Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus

Länsi

<< < (2/7) > >>

Laika:

--- Lainaus käyttäjältä: wade - To 10.03.2016, 21:50:37 ---Muistelisin, että Diamond olisi selittänyt pääoman suhteessa suurta kasvua Euroopassa maantieteellä: innovaatiot pääsivät virtaamaan esteettä, mutta kyllin pirstaleinen manner loi hajanaisuutta ja sitä kautta dynaamista kilpailua.

--- Lainaus päättyy ---

Haha! Tai ehkä mantereen pirstaleisuus esti heitä olemasta koko ajan toistensa kurkussa kiinni. En tiedä. Ortodoksisen taloustieteen mukaan minun kai pitäisi uskoa lainauksessa esiintyvä selitys, mutta eurooppaa pidettiin muistaakseni ainakin muslimien keskuudessa periferiana pitkään keskiajalle asti. Harmi kun en ole tutustunut Diamondin kirjaan, enkä varsinaisesti ehdikään. En voi siksi kommentoida suoraan.
 Jos otetaan niin vanhanaikainen hyve kehityksen takeeksi kuin yhteiskuntien vakaus, niin roomalaisen lain tuoma jatkuvuus pitäisi ymmärtää edullisena tekijänä. Rooman valtakunta ei sitä paitsi tuhoutunut kataklysmisesti, vaan muutos tapahtui vähitellen, vaikka se merkitsikin vanhan valtakeskuksen eli Rooman desentralisaatiota.

Tuosta pääoman kertymisestä voisin sanoa sen, että eräät pääomalajit vaativat eittämättä toimivaa kilpailua. Sitten on pääoman lajeja, jotka vaativat erityisesti vakautta, kuten sivistyksellinen pääoma. En tiedä sitäkään, puhutaanko makrossa aiheesta mitä, mutta mielestäni asia näyttää ilmeiseltä. Tällöin voidaan hyvästä syystä puhua pitkän tuottovälin sijoituksista, joista kehityksen kannalta osaa voitaisiin kutsua ylisukupolvisiksi. Sanotaan nyt vaikka niitä innovaatioiksi. Ne eivät välttämättömästi tarkoita samaa kuin tuote. Ymmärretäänköhän edellistä aina talouspiireissä, välillä epäilen. Aineettomia innovaatioita olisivat edellisen mukaan esimerkiksi jokin sosiaalinen käytänne tai instituutio (joskaan eivät tyhjene niihin).

Lenny:
Lisäksi on selkästi niin, että tämä Diamondin analyysi lauhkeiden vyöhykkeiden hedelmällisistä jokilaaksoista kulttuurien kehtoina ei varsinaisesti mitenkään erittele Länttä. Ehkä olisi syytä ottaa keskusteluun mukaan vanha kunnon Oswald Spengler? Spengler pyrki tunnistamaan eri kulttuuriperinteet eräänlaisten alkusymbolien perusteella. Kertauksen vuoksi länsimaisen, "faustisen", kulttuurin alkusymboli oli ääretön avaruus. Olen aika usein miettinyt, että spengleriläisittäin pitäisi ajatella 1800-luvulla alkaneen uuden kulttuurin, jonka alkusymbolina olisi epälokaalisuus, epälineaarisuus, satunnaisuus, kausaation rikkoontuminen. Jollakin tavalla voidaan ajatella nykyisen globaalin elektronisen kulttuurin, jossa meillä jokaisella on "koko maailma taskussa" edustavan juuri tällaista aikakautta.

Korpela kohtaa Spenglerin juurikin tässä jatkumossa, jota Idän kulttuurit (Venäjä, Islam) edustavat, vaikkakin Korpela päätyy näihin tuloksiin aivan toista kautta. Sikäli kun siitä mitään ymmärrän, hän lähestyy aihetta jotenkin yhteisöjen (kollektiivisuus, klaanit Idässä ja yksilö Lännessä) kautta. Itseäni tietysti diletanttina kiehtoo suunnattomasti tällainen Spenglerin yksinkertainen, oksat pois -ajattelu alkusymboleineen (vaikka en todennäköisesti Spengleriäkään täysin ymmärrä).

wade:

--- Lainaus käyttäjältä: Lenny - Pe 11.03.2016, 07:59:06 ---Lisäksi on selkästi niin, että tämä Diamondin analyysi lauhkeiden vyöhykkeiden hedelmällisistä jokilaaksoista kulttuurien kehtoina ei varsinaisesti mitenkään erittele Länttä. Ehkä olisi syytä ottaa keskusteluun mukaan vanha kunnon Oswald Spengler? Spengler pyrki tunnistamaan eri kulttuuriperinteet eräänlaisten alkusymbolien perusteella. Kertauksen vuoksi länsimaisen, "faustisen", kulttuurin alkusymboli oli ääretön avaruus. Olen aika usein miettinyt, että spengleriläisittäin pitäisi ajatella 1800-luvulla alkaneen uuden kulttuurin, jonka alkusymbolina olisi epälokaalisuus, epälineaarisuus, satunnaisuus, kausaation rikkoontuminen. Jollakin tavalla voidaan ajatella nykyisen globaalin elektronisen kulttuurin, jossa meillä jokaisella on "koko maailma taskussa" edustavan juuri tällaista aikakautta.

Korpela kohtaa Spenglerin juurikin tässä jatkumossa, jota Idän kulttuurit (Venäjä, Islam) edustavat, vaikkakin Korpela päätyy näihin tuloksiin aivan toista kautta. Sikäli kun siitä mitään ymmärrän, hän lähestyy aihetta jotenkin yhteisöjen (kollektiivisuus, klaanit Idässä ja yksilö Lännessä) kautta. Itseäni tietysti diletanttina kiehtoo suunnattomasti tällainen Spenglerin yksinkertainen, oksat pois -ajattelu alkusymboleineen (vaikka en todennäköisesti Spengleriäkään täysin ymmärrä).

--- Lainaus päättyy ---
Joo, en itsekään muista Diamondin eritelleen Länttä sen kummemmin; enemmän hän puhuu innovaatioiden leviämisestä ja edellytyksistä sille. Mutta hänen lähtökohtansa oli Papua-Uusiguinealaisen tuttavansa Yalin kysymys siitä, miksi teillä (länkkäreillä) on niin paljon "cargoa" (kamaa), kun taas hänen kaltaisillaan on vain vähän "cargoa". Diamond ei missään nimessä erottele Länttä omaksi erilliseksi yksikökseen, mutta käsittelee sitä, miksi nimenomaan Eurooppa ylitti meret, valloitti alueita niin totaalisesti, ja lopulta näyttäytyi Yalin silmissä erikoisilta muukalaisilta, jota tulevat lentokoneillaan heidän luokseen.

Selkät erot sivilisaatioiden tai kulttuuristen kokonaisuuksien välille tekeminen on tietenkin ketjun aihe. Mutta ajattelen että Lännestä voi puhua vaikka suhtautuukin maailmaan holistisempana kokonaisuutena; ja Länteen vain suhteellisena tihentymänä, jota ei tarvitse lähestyä nousuna tai voittona.

MrKAT:
Yuval Noah Harari kirjassaan Sapiens; Ihmisen lyhyt historia (Bazar,2016) myös ihmettelee miksi Eurooppa ("länsi") valloitti maailman, miksei persialaiset, kiinalaiset tai intialaiset.
   Vielä 1775 Aasia vastasi 80 prosentista maailman taloudesta. Kiinan ja Intian rinnalla Eurooppa oli taloudellinen kääpiö (s.313). Tuon jälkeen tieteellinen vallankumous antoi meille tehokkaat aseet, laivat, säilykkeet ym. Mutta mikä mahdollisti sen ja miksei Kiina (tekniikanhan olisi voinut kopioida)? Harari kirjoittaa s. 316:
    "Kiinalaisilta ja persialaisilta ei puuttunut höyrykoneiden kaltaisia teknisiä uudistuksia
     (joita saattoi vapaasti kopioida tai ostaa). Heiltä puuttui ne arvot, myytit, oikeuslaitokset ja
     sosiopoliittiset rakenteet, joiden kypsyminen kesti lännessä vuosisatoja ja joiden kopioiminen
     ja sisäistäminen ei käynyt nopeasti."

Eurooppa kehitti modernin tieteen ja kapitalismin. Moderni tiede meni naimisiin imperialismin kanssa. Valloitusmentaliteetti-kappaleessa Harari antaa ymmärtää että kun muualla valloitettiiin lähinnä lähimaita niin Eurooppa (siis "länsi") halusi valloittaa kaukomaita ja uutta tietoa. Nämä Euroopan "tutki ja valloita"-projektit ovat erikoislaatuinen poikkeus historiassa. Kiinalainen amiraali Zheng He kyllä tutki 1403-1455 jopa 300 laivalla Intiaa, muttei valloittanut. Eurooppalaisilla oli sensijaan valloittamisen hinku.

Vielä yksi piirre. Harari kertoo eurooppalaisille olleen myös poikkeuksellinen usko: edistysusko. Muualla ja uskonnoissa oli nostettu kädet pystyyn esim. köyhyyden tms ongelmien edessä. Jopa Jeesus sanoi "Köyhät teillä on aina oleva keskuudessanne,.." joten mistä tämä edistysusko tuli keskiajan lopulla? Harari ei mainitse (tai en huomannut) kuin yhtä vihjettä: huomattiin ettemme tiedä kaikkea. (MrKAT: Harari ei mainitse renessanssia (usko uutta luovaan ihmiseen?)). Ja tieteellinen vallankumous antoi nöyryyttä tunnustaa ettemme tiedä kaikkea. Tämä nosti uteliaisuutta, tutkimisen ja löytöretkeilyn intoa.
 Samaan aikaan Muhammed, Konfutse jne muilla kansoilla tiesivät kaiken tarpeellisen ja edistysuskolle ei ollut pohjaa.
 
JK, Mistä renessanssi syntyi? Pohjalla on antiikin Kreikan uudelleen löytäminen, mutta myös etääntyminen kirkosta. Ja kirkkoon tuli hajurakoa suurten ruttoepidemioiden takia. Länsimaiden nousulle löytyy siis useita osasyitä, huonojakin sattumia. Eli ripaus Nassim Talebin Mustaa Joutsenta: Historiassa on enemmän sattumaa kuin moni selityksiä etsivä haluaisi tunnustaa.

wade:
Itäsuomen Yliopiston sivuilla professorinsa Korpelan teosta Lännen perustasta kartoitetaan suhteessa (Lähi-)Itään: Lännen taustalla on Antiikin Roomassa vakiintunut Jumalan lain ulkopuolinen lakijärjestelmä, kapitalismin mahdollistanut omaisuudensuoja ja järjen nimeen vannonut tiede. Lisäksi kansallisvaltio, joka syrjäytti klaanipohjaisen yhteiskunnallisen järjestyksen melko totaalisesti Euroopassa.

Idässä taas uskollisuus kohdistettiin hallitsijan sijasta heimoyhteisöihin, lakia ei erotettu uskonnosta, hallitsija edusti jumalaa, ja mystiikka oli luonnontieteitä arvostetumpaa.

---

Kalle Haataselle antamassaan haastattelussa Korpela erittelee hieman tarkemmin teesejään.

Taustalla on aatteellinen linkki antiikin Kreikkaan, jossa ihmisen ja jumalten laki erkani toisistaan, ja syntyi käsitys yksilöstä. Korpela huomauttaa, että kreikkalaiset eivät juurikaan vedonneet jumaliin laeissaan, ja roomalaiset eivät enää lainkaan.

Roomalainen laki on keskeinen: laki erotetaan uskonnosta, eikä sanota että Jumala/hallitsija on antanut lain armostaan. Lailla on säätäjä, toimivaltainen taho kuten senaatti, kansankokous, keisarin edikti. Kyse on jonkun antamasta säädöksestä, jota noudatetaan kirjoitetussa muodossa. Tuomareiden posti syntyy. Lakia kodifioidaan. Selitysteoksia laaditaan, soveltamista debatoidaan. Ja viimeisin kodifikaatio, Corpus Juris Civilis, on viimeisin kodifikaatio, josta tuli vuoden 1000 jälkeen malli lainsäädännälle länsimaisissa yhteiskunnissa.

Korpela kertoo yksinkertaistaen, että roomalaisessa laissa on yksilöihin perustuvan maan omistamisen juuret: yksilön syntyessä tämän omistukset ja asema on määriteltävä, samoin yksilön kuollessa. Lähi-itäisessä mallissa maa/omaisuus on suvun tai klaanin kautta omistettu; tai maa on hallitsijalta lainassa.

Siis: länsimaisesta mallista muodostuu yksilön kautta hahmottuva järjestelmä maallisine lakeineen; idässä (niin Itä-Euroopassa kuin Lähi-idässä) toimija on klaani.

"1100-luvun vallankumous" kuvaa tätä yksilön maailman rakentamisen ajankohtaa, yhteisön ja klaanin alasajoa. Samalla roomalaiskatolinen kirkko alkaa edistää selibaattia ja yksiavioisuutta: nämä kristillisen arvot ovat siis 1100-luvulta. Niiden taustalla on kirkon halu kitkeä poliittisista syistä niin pappissäädyn kuin ruhtinasklaanien valtaa.

1000-luvulta alkaen filosofia alkaa ottaa askeleita lännessä: viimeistään skolastiikka tuhoaa holistisen kokonaisuuden teologian, filosofian ja oikeustieteen välillä. Ne erkanevat "erillistieteiksi", kun taas Idässä holistinen kokonaisuus säilyy... järjestelmä on jopa taipuvainen mystiikkaan, joka kohtelee luonnontiedettä mutta myös filosofista tietoa toissijaisena. Lännessä tapahtunut johtaa luonnontieteiden kehitykseen, lopulta jopa tieteelliseen vallankumoukseen.

Paavi, joka yritti kehittää omaa valtakuntaansa Euroopassa taas kielsi mystismin, koska se oli ongelmallista hänen vallalleen, jota yritettiin kehittää säädännäisjärjestelmänä. Tämä ennakoi renesanssia. Korpela huomauttaa, että nykyinen Moskovan patriarkka selitti, että Venäjällä ei ole koskaan ollut skolastiikkaa, renesanssia tai valistusta... ja nämä ovat länsim. yhteiskunnan perustalla.

1600-lukua kuvataan valtiollistumisen vuosisatana. Kehityksen juuret ovat tietenkin kauempana, viimeistään 1300-luvulla, jolloin keskiaikainen keisarius murtui. Korpelan mukaan Pyhä Rooman Keisari oli kuin kalifi. Paikallishallitsijat kuitenkin ottivat vallan keisarilta, paavilta, ja territoriaalisuus alkaa kehittyä. Ja 1500-luvulla territoriot alkavat jo olla vahvoja, ja asukkaat hallitsijan alamaisia.

Idässä taas valtio ei synny samalla tavalla: klaani-imperiumit jatkavat, on hallitsijoita, klaanihallitsijoita, ja ulkopuolisia sotilaita, kuten janitsaareja.

---

Venäjästä Korpela mainitsee, että Putin voi kävellä lakien yli, jos tahtoo... ja se voidaan kokea oikeudenmukaiseksi, koska hän edustaa lakia. Hän tietää ja toimii kansan hyväksi. Korpelan mukaan Moskovassa syntynyt ruhtinaanvalta on hyvin itämaista 1400- ja 1500-luvuilta alkaen.

Kun usein sanotaan, että Venäjällä ei ole kansalaisyhteiskuntaa, Korpela ei pidä tätä ihmeellisenä. Kyse on kokonaisukulttuurista, siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät oikean ja väärän, velvollisuutensa, suhteensa yhteisöön, oikeutsensa yksilöinä. Venäläiset eivät ole ensisijaisesti yksilöitä, ja yksilöiden toimilla on rajansa... tradition vastustaminen on rienaamista. Länsimaiset ihmisoikeudet ja moniarvoisuus on kontekstualisoitu Venäjällä oikeudeksi elää elämäänsä oikeiden arvojen mukaan :)

NL oli pelkkä lyhyt jakso Venäjän historiassa, eikä Korpelan mielestä onnistunut luomaan paljoa.

Hauska kommentti Korpelalta on se, kuinka USA:n  ja Ranskan vallankumoukset, kuten brittiparlamentarismi, ovat laillisuusperiaatteen läpilyöntejä. Niissä aletaan enenevissä määrin tukea omaisuutta, suojata investointeja; ja samalla talous alkaa nousta, koska sillä on laillinen tuki. Idässä tällaista laillusuusjärjestelmää ei koskaan kehity: Venäjälläkään ei ole lain suojaa omaisuudelle. Venäläiset eivät ymmärrä miksi investoinnit tarvitsevat suojelemista. Kyse on basaaritaloudesta: Paljon harmaata taloutta, hallitsija osallistuu myös. Korpelan mukaan kukaan ei tiedä "missä" Venäjän talous lopulta on, se ei ole aito kansantalous.

Korpela katsoo että demokraattinen malli ja lainsäädäntö tukee "mitä vain", vaikka sitä että varakkaat vievät rahansa Portugaliin. Basaaritaloudessa näin ei voi olla: hallitsija voi halutessaan laittaa homman seis ja sanoa "rahat tänne".

---

Yhteisöllisessä järjestelmässä yhteisö on sisäisesti yhtenäinen, mutta yhteisöjen välillä erot voivat olla suuria. Meillä taas kaikkien on oltava yksilöitä ja lait ovat jokaiselle samoja. Lähi-itäisessä järjestelmässä perinteisesti yhteisöillä on omat sääntönsä, eikä hallitsija niihin puuttunut.


Noh, muun muassa tällaista, minusta monin paikoin hyvin mielenkiintoista asiaa Korpelalla oli.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu