Hiekkalaatikko > Kuperkeikka

Musiikkinurkka

(1/7) > >>

Laika:
Otsikon aihe kuulunee hyväntahtoisen pölinän piiriin?

Etsiskelin toissapäivänä jotain uutta kuunneltavaa ja osuin uudenlaiseen Youtuben nurkkaukseen:

Savages - You're My Chocolate

Kappale on hyvin smooth, jos sellaisesta sattuu pitämään. Minuun jostain syystä nykyään tehoaa tunnelmoiva musiikki, ja aivan ilmeisesti se toimii kotona taustalla, varsinkaan kun yökerhot ja pubit eivät oikeastaan soita juurikaan mitään vastaavaa. Nykymusiikki näyttää lainaavan jokaisesta tyylisuunnasta, mikä vain korostaa musiikin luonnetta loputtoman muuntelun jatkumona. Erikoisen kiinnostavia ovat C.W. Stonekingin kaltaiset elinvoimaiset artistit (viitatakseni vielä MrKatin viestiin), jotka levyttävät 2010-luvulla, mutta kuulostavat 1920-luvun musiikilta. Tietoisuus juurista ja leikittely vanhan ja uuden välillä tietää näinollen hyviä hetkiä erilaista musiikkia etsivälle tulevaisuudessakin.

Tuco:

--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Ti 10.11.2015, 00:43:46 ---Kappale on hyvin smooth, jos sellaisesta sattuu pitämään. Minuun jostain syystä nykyään tehoaa tunnelmoiva musiikki, ja aivan ilmeisesti se toimii kotona taustalla, varsinkaan kun yökerhot ja pubit eivät oikeastaan soita juurikaan mitään vastaavaa.

--- Lainaus päättyy ---

Kun olen tunnelmoinnin tarpeessa, kuuntelen slaavilaista musiikkia.

Suosikkini on Venäjän Värttinä, Pelageya:

https://www.youtube.com/watch?v=8a10dg46x4w

Kansanmusiikin lisäksi Pelageyalta luontuu myös länsimainen pop-musiikki:

https://www.youtube.com/watch?v=D4qRoncLzRg

Laika:
Laitan muutamia poimintoja, kun ketjussa on niin vähän lihaa luiden ympärillä. Luonnollisesti ne heijastelevat tämänhetkistä makuani ja seks... musiikillista suuntautumistani:

Polica - Berlin
(Hienot bassot)

Bonobo - KEXP live

Teknompaa:

Ellen Allien - Take Me Out

MrKAT:
Pitkästä aikaa kun kuuntelee lempikappaletta niin voi hämmästyä joko siitä
   a) kuinka yksinkertainen se olikin tai
   b) kuinka monimutkainen tai monikerroksellinen se onkaan.

Edellistä edustaa minulle 2000-l alun hitti:
Faithless - W Come 1 (4:01)
(Minulle koukuttavin osa alkaa kohdasta 1:18-, (näennäisen?*) simppeli säröinen syntikkateema)

Jälkimmäistä taas esim. ekat 5 minuuttia tästä:
One Hour Mix of Indian Trance music - Volume 1 (1:02:52)
(Modernin trancemusiikin lailla tässä on monikerroksellisuutta ja paljon kaiku-,reverd-, 3D- ties mitä efektejä syventämässä ääniä avaruudellisiin sfääreihin)

*)näennäisen simppeli teema mutta jonka viheltäminen ei onnistunut ihan heti tai ei tahtonut jäädä mieleen oikein, koska tavallaan rikottu rytmi. Toiseksi monet simppelitkin soundit hiotaan studiossa viimeisen päälle eli kova työ voi olla takana vaikka lopputulos kuulostaa silotun simppeliltä.

Hippi:
En ole suuremmin Tuure Kilpeläisen laulelmista piitannut, sillä ne eivät vaan ole olleet minun makuuni. Mutta tänä aamuna löytyi biisi, joka sai ihoni tipunlihalle. Varmaan osaksi kuuntelutilanne osaltaan vaikutti biisin tehoon, sillä odottelin tyynessä pakkassäässä ja lempeässä lumisateessa bussia. Liikennettä ei juurikaan niin varhain ollut, joten korvanapeista kuultuna ehkä hiukan liian kovalla äänellä, biisi meni niin sanotusti luihin ja ytimiin.

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani - Hymyilevä Apollo

Erityisesti biisin sanat koskettivat ja nostivat jopa kyynelet silmiini. Nyt myöhemmin, samalla kun kuuntelin laulua uudelleen, etsin sanoja vielä lukeakseni ne ilman musiikkia, olikin yllätys melkoinen. Jälleen löytyi aukko sivistyksestäni, mikä ei ole suinkaan harvinaista, sillä tekstin tekijäksi paljastui itse Eino Leino.

Minusta tuo oli todella vaikuttava esitys ilman yliesittämistä. Yliesittämisellä viittaan tietysti Loirin Leino-tulkintoihin, jotka eivät kyllä minua kosketa lainkaan. Mutta niistä taitaa muut olla hyvinkin eri mieltä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu