi 50/50 jakautunut. Jos tällöin hallituksissa miehiä olisi 25/75, niin kiintiön hyöty olisi minusta selkeämpi. Jos pätevien ehdokkaiden suhde taas on 25/75, niin 25/75 olisi myös ihan reilu kiintiö, ei 50/50.
Patu:
Lienemme yhtä mieltä siitä, että kiintiöajattelulla ei ole pelkästään hyviä puolia.
Tasa-arvoa pitää ja tulee edistää, mutta ei ehkä tässä tapauksessa pakolla. Pakolla ratkaistu kiintiö vaatii yksityiskohtaiset määräykset ja käsitteet ja menee teknisesti hankalaksi.
Pitääkö työntekijöiden edustus suurempien yhtiöiden hallinnossa (1-4 edustajaa) olla sukupuolikiintiöitetty?
Sukupuolikiintiö korostaa liikaa sukupuolen merkitystä asiassa, jossa sitä ei pitäisi ollakaan.
wade:
--- Lainaus käyttäjältä: Patu - Ti 20.10.2015, 09:37:03 ---Lienemme yhtä mieltä siitä, että kiintiöajattelulla ei ole pelkästään hyviä puolia.
Tasa-arvoa pitää ja tulee edistää, mutta ei ehkä tässä tapauksessa pakolla. Pakolla ratkaistu kiintiö vaatii yksityiskohtaiset määräykset ja käsitteet ja menee teknisesti hankalaksi.
Pitääkö työntekijöiden edustus suurempien yhtiöiden hallinnossa (1-4 edustajaa) olla sukupuolikiintiöitetty?
Sukupuolikiintiö korostaa liikaa sukupuolen merkitystä asiassa, jossa sitä ei pitäisi ollakaan.
--- Lainaus päättyy ---
Juu, olemme samaa mieltä: minä en ymmärrä millä mekanismilla kiintiöajattelu yhtiöiden hallituksissa on toimiva keino asetettuun päämäärään. Kiintiön pitäisi jollakin tavalla heijastua empiiriseen todellisuuteen siten, että ryhmä, josta hallitus valitaan olisi kiintiön mukaisesti tasainen. Näin ei ole.
On melko yleisesti hyväksytty ajatus, että syyt naisten ja miesten erilaisille elämänpoluille ovat monitahoiset. Kiintiöajattelu voisi teoriassa toimia symbolisena rohkaisuna ja yhteiskunnallisena esimerkillä johtamisena: "naiset ovat tervetulleita merkittäville paikoille". En itse kuitenkaan usko että tällaista vaikutusta olisi, tai ainakin että kyseessä on liikaa toivotaan toivotaan -ajattelu. Siksi kiintiö vaikuttaa enemmän väkinäiselle kosmetialle ja miksei myös pakkovallalle.
Tässä on feministinen blogikirjoitus (Wordpress) samasta aiheesta: kirjoittajakin tuntuu allekirjoittavan epäilyksen siitä, miten kys. kiintiö voisi olla tehokas keino ratkaista tasa-arvo-ongelmaa. Eli, jos kiintiö ei oikeasti "korjaa jotain" joka on "rikki", se on kosmeettinen. Ja jos keino ongelman ratkaisemiseksi on maho, ei sitä voi edes pitää uskottavana tasa-arvoa edistävänä tekona. Enemmän kyse tuntuu olevan tarpeesta tehdä jotakin konkreettista (blogin mukaan yhtiöiden hallituskiintiöön on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, joten se on yksi harvoista ylipäätänsä tehtävissä olevista teoista), mitä tahansa mikä saattaisi vaikuttaa, tilanteessa, jossa vaikuttavien tekojen keksiminen on hyvin hankalaa.
Tuco:
--- Lainaus käyttäjältä: wade - Ti 20.10.2015, 11:31:37 ---
Tässä on feministinen blogikirjoitus (Wordpress) samasta aiheesta: kirjoittajakin tuntuu allekirjoittavan epäilyksen siitä, miten kys. kiintiö voisi olla tehokas keino ratkaista tasa-arvo-ongelmaa.
--- Lainaus päättyy ---
Toivottavasti feministit pysyvät uskollisina linjalleen ja tarkoittavat sukupuolella sosiaalista sukupuolta. Tällöin hallitusten kiintiöpaikat jaetaan sen perusteella, mitä hakijat itse katsovat parhaaksi ilmoittaa sukupuolekseen.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta