Vuorovaikutus > Politiikka
Tuottavuus, työteho ja lisäarvo
Patu:
--- Lainaus käyttäjältä: mks - Ke 28.10.2015, 10:13:51 ---
Yleisesti ottaen jokaisella kilpaillulla alalla pätee, että jos tietotekniikalla saavutetaan työtehossa suuri harppaus, toimijoilla, jotka eivät seuraa tässä mukana, tuottavuus laskee, koska työtehon nousu vähentää työyksikköä kohden saatavissa olevaa lisäarvoa.
--- Lainaus päättyy ---
Noin minäkin Solowin paradoksin ymmärrän, toisella tapaa sanottuna niin että investointi tietotekniikkaan ei välttämättä johda tuottavuuden kasvuun.
Tucon muotoilu on rajumpi, investointi tietotekniikkaan johtaa tuottavuuden laskuun.
Tuco:
--- Lainaus käyttäjältä: mks - Ke 28.10.2015, 10:13:51 ---
Jos einestehtaan työntekijä pakkasi kymmenen vuotta sitten työvuoron aikana 1000 pakkausta, jonka pakkaamistyön lisäarvoa einestehdas keräsi markkinoilta X euroa ja sama työntekijä pakkaakin tänä vuonna työvuorossa 3000 pakkausta, mutta halpatuonnin ansiosta einestehdas saa 3000 pakkauksesta markkinoilta lisäarvoa X/2 euroa, niin einestehtaan työntekijän tuottavauus on puolittunut huolimatta siitä, että hänen työtehonsa on kolmikertaistunut.
--- Lainaus päättyy ---
Näkisin esimerkkisi niin, että markkinatilanteen vuoksi kilpailukyky on heikentynyt vaikka tuottavuus on kolminkertaistunut.
Mutta ymmärrän ehkä käsitteen "tuottavuus" väärin. Miellän tuottavuuden olevan yrityksen tai yksilön teoreettista kykyä tuottaa työllään lisäarvoa, mikä lienee lähinnä marxilainen tulkinta. Tällöin tuottavuuden mittarina on pikemminkin teoreettinen tuotosmäärä kuin todelliset eurot. Kun tuottavuutta mitataan käytännön markkinatilanteessa, vapaassa kilpailutilanteessa, puhutaan pikemminkin kilpailukyvystä. Tällöin yhdeksi tuottavuuden osatekijäksi astuu mukaan myös tuotteen laatu.
Toisaalta, mikäli tuottavuutta tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa, vaikkapa valtiotasolla, pitäisi työn tuottavuuteen laskea mukaan myös työn yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomalainen pakkaustyöntekijä tuottaa työn sivukulujen vaikutuksella myös infrastruktuuria, terveyttä, koulutusta yms hyvinvointia, mitä halpatuotantomaiden työntekijät eivät välttämättä tuota.
Muoks. Ehkä sekoitan käsitteet tuotantokyky ja tuottavuus.
Tuco:
--- Lainaus käyttäjältä: Patu - Ke 28.10.2015, 10:43:21 ---
Noin minäkin Solowin paradoksin ymmärrän, toisella tapaa sanottuna niin että investointi tietotekniikkaan ei välttämättä johda tuottavuuden kasvuun.
Tucon muotoilu on rajumpi, investointi tietotekniikkaan johtaa tuottavuuden laskuun.
--- Lainaus päättyy ---
Myönnän että niin tietotekniikka kuin nuo muutkin lisaamatni tekijät parantavat tuottavuutta silloin kun niitä käytetään harkiten, tarkoituksenmukaisesti ja osaavasti.
Mutta käytännössä niistä on tullut monelle yritykselle itsetarkoituksellisia työkaluja, joita hankkimalla osaamaton johto pyrkii vain osoittamaan olevansa ajan tasalla. Tietotekniikkaa yritetään soveltaa tehtäviin, joissa se on vain haitaksi tai joihin se ei sovellu lainkaan. Ohjelmistoja vaihdetaan uusiin ennen kuin entisiäkään on opittu käyttämään ja fimaan on pakko palkata tukihenkilöiden armeija ylläpitämään hankalaa ja epäluotettavaa järjestelmää. Kyse lienee jonkinlaisesta muoti-ilmiöstä.
mks:
--- Lainaus käyttäjältä: Tuco - Ke 28.10.2015, 11:11:39 ---Toisaalta, mikäli tuottavuutta tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa, vaikkapa valtiotasolla, pitäisi työn tuottavuuteen laskea mukaan myös työn yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomalainen pakkaustyöntekijä tuottaa työn sivukulujen vaikutuksella myös infrastruktuuria, terveyttä, koulutusta yms hyvinvointia, mitä halpatuotantomaiden työntekijät eivät välttämättä tuota.
--- Lainaus päättyy ---
Tässä on tärkeä pointti!
USA:ssa kansalainen saa suuremman osan palkastaan palkkapussiinsa kuin Suomessa. Keskiluokkaisena hyvinvointikansalaisena hän esimerkiksi maksaa kalliiit sosisaalivakuutusmaksut itse. Toki voisi olla maksamattakin ellei halua vakuutusturvaa ja on valmis maksamaan maltaita lastensa kouluttamisesta. Mielettömän kalliiseen yksityiseen palvelutuotantoon perustuvan terveydenhuollon hän jättää työnantajan maksettavaksi toisin kuin suomalainen, joka maksaa samasta vähemmän verossa.
Samalla "tuottavuuden tasolla" USA:ssa työntekijä saa enemmän palkkaa, mutta jotkut saavat dollariaan kohden vähemän hyvinvontia kuin Suomessa.
Olennaista on, että palkkaan sidottu kuorma pitäisi jotenkin ottaa huomioon tuottavuuslaskelmassa. Eihän tuottavuus sillä nouse, että ainoaksi veron muodoksi valitaan kiinteistövero, jolla sitten rahoitettaisin niin sote kuin opetuskin.
Markkinataloudessa markkina periaatteessa arvottaa kaiken. Ei kuitenkaan sitä, miten mihinkin osioon mikin kulu jyvitetään. Siksipä libertaarit leikkivät ajatusleikkejä yövartijavaltiolla, jossa kulut ovat marginaalinen kysymys. Reaalisten erien ottaminen huomioon kun pilaisi ideologian.
mks
mks:
--- Lainaus käyttäjältä: Tuco - Ke 28.10.2015, 11:50:34 ---Myönnän että niin tietotekniikka kuin nuo muutkin lisaamatni tekijät parantavat tuottavuutta silloin kun niitä käytetään harkiten, tarkoituksenmukaisesti ja osaavasti.
Mutta käytännössä niistä on tullut monelle yritykselle itsetarkoituksellisia työkaluja, ...
--- Lainaus päättyy ---
Tämä katastrofi on - etenkin julkishallinnon puolella - keskeinen syy, miksi Suomi putoaa kansainvälisissä vertailuissa.
Me uudistamme liikaa. Erityisesti julkinen sektori luottaa liikaa Tieto Oyj:n kykyyn tuottaa ohjelmistoja.
Suomessa älyvapaata sähläystä vastustava on automaattisesti "muutosvastarintainen". Mitään erittelemättä!
mks
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta