Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus

Antropologinen etiikka

<< < (23/24) > >>

valtteri:
Darwinille sympatia on siis sisäsyntyinen ominaisuus, jonkinlainen vaisto lajin muita jäseniä kohtaan. Jää täysin satunnaiseksi luonnon faktaksi kuinka laajalti sitä esiintyy. Darwinin mukaan lapsia ei voi kasvattaa sympatiaan? Kyllähän koiratkin oppivat kaikenlaista. Vielä suuremmalla syyllä voisi sanoa, että ihmislapset voidaan kasvattaa ihan minkälaiseen käyttäytymiseen tahansa. Darwinin olisi pitänyt jättää evoluutionsa koskemaan ainoastaan muuta eläinkuntaa. Ihminen oppii asioita ja tietoisesti jättää perinnöksi asioita, joita opetetaan jälkipolville. Esim. matematiikka ei ole ihmisen vaistoissa vaan jokaisen ihmissukupolven täytyy omalta osaltaan kovalla työllä opetella se. Sisäistää tietty ajatusmaailma.

Laika:
Varaan oikeuden kehnoihin viittauksiin, ulkopuolisia tarkoituksia varten parantelen niitä jälkikäteisesti.


--- Lainaus käyttäjältä: valtteri - Ma 05.12.2016, 12:51:59 ---Darwinille sympatia on siis sisäsyntyinen ominaisuus, jonkinlainen vaisto lajin muita jäseniä kohtaan. Jää täysin satunnaiseksi luonnon faktaksi kuinka laajalti sitä esiintyy. Darwinin mukaan lapsia ei voi kasvattaa sympatiaan? Kyllähän koiratkin oppivat kaikenlaista. Vielä suuremmalla syyllä voisi sanoa, että ihmislapset voidaan kasvattaa ihan minkälaiseen käyttäytymiseen tahansa. Darwinin olisi pitänyt jättää evoluutionsa koskemaan ainoastaan muuta eläinkuntaa. Ihminen oppii asioita ja tietoisesti jättää perinnöksi asioita, joita opetetaan jälkipolville. Esim. matematiikka ei ole ihmisen vaistoissa vaan jokaisen ihmissukupolven täytyy omalta osaltaan kovalla työllä opetella se. Sisäistää tietty ajatusmaailma.

--- Lainaus päättyy ---

En toistaiseksi ole toisen käden lähteitä lukiessani löytänyt Darwinin sanoneen kasvatuksestä yhtään mitään. Vihjaamasi nature-nuture -kiista leimahti laajemmin vasta 1970-luvulla Edward Wilsonin sosiobiologisen pamfletin julkaisemisen myötä. Wilson ei väittänyt, ettei kasvatuksella ole merkitystä, pikemminkin argumentti kulki toiseen suuntaan: kasvatuksella on vaikea kokonaan hävittää ihmisen sosiaalisia vaistoja. Niinpä Wilson väittää esimerkiksi (1), että ihmiset eivät sosiaalisten viettiensä vuoksi koskaan todella hyväksyisi jälkikasvunsa hoidon luovuttamista kokonaan ulkopuoliselle yhteiskunnalle. Westermarckin moraalitunteiden syntyä koskevan teorian mukaan moraali ei suinkaan redusoidu evolutiivisesti kehittyneisiin psykologisiin vietteihin (lähde?), vaan kulttuuri on rakentunut ihmisten sosiaalisten viettien varaan. Moraali siis johtuu noista vieteistä, muttei redusoidu niihin. Westermarck tuskin samaistaisi moraalia sympatiaan, vaikka moraali sosiaalisena ilmiönä edellyttää yhteisön jäsenten luonteeltaan sosiaalista sympatiaviettiä (kysehän on -jos moraalifilosofisesti tarkastellaan- myös moraalin epäonnistumisista sosiaalisessa mittakaavassaan tavoilla, joita silti kutsuttaisiin moraalittomiksi, eikä vain evoluutiobiologisiksi tosiasioiksi). Joka tapauksessa Darwin oli Westermarckin inspiraationkin taustalla (2). Darwinista käsitykseni on, ettei hän halunnut sotkeutua yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Muun muassa Karl Marx oli vaikuttunut Darwinin työstä, ja kirjoitti tälle. Sitävastoin ei ole tunnettua, lukiko Darwin koskaan Pääomaa, vaikka vastasikin Marxin kirjeeseen englantilaiselle herrasmiehelle kuuluvalla tavalla:

https://en.wikipedia.org/wiki/Influences_on_Karl_Marx#Charles_Darwin

Ajattelen epäonnistuneeni ketjun perusviestissäni, mikäli sen lukijana katsot, ettei Darwinin olisi pitänyt ulottaa evoluutioteoriaansa koskemaan ihmistä. Nimenomaan sen ulottuminen koskemaan myös ihmisen historiaa on sen yhteiskunnallisen merkityksen ytimessä, ja ilman tuon ytimen parempaa ymmärtämistä jäämme hapuilemaan pimeässä.
 En oikein tavoita, mitä tarkoitat matematiikkaa koskevalla toteamuksellasi. Tässä pitäisi kai olla varovainen, jos puhutaan 'vaistomaisuudesta'. Vaistomaisuus ei voi tarkoittaa dikotomista epäloogisuutta tai yleistä kyvyttömyyttä loogiseen päätelmään (3); tällöin olisimme palanneet kartesiolaiseen hengen ja ruumiin dualismiin, jota olen koko ajan johdonmukaisesti kritisoinut sen epähistoriallisuudesta ja antroposentrisyydestä johtuen. Se oli myös dualismi, joka Descartesin ajattelussa erotti ihmisen eläimestä.

(1) Wilson, Edward O; On Human Nature
(2) http://www.tieteessatapahtuu.fi/797/PIETARIN.pdf
(3) Tässä yhteydessä siteeraisin Wittgensteinin myöhäiseen tuotantoon kuuluvaa teosta Varmuudesta, jos se olisi käsissäni. Wittgenstein esittää, että tietämiseen täytyy kuulua erehtymisen mahdollisuus, joka puuttuu tietyiltä elementaarisilta totuuksilta. Näitä elementaarisia totuuksia voisi kai periaatteessa kutsua tautologioiksi, ja niillä ei Wittgensteinin mukaan ole, yllättävää tai ei, lainkaan totuusarvoa. Ne ovat lauseita, joiden todenperäisyyttä emme pysty kyseenalaistamaan, vahvistamaan tai kumoamaan (esimerkiksi 'minuun sattuu' edustaisi tällaista elementaarilausetta -en voi erehtyä kivustani). En osaa sijoittaa vaistotoimintaa tässä yhteydessä oikeaan kategoriaansa, enkä tiedä onko se tarpeenkaan.

Laika:
(Muistioksi itselleni myöhempää pohdintaa varten:)

Quoting a Nazi educator, the same source continues: "anthropocentric views in general had to be rejected. They would be valid only 'if it is assumed that nature has been created only for man. We decisively reject this attitude. According to our conception of nature, man is a link in the living chain of nature just as any other organism'." 26
...
These sympathies were also hardly restricted to the upper echelons of the party. A study of the membership rolls of several mainstream Weimar era Naturschutz (nature protection) organizations revealed that by 1939, fully 60 percent of these conservationists had joined the NSDAP (compared to about 10 percent of adult men and 25 percent of teachers and lawyers).35
...
25. Robert Pois, National Socialism and the Religion of Nature, London, 1985, p. 40.
26. ibid., pp. 42-43. The internal quote is taken from George Mosse, Nazi Culture, New York, 1965, p. 87.
34. See Dominick, The Environmental Movement in Germany, p. 107.
35. ibid., p. 113.

http://www.spunk.org/texts/places/germany/sp001630/peter.html

Ks. myös Ludwig Klages ja Jürgen Habermasin kommentit hänen työstään.

MrKAT:
Hitlerin kasvissyöntiin liittyen.
/IL Historia: Hitler ja Suomi 2017/

Kappale "Pistävästi se katsoi", teksti Asko Tanhuanpää
s. 38
Seuraavan kerran Talvela tapasi Hitlerin 25. elokuuta [1942] päivällisellä. Mukana olivat silloin myös
 valtakunnamarsalkka Herman Göring ja kenraali Alfred Jodl.
  "Göring puolusti pontevasti lihaa ja Führer laski erittäin terävästi leikkiä 'ruumiinsyöjistä'. Keskustelusta
   jäi mieleeni, kuinka Führer mainitsi, että jos hän olisi ottanut kansallissosialistisen liikkeen ohjelmaan
   liha- , alkoholi- ja nikotiinikiellon, ei liikkeestä olisi koskaan tullut mitään. Führer itse kertoi olleensa
   vielä vuonna 1920 lihansyöjä, jonka olisi ollut vaikea luopua sellaisesta lihasta, kuten maksamakkara."
 ...
 Lähteet: Paavo Talvela: Sotilaan elämä, muistelmat 2;...
 

valtteri:
Natseilla eläintensuojelu liittyi ilmeisesti jonkinlaiseen orgaanisen luonnon mystifiointiin. Ja sellaisesta lähtökohdasta, jossa kansat nähtiin osana orgaanista luontoa. Saksalaisuus arjalaisuutena oli orgaaninen luonnollinen kokonaisuus. Eläimet ja ihmiset olivat yhtä ja samaa luonnollista kokonaisuutta. Ihmisten kohdalla eriytyminen etnisiin kansoihin oli osa luonnollista kehitystä. Eriytyminen kansoihin oli osa luonnollisesti syntynyttä ikuista luonnon järjestystä. Ihmisen differentaatio luonnossa oli muuttumista tietyksi kansaksi. Historiallisen, yhteiskunnallisen, "rationaalis-tieteellisen" jne näkökulman syrjäyttää täysin tietty pseudobiologistinen näkökulma.

Natsien ideologia on itse asiassa hyvin ristiriitainen ja sekava rakennelma, josta on mahdoton rekonstruoida mitään yhtenäistä järkevää kokonaisuutta. Natsien suhtautuminen eläinsuojeluunkin oli vain jokin päähänpisto, jota alettiin korostamaan koska se saatiin assosioitumaan joihinkin ennakkoluuloihin juutalaisista. Natsien ideologia toimi tiedostamattomien ennakkoluulojen tasolla, joita istuteltiin ja heräteltiin suurten joukkojen mielissä. Kansa ja muut vastaavat "kategoriat" löytää helposti vastakaikua suurten joukkojen tunnereaktioissa. Varsinkin kun niitä vielä kontrastoidaan muihin kansoihin. Juutalaiset toimi tässä ideologisessa muodostelmassa jonain epäkansana tai anti-kansana, joka nakersi luonnollista kansanmuodostelmaa sisältäpäin. 


https://de.wikipedia.org/wiki/Tierschutz_im_Nationalsozialismus

Das erste deutsche Tierschutzgesetz (Reichstierschutzgesetz) wurde am 24. November 1933 verabschiedet. Für die Nationalsozialisten war der Tierschutz ein willkommenes populäres Thema.[11] Die Argumentation von Nationalsozialisten und radikalen Tierschützern war über den Antisemitismus eng verbunden. Tierversuche galten Vielen als das Werk jüdischer Wissenschaftler und „verkörperte[n] die angeblichen Bestrebungen, den germanischen Menschen von der ihm eigenen Naturverbundenheit zu lösen und an deren Stelle eine mechanistische, die Natur ausbeutende Wissenschaft zu etablieren.“[12]

"24.11 1934 asetettiin valtion eläinsuojelulaki. Kansallisosialisteille eläinsuojelulaki oli tervetullut ja suosittu aihe.  Kansallissosialsitien ja radikaalien eläinsuojelijoiden argumentointi liittyivät kiinteästi toisiinsa. Eläinkokeet olivat monien mielestä juutalaisten tiedemiesten keksintöä ja " niissä ruumillistuivat pyrkimykset germaanisen ihmisen irrottamiseen tälle ominaisesta luonnonyhteydestä ja pyrkimyksestä saattaa tämän tilalle mekanistinen luontoa hyväksikäyttävä tiede.""

Tässä tulee toisaalta esiin natsien kaksinaismoralismi. Natsithan kehittivät hyvin intensiivisesti teknologiaa. Onko kukaan laskenut kuinka monta litraa polttoainetta Saksa kulutti vuosina 33-45? Kuinka paljon panssarivaunut, laivat, lentokoneet jne kuluttivat luonnon resursseja? Massiivinen tuotantokapasiteetti meni kirjaimellisesti savuna ilmaan. Hurja määrä luontoa tuhoutui sodan melskeisiin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu