Vuorovaikutus > Politiikka

Tuottavuus, työteho ja lisäarvo

(1/3) > >>

Tuco:
Tuottavuuden noususta saatava hyöty katoaa työpaikkojen kasvaneeseen sisäiseen kitkaan. Sisäistä kitkaa aiheuttavat esimerkiksi monimutkaiset, toimimattomattomat tietojärjestelmät ja erilaisten keinotekoisten laatujärjestelmien ylläpito. Lisäksi työntekijöiden tulee suorittaa työaikana jatkuvasti erilaisia pakollisia henkilösertifikaatteja, jotka eivät kuitenkaan millään tavalla paranna työn tuloksia. Aikaa ja energiaa kuluu yhä enemmän sellaisten asioiden tekemiseen, joilla ei ole merkitystä tuloksen kannalta. Kasvaneen tuottavuuden hyödyllä rahoitetaan siis hyödyttömiä töitä.

Myös huonolla johtamisella on osansa...


**********************
Tämä on irroitettu avaukseksi ketjusta, joka käsitteli ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ylläpidon sekoilun ja virheellisen toimenpiteen vuoksi avausviestiksi valittu kadotti osan tekstistään, mistä pahoittelu. Ei ollut tarkoitus kajota. Taroitus ei ole myöskään esittää, että ansiosidonnainen työttömyysturva ja tuottavuus eivät kuuluisi olennaisisti yhteen reaalimaailmassa, mutta keskustelun dynamiikkaa osoitti asioiden eriyttämisen tarpeen.

Admin.

mks:

--- Lainaus käyttäjältä: Tuco - Ke 28.10.2015, 08:11:28 ---Tuottavuuden noususta saatava hyöty katoaa työpaikkojen kasvaneeseen sisäiseen kitkaan. Sisäistä kitkaa aiheuttavat esimerkiksi monimutkaiset, toimimattomattomat tietojärjestelmät ja erilaisten keinotekoisten laatujärjestelmien ylläpito. Lisäksi työntekijöiden tulee suorittaa työaikana jatkuvasti erilaisia pakollisia henkilösertifikaatteja, jotka eivät kuitenkaan millään tavalla paranna työn tuloksia. Aikaa ja energiaa kuluu yhä enemmän sellaisten asioiden tekemiseen, joilla ei ole merkitystä tuloksen kannalta. Kasvaneen tuottavuuden hyödyllä rahoitetaan siis hyödyttömiä töitä.

Myös huonolla johtamisella on osansa...
--- Lainaus päättyy ---

Mielestäni nämä kaikki tekijät kuuluvat tuottavuuteen. Tuottavuuden noususta voidaan siis puhua vain, jos työ kehittyy tavalla, joka pystyy kompensoimaan myös nämä harmit.


--- Lainaus ---Eikä pidä unohtaa myöskään sitä, miten johtoeliitti ulosmittaa jatkuvasti itselleen yrityksen kasvanutta tuottoa.
--- Lainaus päättyy ---

Rehellisyyden nimessä ei pidä myöskään unohtaa, että jos tuottavuuden nosto tapahtuu vaikkapa investoimalla automaatioonn, työstökoneisiin, tehokkaampaan logistiikkaan ja aikaisemmin työvaltainen tuotanto muuttuu pääomavaltaisemmaksi, äärimmillään ilman työntekijöitä toimivaksi, pääoma odottaa kohtuudella oman osuutensa lisäarvosta kasvavan.

Meillä on muutamia mekanismeja, jotka ovat heikentäneet työtätekevien taloudellista asemaa perinteellisissä teollisuusmaissa. Esimerkiksi:

1. Globalisaation myötä työtä on siirtynyt tehtäväksi halvan työvoiman maissa. Teollisuustuotteiden hinta on laskenut. Vaikka tuotteita syntyy aiempaa pienemmällä työpanoksella, suuressa osassa teollisuustyötä työn tuottavuus on alentunut.

2. Globalisaation myötä omistaminen on erkaantunut tuotannosta ja keskittynyt pikavoittojen haalimiseen. Sijoittaminen pitkäjänteiseen tuotannon kehittämiseen on heikentynyt suhteessa yritysten rosvoamiseen. Tässä merkittäävää osaa on näytellyt ammattijohtajien epäonnistunet palktsemisjärjestelmät.

3. Globalisaation lisäämät vaihtoehdot ovat antaneet omistajille neuvotteluihin valttikortteja, joilla kiristää ammattiliittoja.

4. Globalisaatio on keskittänyt yrityksiä ja omistusta kansainvälisemmäksi ja vähyentänyt kansallisten hallitusten liikkuma-alaa ja kykyä verottaa yrityksiä. Verokuorma on jäänyt työläisille ja kuluttajille.

5. Omistuksen ja vallan keskittyessä organisaatioille, vallalle huoraavat talousoppineet ovat ryhtyneet näkemään "todellisuutensa" organisaatioiden silmin ja jättäneet ihmisiä koskevat seikat vähemmälle painolle.

mks

Patu:

--- Lainaus käyttäjältä: mks - Ke 28.10.2015, 08:48:37 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Tuco - Ke 28.10.2015, 08:11:28 ---Eikä pidä unohtaa myöskään sitä, miten johtoeliitti ulosmittaa jatkuvasti itselleen yrityksen kasvanutta tuottoa.
--- Lainaus päättyy ---

Rehellisyyden nimessä ei pidä myöskään unohtaa, että jos tuottavuuden nosto tapahtuu vaikkapa investoimalla automaatioonn, työstökoneisiin, tehokkaampaan logistiikkaan ja aikaisemmin työvaltainen tuotanto muuttuu pääomavaltaisemmaksi, äärimmillään ilman työntekijöitä toimivaksi, pääoma odottaa kohtuudella oman osuutensa lisäarvosta kasvavan.


--- Lainaus päättyy ---

Johtoeliitti on eri asia kuin pääoma. Johtoeliitin kymmenien prosenttien palkankorotukset ja bonukset eivät välttämättä korreloi yrityksen tuoton kanssa.
Tappiota tuottanutkin yhtiö saattaa maksaa johdolle suuria palkankorotuksia.
Osinko maksetaan yhtiön voitosta, jonka on mahdollistanut työ ja pääoma. Myös työ odottaa kohtuullista osuutta lisäarvosta.

Tuco:

--- Lainaus käyttäjältä: mks - Ke 28.10.2015, 08:48:37 ---Mielestäni nämä kaikki tekijät kuuluvat tuottavuuteen. Tuottavuuden noususta voidaan siis puhua vain, jos työ kehittyy tavalla, joka pystyy kompensoimaan myös nämä harmit.

--- Lainaus päättyy ---

Näinhän sen pitäisi olla ja tällöin puhutaan kokonaistuottavuudesta tai yksinkertaisesti vain yrityksen tuottavuudesta.

Mutta työn tuottavuutta tarkastellaan usein - lähinnä poliittisista syistä - vain yksittäisen työntekijän tai tuotantotiimin kannalta. Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten 1000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana ja tänä vuonna hän pakkaa (samalla palkalla) 2000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana, katsotaan että hänen työnsä tuottavuus on kaksinkertaistunut.

Mutta laskelma ei ota huomioon sitä, että kymmenen vuotta sitten hän teki pakkaustyötä kahdeksan tuntia päivässä ja elätti työllään yhden hallintoihmisen. Tänään sama työntekijä tekee pakkaustyötä vain kuusi tuntia päivässä ja kaksi tuntia jotakin muuta, minkä tuottavuus on kyseenalaista. Lisäksi hän elättää tänään kaksi hallintoihmistä. Vaikka näennäinen liukuhinhnatyön tuottavuus on siis kaksinkertaistunut, on kokonaistuottavuus pienentynyt.

Tuottavuus on riittävän epämääräinen käsite, jolloin se sopii mainiosti pienen ja suurenkin työmarkkinapolitiikan työkaluksi.

Itse lukeudun Robert Solowin tuottavuusparadoksin kannattajaksi. Mitä enemmän kokonaistuottavuutta yritetään parantaa tietotekniikalla, laatujärjestelmillä, esimiestoiminnan kasvattamisella, johdon kannustimilla ja koulutuksilla, sitä enemmän tuottavuus heikkenee.

mks:

--- Lainaus käyttäjältä: Tuco - Ke 28.10.2015, 09:39:17 ---Mutta työn tuottavuutta tarkastellaan usein - lähinnä poliittisista syistä - vain yksittäisen työntekijän tai tuotantotiimin kannalta. Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten 1000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana ja tänä vuonna hän pakkaa (samalla palkalla) 2000 einespakkausta liukuhihnatyötunnin aikana, katsotaan että hänen työnsä tuottavuus on kaksinkertaistunut.
--- Lainaus päättyy ---

Tällainen laskelma laskelma on kovin harhaanjohtava muistakin, kuin ...


--- Lainaus ---Mutta laskelma ei ota huomioon sitä, että kymmenen vuotta sitten hän teki pakkaustyötä kahdeksan tuntia päivässä ja elätti työllään yhden hallintoihmisen. Tänään sama työntekijä tekee pakkaustyötä vain kuusi tuntia päivässä ja kaksi tuntia jotakin muuta, minkä tuottavuus on kyseenalaista. Lisäksi hän elättää tänään kaksi hallintoihmistä. Vaikka näennäinen liukuhinhnatyön tuottavuus on siis kaksinkertaistunut, on kokonaistuottavuus pienentynyt.
--- Lainaus päättyy ---

... tässä esitetyistä ja perin kärjistetyistä syistä.

Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten työvuoron aikana 1000 pakkausta, jonka pakkaamistyön lisäarvoa einestehdas keräsi markkinoilta X euroa ja sama työntekijä pakkaakin tänä vuonna työvuorossa 3000 pakkausta, mutta halpatuonnin ansiosta einestehdas saa 3000 pakkauksesta markkinoilta lisäarvoa X/2 euroa, niin einestehtaan työntekijän tuottavauus on puolittunut huolimatta siitä, että hänen työtehonsa on kolmikertaistunut.

Jos einestehdas on joutunut lisäämään markkinointia saadakseen nuo 3000 pakkausta myydyksi , tekemään viranomaisille enemmän alkuperäselvityksiä, laatujärjestelmän rekisteröintiä ja hygieniamittauksia sekä käyttämään aiempaa enemmän aikaa ja rahaa korvausvaatimusten käsittelyyn, kun media on vielä kannustanut yleisöä rettelöimään piilokemikaalien aiheuttamasta oireettomasta allergisoitumisesta ja pakkausmuovin pehmenteen takia mahdollisesti tulevaisuudessa puhkeavan imusolmukereuman - jota lääketiede ei siis vielä tunne - puhkeamismahdollisuudesta, niin jo on pakkaajalla kiirus lisätä työtehoaan, jotta tuottavus pysyy nollan yläpuolella.


--- Lainaus ---Itse lukeudun Robert Solowin tuottavuusparadoksin kannattajaksi. Mitä enemmän kokonaistuottavuutta yritetään parantaa tietotekniikalla, laatujärjestelmillä, esimiestoiminnan kasvattamisella, johdon kannustimilla ja koulutuksilla, sitä enemmän tuottavuus heikkenee.
--- Lainaus päättyy ---

Tuo tuottavuusparadoksi ei ole lainkaan pitänyt paikkaansa pankkitoiminnassa. Se pitää laajasti paikkansa terveydenhuollossa ja nihilistisissä puheenparsissa.

Yleisesti ottaen jokaisella kilpaillulla alalla pätee, että jos tietotekniikalla saavutetaan työtehossa suuri harppaus, toimijoilla, jotka eivät seuraa tässä mukana, tuottavuus laskee, koska työtehon nousu vähentää työyksikköä kohden saatavissa olevaa lisäarvoa.

Mutta aivan oikeassa olet siinä, että automaation ja markkinoinnin maailmassa muun, kuin suorittavan työn osuus kasvaa jatkuvasti ja sen kasvun osuus on puristettava suorittavan työn työtehon kasvusta ja/tai markkinoinnin tuottaman yliarvostuksen kautta.

mks

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu