Hiekkalaatikko > Kuperkeikka

Mitä jäänyt tekemättä

<< < (2/3) > >>

Tupakkamies:

--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Ti 08.03.2016, 03:55:52 ---Neljäsosa ihmisistä voidaan laskea oikopäätä haittaeläimiin ...

Haluan tehdä yleensäkin enemmän typeryyksiä, ihan vastalauseeksi keskinkertaisuuden tyrannialle Sääntö-Suomessa. Keskinkertaisia ihmisiä on vaikeinta rakastaa (jos vaikka he jos ketkä sitä tarvitsevat).

--- Lainaus päättyy ---

Mistä tiedät ettei sillä viittamallasi neljäsosalla ole samaa agendaa kuin sinulla :).

Itse olen elämäni aikana tehnyt ihan riittävästi typeryyksiä. Ihan niitä vältellen olen ajatellut sopeutua siihen ihmismassaan jotka junaansa asemalla odottavat.

Laika:

--- Lainaus käyttäjältä: Tupakkamies - La 12.03.2016, 15:13:11 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Ti 08.03.2016, 03:55:52 ---Neljäsosa ihmisistä voidaan laskea oikopäätä haittaeläimiin ...

Haluan tehdä yleensäkin enemmän typeryyksiä, ihan vastalauseeksi keskinkertaisuuden tyrannialle Sääntö-Suomessa. Keskinkertaisia ihmisiä on vaikeinta rakastaa (jos vaikka he jos ketkä sitä tarvitsevat).

--- Lainaus päättyy ---

Mistä tiedät ettei sillä viittamallasi neljäsosalla ole samaa agendaa kuin sinulla :).

Itse olen elämäni aikana tehnyt ihan riittävästi typeryyksiä. Ihan niitä vältellen olen ajatellut sopeutua siihen ihmismassaan jotka junaansa asemalla odottavat.

--- Lainaus päättyy ---

Eniten kadun sitä, että olen niin usein sopeutunut kapinoimisen sijaan silloin, kun olisi pitänyt nousta kapinaan. Ihmiset kyllä ovat taitavia sopeutumaan, ei epäilystäkään siitä. Koska -tai silloin kun- ihmiset eivät tiedä mitä muutakaan tehdä, he sopeutuvat. Edellisen tietämyksen avulla ihmiset on suurina joukkoina mahdollista keittää elävinä samalla tavalla kuin sammakot, lisäämällä lämpöä hitaasti.

Hippi:
Tämä aihe on viimeisen viikon aikana todella usein ollut mielessäni. Ei niinkään omalta osaltani, vaan erään työkaverini, joka menehtyi pari viikkoa sitten 60 -vuotiaana.

Syystä tai toisesta hän otti lopputilin vähän yli vuosi sitten. Meille muille hän kertoi syynä olleen kyllästyminen jatkuviin organisaatiomuutoksiin ja siihen, että erilasten järjestelyjen kautta aina vaan kasattiin lisää työtä ja vastuuta entisten päälle. Oli laskenut, että karenssin jälkeen työttömyyskorvaus yhdessä säästöjen kanssa riittäisi hyvin siihen asti, että eläke alkaa juosta. Lähtö oli niin nopea, että hän kertoi, että ”jätin juuri irtisanoutumispaperin ja huomenna olen viimeistä päivää töissä”. Kertyneet lomat kattoivat irtisanomisajan.

Sähköpostittelimme melko ahkerasti ja aiheena oli usein ”Aurinko paistaa täällä Kreikassa. Taidanpa pistäytyä uima-altaalla” tai ”Alkoi eilen tehdä mieli paellaa. Kone Espanjaan lähtee muutaman tunnin kuluttua”. Kreikka oli hänen lempikohteensa ja siellä hän vietti pari kuukautta putkiremonttia paossa.

Joulukuukuun puolen välin jälkeen ei tullut enää s-posteja häneltä. Saimme tiedon yllättävästä kuolemasta hänen sisareltaan runsas viikko sitten. Tottahan se oli surullista, mutta kaikesta huolimatta ajattelin, että siinä meni onnellinen mies. Hän ehti toteuttaa haaveensa vapaasta ja riippumattomasta elämästä, edes sen reilun vuoden ajan. Moni ei ehdi sitäkään.


Edellä kuvattu on kyllä ollut taas kerran terveellinen muistutus elämän rajallisuudesta. Jos jotain haluaa tehdä, niin ei kannata lykätä sitä määrättömiin. Niinpä, ostin värikynät, vesivärit, pari erikokoista lehtiötä ja odottelen inspiraation heräämistä.  Ei ne tekemättömät niin kovin isoja tarvitse olla.

Tupakkamies:
Sen verran päivitystä että yhteys siihen "kadonneeseen" veljeeni löytyi. Joulukortteja lähetellään ja tavattukin on. Keväällä tulee rakentamaan terassia.

Hippi, mukava kuulla sinusta. Koskettava viesti.

mks:
Olen nähnyt läheisen 96-vuotiaan, jolle vastuun kantaminen on syöpynyt persoonan rakanteisiin kotikasvatuksen pohjalta sekä sotaleskenä lapset akateemiselle uralle toimittaneena yksinhuoltajana. Nyt ilman toimivaa muistia hoivakotiin sijoittuneena hän tuntee olevansa vastuussa koko putiikin hyvinvoinnin ehtojen vaalimisesta.

En ole koskaan ollut erityisen "vastuuta kantava", mutta toivon itselleni joitain vuosia katsella maailmaa siitä näkökulmasta, että kokemus vastuun kantamisesta on vain bonus ja josta voin kepeästi luopua nuorempien pienestäkin vihjeestä. Se on tekeillä! Ja vihjeettäkin ...

Siis osaltani ei "Mitä jäänyt tekemättä" vaan  mitä saakin jäädä tekemättä.

mks

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta