Vuorovaikutus > Politiikka

Sote

(1/14) > >>

mks:
Avaan keskustelun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta nostamalla esiin kilpailuviraston julkaiseman selvityksen. Tulen parin viikon aikana tekemään tähän kaksi muuta alustuksenomaista kirjoitusta, mutta lähden liikkeelle tästä.

Alkujaan ohitin tämän kilpailuviraston selvityksen halveksivalla olan kohautuksella, mutta kun se on nyt nostettu poliittisen keskustelun keskiöön korkean viranomaisen esittämin indoktrinoivin väittein, ettei muuta toimintamallia ole kuin yhtiöittää julkinen terveydenhuolto, katson asialliseksi lähteä täältä sylttytehtaasta.

Enemmän ruotimatta annan linkin:

http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-6-2015-potilaan-valinnanvapaus-ruotsin-malli-ja-suomen-sote-uudistus.pdf

Teesini on, että ajatuksella lukemalla sivut 11-19 substanssiin perehtymätönkin lukija havaitsee, että kirjoittajilla on sumeilematon tendenssi eikä jatkolukemisessa ole mieltä ellei ole aiheesta erityisen kiinnostunut ja ole jossain määrin selvillä Ruotsissa tehdystä uudistuksesta, sen tavoitteista ja ennen uudistusta vallineesta tilanteesta.

Toinen - tätä selvitystä laajemmalle yltävä - teesini on, että Tanskan ja Ruotsin terveydenhuoltoon 2000-luvulla tehdyistä uudistuksista ei ole juurikaan nostettavissa meidän oloihimme muuta valaistusta kuin vääriä rinnastuksia ja harhaanjohtavia iskulauseita perehtymättömän yleisön libertaariin indoktrinaatioon.

Kolmas teesini on, että kilpailuviraston tehtävä on valvoa kilpailulainsäädännön toteutumista Suomessa eikä toimia suurten suomalaisten toimijoiden ja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden bulvaanina muka markkinataloutta edistääkseen.

Jätän arvoisat lukijat perehtymään asiaan omista lähtökohdistaan ennen kuin kirjoitan tarkemman analyysini teesieni tueksi.

mks

Jorma Moottori:
Tehokkuuden näkökulmasta Suomessa tarvittaisiin yksi sairaala väestökeskipisteessä jossa hoidettaisiin sairaat. Vieressä vanhustentalo jossa liemiruokintalaitteisto ja krematorio.

Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole paras vaihtoehto. Toinen ääripää on jokaiselle taattu kotihoito kaikissa tilanteissa.

Voisimme palata takaisin 70-luvun järjestelmään jossa kuitenkin hyödynnettäisiin nykytekniikkaa. Silloin hoidettiin jo tyydyttävästi lähes nykyisen kokoinen väestö, murto-osalla nykykustannuksista. Jos siihen saataisiin uudet aparaatit mukaan niin miksei kelpaisi? Emme kai ole nykyään niin paljon sairaampia?

Laika:
Pitääpä lukaista ainakin ne sivut 11-19...

(Jännittää kuin yhtiökokouksen aamuna)

mks:

--- Lainaus käyttäjältä: Jorma Moottori - Su 01.05.2016, 00:34:19 ---Tehokkuuden näkökulmasta Suomessa tarvittaisiin yksi sairaala väestökeskipisteessä jossa hoidettaisiin sairaat. Vieressä vanhustentalo jossa liemiruokintalaitteisto ja krematorio.

Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole paras vaihtoehto. Toinen ääripää on jokaiselle taattu kotihoito kaikissa tilanteissa.
--- Lainaus päättyy ---

Joka toinen ei ymmärrä, että soteyhtälössä on enemmän muuttujia kuin media kaiuttaa.

"Kotihoito" on vanhustenhuollon kepeimmin raiskattuja sanoja. Jopa geriatrian (vanhusten ongelmiin erikoituneen lääketieteen haaran) profssori paukutteli hesarissa kuinka hän haluaa laitoksessakin itse määrätä mitä musiikia kuuntelee ja mitä viiniä juo. Siis miksi hän olisi laitoksessa??? Nykyisin kotihoitoa saavat lukemattomat musiikin ja viinin entiset ja nykyisetkin suur- ja valikoivat kuluttajat. Muita hoitomuotoja kaivataan silloin, kun ulosteen virtaus ei päädy vaippoihin, vaan se lentää turhautuneen vihaisella heitolla seinille, talvisessa aamuyössä pitää puolipukeissa harhailla viinakauppaa etsimässä suosikkiviinin perässä, naapurissa majaavien vakoojien häätötarve tuottaa useita hälytyksiä poliisille vuorokaudessa tai arkisesti ja yksinkertaisesti kerrostalon porraskäytävänaapurit toteavat milloin mihinkin vuorokauden aikaan yöpuvussa virtsalle haisten portaikossa harhailevan vanhempiaan etsivän vanhuksen jo ohittaneen sen ajan, jolloin suosikkiviinin tai -musiikkin valinta oli ajankohtaista.

mks

Laika:
Muutamia jalostumattomia mielipiteitäni:

-Baumol'in tauti on aivan todellinen ilmiö, mutta se ei ole yksiselitteisesti kielteinen ilmiö. Itse asiassa se kuvaa juuri erinäisiä kehittyneiden yhteiskuntien ja niissä elävien ihmisten piirteitä, joita libertaarit kieltäytyvät säännönmukaisesti ymmärtämästä. Toisin sanoen vika on taas tosiasioissa
-Suomessa keskittämisen tulisi tarkoittaa hallittua muutosta maan hajanaisesta asutuksesta elinvoimaisiin keskuksiin, mikä välttämättä tarkoittaa syrjäseutujen rappioitumista ja väestökatoa. Oikea ratkaisu ei ole 'palveluiden ja hallinnon hajauttaminen' keskustalaiseen tyyliin, vaan ennemmin mahdollisuuksien tarjoaminen vanhusväestölle asua viihtyisästi keskuksissa
-Suomi on maantieteellisesti suhteettoman laaja alue väestöönsä nähden, jotta mikään mielekäs palveluiden järjestäminen olisi mahdollista hajautetusti palveluihin kohdistuvien laatuvaatimusten noustessa vähänkin
-Tulisi tarkastella myös markkinoiden epäonnistumisia verrokkimaissa keskusteltaessa julkisten palveluiden järjestämisperiaatteista. Vaatimus ei ole ideologinen, eikä perustu pelkkään muutosvastarintaan
-Esimerkiksi lääkekulujen hallittavuudessa yksittäisen potilaan valinnanvapauden korostaminen piilottaa keskustelusta kuluttajan puutteellisen informaation. Joissain tapauksissa palvelut voidaan kyllä ostaa yksityisiltä tuottajilta, mutta ostajan pitäisi olla ennemmin julkinen asiantuntijaelin, joka on erikoistunut markkinainformaatioon
-Byrokratia ei ole derogatiivi (toki en moista väitettä raportista lukenutkaan), vaan hyve. Usein toimiva byrokratia juuri säästää veronmaksajien rahaa, ja sen purkaminen johtaa kustannuksiin
-Libertaarit ideologit kykenevät tuhoamaan julkiset palvelut ja valtionbudjetin siinä missä autoritäärit vasemmistolaisetkin, koska ideologian perustuessa abstraktioihin löydetään vika aina todellisuudesta abstraktin ideologian sijaan
-Raportissa mainittu tuottavuuden kasvu on erkaantunut palkkakehityksestä aikoja sitten, ja se ei tietääkseni ole tapahtunut palkansaajan hyväksi. Tuhannen taalan kysymys on, mihin ero on siirtynyt, ja onko se Myönteinen Ilmiö
-Olisi kiinnostavaa verrata julkisen sektorin työntekijöiden palkkakehitystä eri maissa yksityisen sektorin työntekijöiden palkkakehitykseen, ja verrata molempia tuottavuuden kehitykseen

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu