Kapea näkökulma
Hiekkalaatikko => Kuperkeikka => Aiheen aloitti: mks - Ti 06.10.2015, 09:10:41
-
Kotimaa klo 8:03
"Influenssarokote on täysin turha" – Mursimme viisi sitkeintä myyttiä
Kotimaa klo 7:31
Yli puolet uskoo: Valtaosa turvapaikanhakijoista jää työttömiksi ja elää sosiaalituilla
Taloustutkimus selvitti kansalaisten näkemyksiä turvapaikanhakijoista. Tutkimukseen haastateltiin 1 001 henkilöä.
Tässä YLE:n tarjontaa aamulta 6.10.-15
Ensimmäisessä otikoidaan, etä influenssarokote on täysin ruha. Epäselväksi jää onko lause murrettu myytti vai murron jälkeen voiman jäänyt totuus. Otsikon lause on päinvastainen kuin uutisen sisältö ja oikeasti koko kysymys jää melko hämäräksi ja myytin murto aika hataraksi.
Toisessa muokataan raflaavasti yleisön mielipidettä perustamalla yleisön mielipiteeseen. Kirjoittajalla ei ole vastuuta asiasisällöstä vaan vastuu on ihmisillä, jotka noin ajattelevat eikä oikeastaan heilläkään, sillä eihän kukaan vastaa mielipiteiden jakautumasta.
Ymmärrän, että jokin hesarin kaltainen kaupallinen toimija siirtyy omin sanoin "dramatisointiin ja kärjistämiseen" ja heittää journalistiset ihanteet roskikseen säikyttyään aina vain pinnallistuvan internetin kilpailua. Pidän kyllä hesarin valintaa lopullisena kuoliniskuna firman julkilausutuille ihanteille, mutta ymmärrän, että kyseessä on liiketaloudellinen valinta, jossa tavoitteen ei ole nähty puhuvan journalismin puolesta.
Sen sijaan en ymmärrä, että nyt televisioluvista mediaverolla riippumattomaksi tehty YLE menee virran mukana samaan klikkaustenlaskentakasvaimen logiikkaan mukaan.
Eikö maasta löydy enää lainkaan journalisteja puolustamaan ammattinsa mainetta? Vai onko todella kyseessä sopulilauma, joka sopuleista poiketen vaeltaakin sokkona ja järkeä vailla laumana satunnaisen suuntaan?
mks
-
Hyvä kysymys. Tuntuu että maailmaa ajavat ainoastaan trendit: nyt kun trendi on tämä, sensaatioita etsivä klikkausjournalismi, niin sitä ei tunnu olevan mahdollista vastustaa vedoten esim. journalistiseen etiikkaan.
Olen myös pohtinut sitä kuinka suomalainen korkein media on ajautunut debatoimaan MV-lehden (ja jakelemiensa "uutisten") kanssa. Onko kyse siitä että esim. HS todella on pakotettu kommentoimaan ja siten "käymään keskustelua" kys. julkaisun kanssa, vai ovatko he vain ajattelemattomuuttaan hypänneet kelkkaan? Tässä kyse tuntuu nimittäin olevan, että vastuullisin media ottaa kysymyksenasettelut suoraan ulkoa määrättynä, sen sijasta että loisi tiedon kautta uudenlaisia kysymyksenasetteluita.
Kansalaiset ovat monessa mielessä median luomien konseptien, tematisointien ja näkökulmien armoilla omassa asiakysymysten pohdinnassaan. Eikä tämä ole loukkaus kansaa kohtaan, ideaalisti tämä juuri on median rooli: välittää ja jäsentää tietoa ihmisten pureskeltavaksi edelleen. Nyt vain näyttää siltä, että media välittää tietoa kyseenalaisin tavoin, ja oikeastaan vääristyneessä muodossa, trendien ehdoilla.
-
Lisään vielä sen verran, että klikkausjournalismi on vain huipentuma median lyhytjänteisyydessä. Jos politiikkaa moititaan siitä, että sen nelivuotisen syklinsä armoilla, niin median sykli on suorastaan kanamaisen lyhyt muistiltaan.
Jotta media voisi luoda kestäviä asetelmia, sen olisi pystyttävä johdonmukaisesti seuraamaan tietynlaisia aihekokonaisuuksia johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Eikä vain olettaa että aiheiden on jatkuvasti siirryttävä kuluttajien sen hetkisten maanisten mielitekojen perässä jatkuvasti uusiin aiheisiin. "Tämä asia ei ole enää pinnalla" median asenteena herättää minussa suurta ärsyyntymistä, sillä oletus on että medialla ei ole mitään vaikutusvaltaa siihen mikä asia "on pinnalla".
Esimerkkinä. Aikanaan Jokelan koulusurman mainingeissa muistan kuinka kärkirivin poliitikot tunteellisina julistivat kuinka nyt on aika tarttua toimeen nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi, vallalla oli melkoinen talvisodan henki. Sysäys sai voimaa tragedian kokemuksesta. Pian asia kuitenkin tuntui unohtuneen ja nuorten hyvinvoinnista tuli jälleen vain yksi monista uutisvirran sattumanvaraisista aiheista, jotka vellovat rinnakkain mediassa ja tyhjentävät toinen toisiaan sisällöstä.
Media on niin hajanainen ja täynnä sisältöjä, että johdonmukainen tarttuminen vaikkapa tähän koulusurmista alkaneeseen lasten hyvinvoinnin kysymyksen esille nousemiseen saatettaisiin nähdä medialta agendan ajamisena (sen sijasta että he vain välittävät tietoa). Olen kuitenkin sitä mieltä että median tehtävä on tarttua aiheisiin, luoda niille kronologista läsnäoloa maailmassa, eikä vain antaa asioiden pulpahtaa pintaan omalla painollaan vain kadotakseen seuraavassa hetkessä takaisin pinnan alle. Tällainen merkityksiä ja laajoja aikahorisontteja luova ja ylläpitävä uutisointi näyttäytyy minulle yhtenä vastakeinona epäkoherentille klikkitrendille.
-
"Tämä asia ei ole enää pinnalla" median asenteena herättää minussa suurta ärsyyntymistä, sillä oletus on että medialla ei ole mitään vaikutusvaltaa siihen mikä asia "on pinnalla".
Poimin vain tämän virkkeen tällä sivulla esiintyvistä median syyllistämisvirkkeistä.
Meidän median kuluttajien tulisi, sen sijaan että syyllistämme mediaa pinnallisuudesta, itse valita mitä kulutamme, mistä maksamme. Media myy sitä mitä me ostamme. Tämän valtiomahdin kohdalla vaalit ovat joka kerta kun maksamme mediasta.
-
Meidän median kuluttajien tulisi, sen sijaan että syyllistämme mediaa pinnallisuudesta, itse valita mitä kulutamme, mistä maksamme. Media myy sitä mitä me ostamme. Tämän valtiomahdin kohdalla vaalit ovat joka kerta kun maksamme mediasta.
Eipä Suomen Kuvalehti sen enempää kuin hesarikaan tullut tippaakaan paremmiksi sillä, että lakkautin niiden tilaukset.
YLE:n osalta sitten harmittaakin että se menee samaan markkinahallusinaatioon vaikka on mediaverolla vapautettu täydellisesti markkinavoimista.
Ja heikoksi jää kuluttajan valinnanvapaus, jos koko markkina on saman harhan vallassa. Siinä ei valinnoillaan voi vaikuttaa mitään luetaanpa tuotteiden kelvottomuus miten päin tahansa kuluttajien syyksi.
mks
-
Ainakaan et enää rahoita mediasyövän leviämistä SK:n ja HS:n kautta.
No, jos tuo keino ei toimi, osaatko sanoa mikä toimisi. On helppoa vain valitella.
En toki osaa itsekään muuta ehdottaa kuin jo sanomani median valinta.
-
Kotimaa klo 8:03
"Influenssarokote on täysin turha" – Mursimme viisi sitkeintä myyttiä
Otsikoinnin tyylissä voi olla jonkin verran klikkijournalismin vaikutusta, mutta en pidä sitä tai itse juttua ollenkaan niin huonona kuin kommenttisi antoi ymmärtää. Ensinnäkin väite "Influenssarokote on täysin turha" on otsikossa lainausmerkeissä, ja on kai ajateltu, että se on riittävän selvästi tällainen kansan uskomus tai myytti, joiden kautta asiantuntijoita lähdettiin jutussa haastattelemaan.
Olen näkevinäni mediassa sellaista ongelmaa, että tuotetaan sisältöä matalalla riskillä ja mahdollisimman pienellä rahallisella panostuksella. Faktojen selvittäminen maksaa, ja se maksaa, että joku journalisti käyttäisi reilusti aikaansa johonkin syventymiseen ja tuottaisi siitä vähän pitemmälle menevää analyysiä. Tälle on esteenä siis ensinnäkin raha (fakta maksaa, tuulesta tempaaminen ei), toiseksi se, että ihmisiä ei kiinnosta riittävässä määrin enempää lukea pitkiä reportaaseja analyyseineen ja kolmanneksi: oikeasti hyvien juttujen tekeminen vaatisi nimenomaan sitä, että toimittaja uskaltaa esittää myös omia näkemyksiään ja tulkintojaan kokemastaan ja saatavilla olevasta aineistosta. Tätä suorastaan haittaa se, jos liikaa perätään toimittajalta "vastuuta" juttujen sisällöstä siinä mielessä, että sen pitäisi olla jokin lopullinen totuus tai miellyttää kaikkia lukijoita.
Nythän Ylen toisessa jutussa melko kuivakasti esiteltiin vain kyselytutkimuksen tuloksia. Sen teettäminen tietysti maksoi rahaa, ja kaikki kunnia siitä, että kuitenkin ovat valmiita asioiden selvittämisestä maksamaan. Uutisen perässä oli muuten linkki toiseen Ylen uutiseen otsikolla "Iso osa turvapaikanhakijoista työllistyy ajan myötä".
Kyselytutkimukseen perustuvassa jutussa taas oli aika niukalti antoisaa sisältöä, ainakin minun näkökulmastani. Pääasialliseksi löydökseksi esitettiin sitä, että suomalaisilla on synkkä näkemys Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden tulevaisuudesta. Näissä kyselytutkimuksissa yleensä on perusideana se, että kysymyksiä ei saa selittää ja ne muotoillaan väitteiksi siksi, että "ohjailtaisiin" vastaajia mahdollisimman vähän. Niin että jos vastaajia on tarpeeksi paljon, aletaan saada jotakin relevanttia tietoa mielipiteistä ja asenteista.
Nyt kuitenkin voisi kiinnittää huomiota siihen, mikä tämä varsinainen vastaajille luettu "prompti" oli: "Suomeen jäävistä turvapaikanhakijoista suurin osa jää tulevaisuudessa työttömiksi ja elää sosiaalietuuksilla".
Tässä jää vähän hämäräksi se, mitä samanmielisyyttään ilmaisseet vastaajat ovat käytännössä ajatelleet. Väitteen kanssa voi nimittäin olla samaa mieltä sillä perusteella, että uskoo valtaosan jossain vaiheessa elävän työttömänä ja nostavan etuuksia.
Mutta siis tällaisen pilkunviilaustulkinnan sijaan voisi ajatella, että Ylellä on pyrkimyksenä käsitellä maahanmuuttoa faktalähtöisesti ja eritellä faktoja huolellisesti. Se taas vähentää turhaa tietämättömyydestä ja pelkkien luulojen varassa elämisestä aiheutuvaa pelkoa tehokkaammin kuin mikään positiivisuus-kamppanjointi suuntaan tai toiseen. Tietysti tässä nyt kansalaisten uskomukset ja käsitykset ovat aika kapea siivu relevanteista faktoista.
Olen kuullut usein tuttavilta sellaista palautetta, että maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvistä ongelmista ei "saa keskustella" tai ei puhuta mediassa riittävän avoimesti. Minusta se on Yleltä ihan asiallista toimintaa, että pyritään myös vastaamaan tähän ja katsomaan, missä niitä ongelmia tilastollisesti katsoen esiintyy. Mainitsemassani toisessa uutisessa nimittäin eriteltiin ulkomaalaistaustaisten työllistymistilannetta kansalaisuuden tai alkuperämaan perusteella, ja jonkin verran paljastui ihan kiinnostavaa tietoa. Kenialaisilla työllisyystilanne on samaa luokkaa kuin kantaväestöllä. Yrittäjiä on suhteellisesti eniten turkkilaisissa (30,9% verrattuna kantaväestön reiluun 10 prosenttiin). Irakilaistaustaisissakin yrittäjiä on enemmän (18,2%). Joillakin ryhmillä työllisyys on ollut jopa kantaväestöä parempaa mm. nigerialaiset, hollantilaiset.
Irakilaisista työttömänä on edelleen aika iso osa, mutta tilastojen valossa se selittyy osin sillä, että iso osa porukasta on sivussa työelämänstä nuoren ikänsä tai opintojen takia. Sen sijaan somalialaistaustaisissa työttömiä oli 68,6% koko porukasta, mikä on iso luku. Mutta kokonaisuutena katsoen maahanmuuttajat nostivat etuuksia vain hieman väestöosuuttaan enemmän.
Minusta on ihan oikein ja pyrkimyksen pitääkin olla siihen suuntaan, että katsotaan missä on todellisia ongelmia, mistä ne mahdollisesti johtuvat ja mitä niille voi tehdä. Ei paljon auta sellainen asenne, että maristaan ja pelätään lähtökohtaisesti sitä, että joku jossain ehkä nostaa jotain etuuksia. Ja tästä sitten päädytään joko siihen, että maahanmuuttajat on kamalan ihania tai että ovat kaiken pahan alku ja juuri, eli rajat kiinni vaan äkkiä.
Ei ainakaan minusta ole mitenkään kamala asia, jos joku on työttömänä tai nostaa etuuksia. Tai en näe, että siitä olisi rakentavaa erityisesti syyllistää sen paremmin kantaväestöön kuuluvia kuin muitakaan. Tätä esiintyy yhtä lailla kantaväestössä, ja meillä on pätkätyöläisiä ja muutenkin ihmisiä, joille tasaiselle työuralle pääseminen on syystä tai toisesta tuskainen taival.
Eikö maasta löydy enää lainkaan journalisteja puolustamaan ammattinsa mainetta? Vai onko todella kyseessä sopulilauma, joka sopuleista poiketen vaeltaakin sokkona ja järkeä vailla laumana satunnaisen suuntaan?
Kyllä kai perinteisen median asema ja rahoitusmallit ovat parhaillaan murroksessa ja koetuksella. Ammattiylpeys ja auktoriteetti taas tulee osittain kokemuksen kautta ja siitä, että pääsee harjoittamaan työtään mielekkäästi, oppimaan kollegoilta ja saa siitä vielä kohtuullista korvaustakin.
En ole niinkään huolissani siitä, että journalistit olisivat "sopuleita" tai heiltä puuttuisi harkintakykyä tai ammattitaidon edellytyksiä verrattuna aiempiin ikäpolviin. Aika paljon siinäkin ammattikunnassa on nuorta ja fiksua porukkaa. Monesti esiintyy sellaista, että ajan myötä tietyt toiminnan taustalla olevat mallit ja realiteetit ovat muuttuneet – tai maailma on muuttunut – ja tästä projisoidaan erittelemättä tyytymättömyyttä ammatinharjoittajiin. Kaikkia ei voi miellyttää, ei edes Yle, ja journalistin saattaa olla aika vaikea tehdä tasaista ja hyvää jälkeä, jos jutuista maksetaan jotain aika pieneksi jääviä könttäsummia.
En ihan ymmärrä sitä, mihin mks:n kritiikki varsinaisesti tässä kohdistuu. Että ei kanneta vastuuta juttujen sisällöstä, vai että pitäisi vielä kantaa vastuu siitä, millainen mieli lukijoille tulee, kun kukin lukee niitä omilla edellytyksillään ja ärtyy milloin mistäkin.
Perinteisen journalismin etiikkaan kai kuuluu se, että faktat pitää selvittää ja tarkistaa ja virheen sattuessa oikaista. Sellaisia ongelmia esiintyy, että juttuihin tulee virheitä tai taustatyössä hutiloidaan ja tehdään virheellisiä päätelmiä. Varmaan eniten ihmisiä ärsyttää se, että tehdään liian sensaatiohakuisia juttuja ja uutisarvon korostaminen menee liian usein perusteellisen ja viileän taustatyön edelle.
Näkisin jotakin toivonkipinää siinä, että digitaalisen julkaisun myötä käy aina helpommaksi antaa jutuissa suoria linkkejä lähteisiin, ja täman toivoisin todella yleistyvän huomattavasti. Ylen uutisiakin lukiessa onneksi huomaa, että tähän on selvästi kiinnitetty ainakin jonkinlaista huomiota.
Siitä sen sijaan olen eri kannalla, että journalistien toiminta todella olisi niin harkitsematonta kuin usein väitetään. Luulisin että toimituksissa pyörii aika paljon kaikenlaisia villejäkin juttuideoita ja huhuja sun muuta, ja noin yleisesti ottaen journalistit ovat aika tottuneita siihen, että faktat pitää tarkistaa ja myös osaavat sitä tehdä. Lisäksi kuvittelisin heille olevan arkipäivää miettiä myös sitä, mitä ylipäätään kannattaa julkaista siinä mielessä, että onko tiedosta enemmän haittaa kuin hyötyä.
En tarkoita, että tässä aina onnistuttaisiin tai edes riittävästi yritettäisiin, mutta tarkoitan, etteivät nämä nykypäivän journalisteille suinkaan ole mitään vieraita asioita. Median kuluttujana ja sivustaseuraajana voi joskus olla hyvä muistaa, miten paljon journalistien työstä jää meiltä näkymättömiin. Vaikka paljon puhutaan klikkijournalismista ja siinä on perää, kannattaa joskus ottaa vähän takapakkia ja miettiä sitä, miten kaukana toiminta loppujen lopulta kuitenkin on täysin vastuuttomasta hutiloinnista.
Juttuja tehdään valtavia määriä ja yleensä vähän turhan kovassa kiireessä. Voisin kuvitella, että nykyisin on ehkä vielä kovempi paine olla ajan hermolla ja saada juttuja nopeasti ulos, mikä saattaa joskus vaikuttaa siihen, miten syvälle aiheisiin päästään. Mutta ottaen huomioon homman realiteetit, asiavirheitä ja arviointikyvyn pettämisiä tapahtuu silti todella vähän. Jostain luin että esimerkiksi New York Timesin jutuissa esiintyy nyt kokonaisuutena katsoen vähemmän asiavirheitä kuin koskaan aiemmin ja ne myös korjataan entistä nopeammin.
Silti yhä enemmän esiintyy kaikenlaista puhetta valtamedioista ja niiden yksisilmäisyydestä ja valheellisuudesta. Virheet ja mokat aina yksilöidään ja niistä on helppo netissä elämöidä, mutta harvemmin yksilöidään sellaista, mikä meni oikein tai missä onnistuttiin. Tämän vinouman lisäksi yleisöllä on minusta aika iso taipimus uskoa varsin epämääräisin perustein sellaiseen, että jokaisella julkaisukanavalla olisi jokin kaiken kattava agenda, joka vääristää heidän uutisointiaan ja raportointiaan kautta linjan.
Yleen ei voi luottaa, koska X, Y ja Z. Hesarin toimittajat on kaikki vihervassareita ja Aamulehdellä on kokoomuslainen agenda. Mitä näitä nyt on. Se nyt on selvää, että vaikka kuinka pyrittäisiin puolueettomaan raportointiin, juttuja värittävät myös niiden tekijöiden taustat, aatemaailmat ja uskomukset. Mutta en ole yhtään vakuuttunut siitä, että lukija pääsee lähemmäksi totuutta tai saa mediasta enemmän irti sillä, että olettaa taustalle jonkin salaperäisen koko julkaisukanavaa koskevan agendan.
-
Vielä lisäisin tähän sen, että asiaan saattaa vaikuttaa sekin, miten median antia kulutetaan nykyään eri tavalla, kun tarjontaa seurataan netistä.
Sen sijaan että selailisi vaikkapa jotakin lehden numeroa kokonaisuutena, huomio kiinnittyy yksittäisiin juttuihin ja niitä tarkastellaan ja vatvotaan erillisinä.
Jos joku Ylellä tekee jutun vaikka tietyn kyselytutkimuksen tuloksista, kuinka pitkälle meneviä päätelmiä siitä nyt loppujen lopulta on mielekästä tehdä koko organisaatiosta?
Jos vaikka mks:llä on valmiiksi halu kritisoida Yleä tai voivotella journalismin nykytilaa, hän voi vapaasti valikoida tarjolle tulevista linkeistä ja uutisista sellaista sisältöä, joka tukee tätä pyrkimystä ja vahvistaa omaa ennakkokäsitystä.
Nyt jos katsoo Ylen verkkosivujen uutisantia kokonaisuutena, huomaa että siellä on minunkin mielestäni ärsyttäviä klikkauksia kalastelevia otsikoita. Hemmetisti sellaista, että on jokin otsikko ja tarkentava alaotsikko. Ytimekkään ja lyhyen otsikoinnin sijaan otsikot ovat selittäviä ja rönsyileviä, ja ideana tuntuu olevan, että jo otsikon pitäisi antaa lukijalle selkeä motivaatio jutun lukemiseen tarjoamalla joku pieni palanen siitä, mitä joku on sanonut tai mitä yllättävää on tapahtunut tai ilmennyt.
Ikään kuin oletettaisiin että suurin osa lukijoista kuitenkin vain silmäilee otsikoita ja jo niistä pitäisi välittyä olennainen sisältö. Tällainen toimituksellinen linja toisaalta vähän halveeraa itse juttujen sisältöä kun epäsuorasti tulee sellainen tunne, että niiden kokonaan ja ajatuksella lukeminen olisi jotenkin turhaa tai triviaalia.
Toivoisin että juttu olisi juttu ja otsikko vain otsikko. Sen lisäksi jäin erityisesti kaipaamaan sitä, että juttuja olisi selkeämmin rymitelty aihealueittain eikä niitä tuotaisi visuaalisesti esille yksittäisinä. Esimerkiksi voisi olla aihealueena maahanmuuttokriisi ja siitä selkeästi nähtävillä jutut tuoreimmasta vanhimpaan. Tai vastaavasti vaikkapa Volkswagenin kriisi ja siitä omat juttunsa.
Jos kerran tehdään juttuja aiheisiin eri näkökulmista, tätä olisi hyvä tuoda lukijoille selvemmin esiin. Siis niin että jos lukija kiinnostuu jostakin aiheesta ja haluaa syventyä, siihen tarjottaisiin sopivaa käyttöliittymää eikä lukija räpiköisi jutusta toiseen niin umpimähkäisen tuntuisesti. Nyt tämä on Ylellä toteutettu niin, että juttujen perässä on linkkejä muihin aiheeseen liittyviin uutisiin otsikon Lue myös alla. Onhan sekin jotain, mutta tätä voisi ehkä vielä selkeyttää ja nostaa enemmän framille.
Samalla huomasin, että otsikointi ei ole tasaisen huonoa, vaan jostain syystä huonointa nimenomaan etusivulla. Jos avaa esimerkiksi Ulkomaat- tai Talous-osion, näyttää otsikointi heti keskimäärin paljon perinteisemmältä.
Toisaalta tämä ihmeellinen otsikointityyli kyllä jossain määrin heijastelee sitä, että juttuja on hirmu usein tehty käytännössä jonkun yhden julki tulleen tiedon tai lausunnon perusteella. Jos katsoo vaikka sitä, miten Yle uutisoi Volkswagenin tilannetta, näkyy paljon erillisiä uutisia siitä, kun joku on sanonut jotakin. Maahantuoja kommentoi näin tai uusi toimitusjohtaja on sanonut sitä ja tätä. Lähteenä usein joku uutistoimisto, ja juttu on ikään kuin rakenneltu aika heppoisesti jonkun yhden olennaisen sisällön varaan.
Jos vaivautuu lukemaan kaikki Ylen Volkswagenia käsittelevät artikkelit, toki sieltä saa ihan kohtuullisen yleiskuvan tilanteesta. Mutta hienoa olisi, jos aiheesta tarjottaisiin luettavaksi sellaista artikkelia, johon on ytimekkäästi tiivistetty se, mitä on tapahtunut ja mitä tähän mennessä tiedetään. Isoin puute näin äkkiseltään arvioiden on siis omasta mielestäni kenties se, että esille ei panna aihekokonaisuuksiin liittyviä toimituksellisesti harkittuja juttukokonaisuuksia vaan vain yksittäisiä juttuja, jolloin kokonaiskuvan hahmottaminen ja esiin kaivaminen jää kokonaan lukijan oman viitseliäisyyden ja vaivannäön varaan.
-
Kotimaa klo 8:03
"Influenssarokote on täysin turha" – Mursimme viisi sitkeintä myyttiä
Otsikoinnin tyylissä voi olla jonkin verran klikkijournalismin vaikutusta, mutta en pidä sitä tai itse juttua ollenkaan niin huonona kuin kommenttisi antoi ymmärtää. Ensinnäkin väite "Influenssarokote on täysin turha" on otsikossa lainausmerkeissä, ja on kai ajateltu, että se on riittävän selvästi tällainen kansan uskomus tai myytti, joiden kautta asiantuntijoita lähdettiin jutussa haastattelemaan.
Mutta vaikka se noudattaisi nimellisesti journalistien tapoja, se ei toimi oikein johon se on tarkoitettu.
Muutama vuosi sitten näin tieteellisen tutkimuksen, että tuo perinteinen myytinmurto-tapa:
"Myytti 1"
Tosiasiassa ...
"Myytti 2"
Tosiasiassa ...
..ei toimi. Ihmisille jäi (kyseltiin muutaman pv:n tai viikon kuluttua uudelleen) mieleen otsikot. Ja ne myytit siis vahvistui ! (Myyntipuolellahan jne korostetaan ensivaikutelman merkitystä, eipä vaan vieläkään oteta opiksi..).
Tuo pääotsikointi on vielä pahempi. YLE munasi.
-
Isoin puute näin äkkiseltään arvioiden on siis omasta mielestäni kenties se, että esille ei panna aihekokonaisuuksiin liittyviä toimituksellisesti harkittuja juttukokonaisuuksia vaan vain yksittäisiä juttuja, jolloin kokonaiskuvan hahmottaminen ja esiin kaivaminen jää kokonaan lukijan oman viitseliäisyyden ja vaivannäön varaan.
Näin on mediassa yleisemminkin, ja joidenkin ilmiöiden kohdalla toimintatapa on erittäin harkittuakin. Kansainvälinen mediakin on erittäin keskittynyttä. Seurauksena, että yhtä alkulähdettä (Vaikkapa The New York Times) siteeraavat sadat tai tuhannet muut uutisalustat, ympäri maailman, tai virittävät oman artikkelinsa käytännössä alkulähteen pohjalta.
Laajassa ja laadukkaassa artikkelissa ei myöskään riitä, että toimittaja on paneutunut aiheeseensa - silloin myös lukijan täytyy paneutua artikkeliin. Nykyisessä informaatiotulvassa täytyy myös osata poimia oleellinen informaatio epäoleellisesta samalla, kun vielä yhdistelee eri tahoilta hankkimiaan tietoja.
-
En ihan ymmärrä sitä, mihin mks:n kritiikki varsinaisesti tässä kohdistuu. Että ei kanneta vastuuta juttujen sisällöstä, vai että pitäisi vielä kantaa vastuu siitä, millainen mieli lukijoille tulee, kun kukin lukee niitä omilla edellytyksillään ja ärtyy milloin mistäkin.
Kritiikkini kohdistui erityisesti kahteen asiaan:
1. Sellaiseen otsikointiin, josta lukijalle jää päinvastainen käsitys kuin miten asia oli (Ks MrKATin kirjoitus edellä). Tämä johtu joko halusta otsikoida piittaamattoman raflaavasti ja/tai ammattitaidottomuudesta. Koulutettu journalisti tietää professionsa puitteissa huomattavan paljon siitä, miten teksti luetaan.
2. Korvataan journalistin työ löperöllä siteraamisella toisista medioista, henkilöiden lauseista tai gallupeista ihan kuin ne olisivat uutisia. Löperöllä tarkoitan tässä sitä, että siteerauksessa tekopyhä toimittaja/julkaisija laittaa sädekehän päänsä päälle siteerattuaan teknisesti oikein ja jättää vastuun lukijalle sen ymmärtämisestä missä tarkoituksessa lause on lausuttu, gallup tehty tai uutisen siteeraus valittu todellisuutta "taustoittamaan".
Juttuja tehdään valtavia määriä ja yleensä vähän turhan kovassa kiireessä. Voisin kuvitella, että nykyisin on ehkä vielä kovempi paine olla ajan hermolla ja saada juttuja nopeasti ulos, mikä saattaa joskus vaikuttaa siihen, miten syvälle aiheisiin päästään.
Mikä pakottaa YLE:n tekemään juttuja nopeamin kuin laadukkaasti pystyvät? Uutisia löytyy klikkaus- ja lööppijournalistisella lähestymistavalla tehtynä ihan riittävästi ilman YLEäkin. Miksei mediaverolla rahoitettu julkisen palvelun talo voisi profiloitua vaikkapa hiukan hitaammaksi, mutta vastavasti sitten laadukkaammaksi ja journalistisesti kestävämmin fokusoivaksi?
Silti yhä enemmän esiintyy kaikenlaista puhetta valtamedioista ja niiden yksisilmäisyydestä ja valheellisuudesta. Virheet ja mokat aina yksilöidään ja niistä on helppo netissä elämöidä, mutta harvemmin yksilöidään sellaista, mikä meni oikein tai missä onnistuttiin. Tämän vinouman lisäksi yleisöllä on minusta aika iso taipimus uskoa varsin epämääräisin perustein sellaiseen, että jokaisella julkaisukanavalla olisi jokin kaiken kattava agenda, joka vääristää heidän uutisointiaan ja raportointiaan kautta linjan.
Tätäkin kritiikkiä esiintyy. Se ei kuitenkaan osoita, ettei millään kritiikillä ole mitään perustetta.
Jos vaikka mks:llä on valmiiksi halu kritisoida Yleä tai voivotella journalismin nykytilaa, hän voi vapaasti valikoida tarjolle tulevista linkeistä ja uutisista sellaista sisältöä, joka tukee tätä pyrkimystä ja vahvistaa omaa ennakkokäsitystä.
Noin tietty! Tämän saman "jos on valmiiksi halu"-argumentin voi kääntää niinkin päin, että jos vaikka YLEn toimittajalla olisi valmiiksi halu johdatella minua johonkin suuntaan, hän voi valita siteeraamansa henkilön tai tutkimuksen vapaasti kaikkiin suuntiin menevistä viesteistä. Itse pidän median tehtävänä hankkia ja eritellä tietoa sekä koostaa siitä yleiskielellä ymmärrettävä paketti. Sen kertominen, mitä lukijakunta luulee, voi olla käyttökelpoista vertailutietoa huolellisemmin tehdyn paketin rinnalla, muta se ei korvaa vaivalloista perustyötä.
Mikäli galluppeja tuotetaan julkaistaviksi lööppijournalistisina sisäänheittotuotteina, on riski ajautua pahempaan malliin: Hesari seurasi aikansa suomalaisten suhtautumista NATOon. Kun lukemat eivät miellyttäneet, hesari muotoilutti kysymyksen uudelleen kysen kuinka moni uskoi, että Suomi lopujen lopuksi liittyy NATOon ja sitten päätyi kysymään kuinka moni suomalainen hyväksyy Suomen liittymisen NATOon, jos eduskunta, hallitus ja presidentti niin päättävät.
Toivoisin että juttu olisi juttu ja otsikko vain otsikko.
Niin minäkin. Ja että juttu on korkealla journalistisella ihanteella toteutettu informatiivinen paketti. Otsikko kuvaisi parilla sanalla mistä on kyse, mukana mahdolisesti kuva ja abstrakti, klikkaamalla kunnollinen toimitettu juttu.
Jos katsoo vaikka sitä, miten Yle uutisoi Volkswagenin tilannetta, näkyy paljon erillisiä uutisia siitä, kun joku on sanonut jotakin. Maahantuoja kommentoi näin tai uusi toimitusjohtaja on sanonut sitä ja tätä. Lähteenä usein joku uutistoimisto, ja juttu on ikään kuin rakenneltu aika heppoisesti jonkun yhden olennaisen sisällön varaan.
Volkswagen-skandaali on todella hyvä esimerkki YLE:n rapautuneesta uutistoiminnasta. Aluksi saimme pääuutislähetyksessä tietää, että USA suunnittelee miljardien sakkoja tietokenohjelmalla huijaamisesta päästömittauksessa. Sitten kuulimme, ettei VW:n toimitusjohtaja aio erota vaan tyytyy anteeksipyyntöön, seuraavaksi, että erosi kuitenkin. Kerrottiin vaihtelevasti kuinka montaa autoa asia koskee Suomessa ja muutaman firman pomojen nimet vilahtelivat uutisissa. Se ydinasia, että kyseessä on pikkudieselien vakava ongelma, jonka vuoksi mm Mazda ja Honda eivät ole vieneet pikkudieselejä USA:n markkinoille ja VW on saanut omansa 5 - 40 kertaisesti päästörajat ylittävät mallinsa vain huijaamalla läpi, avautui vain muita kanavia pitkin.
Olen itse Näkökulmalla ja muistaakseni myös Jatkumolla nostanut esiin yhteensä viisi YLE:n tiedeuutisointia - koskien mm diabetesta ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä esiäitien nälänhätähistorian vaikutusta jälkipolvien sepelvaltimotauturiskiin - joissa YLE on repäissyt raflaavan otsikon vähän vähemmästä raflaavasta otsikoinnista populaarilehdessä asiassa, joka on periytynyt toimitetusta jutusta hiukan vakamannin otettavasssa lähteessä mutta kun on menty alkuperäiseen tutkimukseen, paljastuu, ettei asiassa ole mitään perää! Nähdäkseni tiedeuutisten toimittaja, joka ei jaksa lukea ja/tai ei ymmärrä alkuperäistä artikkelia, ei ole kelvollinen tehtäväänsä. On ymmärrettävää, että Magneettimedia palkkasi hypetoimittajia, mutta mediaverolla rahoitettu YLE voisi kohtuudella pysyä hypestä erossa!
Olennainen viestini siis on: YLE on verolla rahoitettu julkisen palvelun mediatalo. Sen ei tarvitse kilpailla lööpeillä eikä klikkausmäärillä. Sillä ei ole oikeutta lähteä tiedonvälitystä rapauttavaan kisaan otsikoilla ja hypellä!
mks
-
Noinhan se on. Kun luen uutisia, niin kyllä olen taipuvainen uskomaan vaikka länsimaiden lamasta ja sen syistä enemmän Finandial timesin, New York Timesin, Washington Postin tai Frankfurter Allgemeinen pitempiä artikkeleita enemmän kuin muualla lyhyempiä, jotka ovat usein vielä räväkkäiden otsikoiden takana. Nehän vetävät ylipäätänsä lukemaan niitä.
Tavalliset ihmiset haluavat helppoja uutisia, koska vakavat asiat alkavat ahdistaa. Mutta kuitenkin sen verran jälkimmäistä, että tiedetään mitkä ongelmat ovat pinnalla. Syitä ei haluta välttämättä pohtia syvemmin.. kuin nyt tässä pakolaiskriisissä.. ja valitettavasti pelkään vähän, että tämä on vielä jäävuoren huippua :(
-
Päivän lehtiä selatessa osuin lukenaan Iltasanomien artikkelia, jonka yli ei voinut hypätä. Tuolla summalla tuskin pystyy ruokkimaan perheen lemmikit viikon ajan.
Paraatiesimerkki harhaan johtavasta otsikoinnista:
Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat 20 eurolla koko perheelle (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444024477410.html)
"– Toisinaan pitää sanoa lapsille, että tällä viikolla ei ole varaa pitää karkkipäivää. Mutta ostetaan sitten ensi viikolla vähän enemmän. Ja he ovat näyttäneet selviävän, Marjut Mäkinen hymähtää."
Jos noin vähällä pitää elää, niin miksi on oltava jopa 2 lemmikkiä, joista toinen Iso koira.. ? Emäntäkin on hyvinvoivan oloinen ::)
(Typoja korjattu)
-
Yle uutisoi taas rokotuksista. Otsikko vastannee nytten hiukan paremmin sisältöä.
(Vaikkakin ihmettelen onko 79 yksilöä ja 0.22milj euroa "suurtutkimus").
YLE: Rokotusten vastustajat teettivät suurtutkimuksen – tulos ei miellyttänyt
Arvostetussa tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rokotteet eivät aiheuttaneet apinoille muutoksia aivoissa tai käytöksessä.
- [http://yle.fi/uutiset/rokotusten_vastustajat_teettivat_suurtutkimuksen__tulos_ei_miellyttanyt/8361035]YLE 7.10.2015[/url]
-
Päivän lehtiä selatessa osuin lukenaan Iltasanomien artikkelia, jonka yli ei voinut hypätä. Tuolla summalla tuskin pystyy ruokkimaan perheen lemmikit viikon ajan.
Paraatiesimerkki harhaan johtavasta otsikoinnista:
Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat 20 eurolla koko perheelle (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444024477410.html)
Uutisen mukaan perheen käytössä olevat tulot olivat vuokran maksamisen jälkeen 2400€ / kk.
Mitään selitystä miksi äidille jätettin vain 20€ viikon ruokiin ei kerrotu. Puhelimiin riitti rahaa yli tuplasti, kortisonivoiteisiin visinkertaisesti. Pääosa rahoista katosi selityksettä.
Siihen aikaan, kun Helsingissä posti kannettin myös iltapäivällä, Iltasanomilla oli huomattava vuositilaajajoukko, jonka säilyttäminen edellytti kohtuullisen tasoista lehteä. Kun iltapäiväkanto loppui, jokainen lehti piti saada myydyksi irtonumerona eli herättää potentiaaliset lukijat päivittäin. Siitä alkoi lööpialamäki, jolle ei loppua näy, vaikka on jo monasti luultu, ettei tämän alemmas pääse.
mks
-
Mekaanisin sähkeuutisoinnin seulominen, samoin kuin yksinkertaisempien päivänuutisten kirjoittaminen, on pian (osin jo nyt) mahdollista automatisoida. Automatisoinnin lisääntyessä toimittajalle jää, periaatteessa, resursseja tehdä muunlaista toimituksellista työtä. Vaikka niitä taustoittavia ja perspektiiviltään laajempia artikkeleita. Automatisointi voi tukea myös Topin yllä peräänkuuluttamassa lähteiden ja aihepiiriin liittyvien uutisten kartoittamisessa: tietyin algoritmein tietokone voi etsiä esim. oman toimituksen aikaisempien vuosien materiaalista asiaan (mahdollisesti) liittyviä aiempia uutisia ja lausuntoja. Toimittajan on tästä helppo seuloa mitkä kannattaa nostaa uutisen yhteyteen. Tämä siis toisena mahdollisuutena toimitusten kehittymiselle, jos yllä mks katsoi (täysin perustellusti) että YLE:llä ei ole oikeutta lähteä mukaan mediatrendeihin.
Sitä toki tutkitaan, millaista lisäarvoa toimittaja voi tuottaa yhteiskunnassa, ja toisaalta millaista lisäarvoa toimittajan tulee tuottaa. Demokratian näkökulmasta medialla on se lattea "vallan vahtikoiran" ja tiedonlevityksen vastuu, siksi aiheesta käytävä kansalaiskeskustelu on minusta enemmän paikallaan kuin monella muulla kuluttamisen sektorilla. Tai toisin: mediaa ei tule jättää pelkästään markkinoiden armoille, ja ainoaksi kansalaiskannanotoksi tilauksen päättämistä. Itsekin olen aktiivisella kuluttajan valinnallani jättänyt iltapäivälehdet tukematta jo ainakin 12 vuoden ajan (siis: en osta, luen vain satunnaisesti esim. pizzeriassa odottaessani).
YLE:n ollessa oma lukunsa, pidän toisena suomalaisen median ongelmana HS:n yksinvaltiutta. Se että HS on pohjoismaiden suurin lehti, ei ole välttämättä mikään etu. Heillä on valta-asemansa kautta valtava vastuu olla ainoa suomenkielinen "laatu-uutisoinnin" lähde. Yksinäisyys saattaa johtaa siihen että heillä on enemmän valtaa, mutta heillä on myös enemmän vastuuta ja julkista painetta olla se "koko Suomen paikallislehti" (jollaisena HS yrittää itsensä esittää). Pari, kolme valtakunnallisesti julkaistavaa lehteä keskenään kilpailemassa (toisiaan täydentämässä) olisi hyvä asia.
Yleensäkin journalismi painii objektiivisuuden vaatimuksen kanssa. Liika varovaisuus tulkintojen ja asemointien esittämisessä johtaa pelkkään sähkemäiseen uutistoimintaan, jossa ei luoda kontekstia. Klikkausjournalismin trendi saattaa helpottaa toimittajien ja toimitusten vastuuta asiassa: on helppo jäädä pelkän pinnallisen asioiden raportoimisen tasolle, kun sitä kuluttaja vaatii. Tämä on mahdollisesti johtanut myös mks:n kauhistelemaan trendiin, jossa suoranainen ymmärtämöttömyys ja väärä tieto menee lävitse: mitä väliä sillä on, kun kyseessä on vain yksi uutisen riepale, joka on ohi hetken päästä ja uusi uutinen nousee sen tilalle.
-
TV-lupamaksuahan (Mediamaksu) muuten korotettiin viimeiset 10 vuotta vuosittain, ennen kuin se lopulta sisällytettiin veroihin.
Laki Yleisradio Oy:stä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380) (finlex.fi). Tuosta voitte halutessanne tutustua siihen, miten YLE:n toimintaa laissa säädetään.
Mielenkiintoista: "7 § (19.8.2005/635), 5. momentti: "tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille". Monikulttuuriuden tukeminen on siis kirjattu lakiin.
En koe, että minun pitäisi maksaa semmoisestakaan trendiagendasta. Edellytän neutraalia ja faktapohjaista uutisointia.
-
Klikkausansojen yhteydessä voisi mainita Betteridgen lain otsikoista (https://en.wikipedia.org/wiki/Betteridge's_law_of_headlines) (Wikipedia): "Mikäli otsikko päättyy kysymysmerkkiin, vastaus on aina "ei"".
-
TV-lupamaksuahan (Mediamaksu) muuten korotettiin viimeiset 10 vuotta vuosittain, ennen kuin se lopulta sisällytettiin veroihin.
Laki Yleisradio Oy:stä (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380) (finlex.fi). Tuosta voitte halutessanne tutustua siihen, miten YLE:n toimintaa laissa säädetään.
Mielenkiintoista: "7 § (19.8.2005/635), 5. momentti: "tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille". Monikulttuuriuden tukeminen on siis kirjattu lakiin.
En koe, että minun pitäisi maksaa semmoisestakaan trendiagendasta. Edellytän neutraalia ja faktapohjaista uutisointia.
Neutraaliin ja faktapohjaiseen uutisointiin ei toki kuulu(isi) lailla säännelty päämäärä, kuten monikulttuurisuuden edistäminen.
Mutta neutraalin ja faktapohjaisen uutistoiminnan taustalla on se, että jokin (eettisen valinnan edellyttävä) linja on valittava. Itse toivon uutisointia, joka faktapohjaisesti luo perspektiiviä ja jatkuvuutta sinällään epäkohrenteille ja irralleen jääville uutisille. Tämä edellyttää jossain määrin toimituksilta valintaa: mitä aiheita valikoidaan laajempaan seurantaan, ja kuinka niiden välittämä näkökulma perustellaan.
Ensiksi mieleeni tuleva esimerkki siitä mitä tarkoitan on sikäli huono, etten enää muista yksityiskohtia, mutta periaate selviää. Muistan arabikevään seurannaistapahtumien jälkeen toimittajan tarjonneen Helsingin Sanomille juttujaan Egyptistä, hän oli paikan päällä tarkkailemassa tapahtumia sen jälkeen, kun median yleinen painopiste oli jo siirtynyt hieman toisaalle. Helsingin Sanomien vastaus oli oli kuitenkin kielteinen. Tätä perusteltiin sillä että asia ei ole enää pinnalla, eikä kiinnosta ihmisiä kuten... mikä nyt olikaan silloin akuutein tilanne. Toimittajan mielestä HS:n toimituksellinen linja oli typerä. En tietenkään tiedä koko kuvaa, satuin vain lukemaan kys. artikkelia (artikkeleita) tarjonneen henkilön avautumisen aiheesta. (Saattaa olla, että jutut eivät vai olleet riittävän hyviä. Tiedä sitten.).
On vaikea uskoa että HS olisi todella menettänyt lukijoita hidastamalla vauhtiaan ja tarkastelemalla yhtä arabikevään ilmenemää hitaan journalismin keinoin; ts. seurannut kuinka tilanne kehittyy suurimpien aaltojen taannuttua.
Toinen esimerkki on liittyi vuosien takaiseen Keskustaa koskettaneeseen vaalirahaskandaaliin. Tapaus oli todella suuri juttu ja aiheutti toimituksille paljon painetta, kaiken heihin kohdistetun painostuksen lisäksi. Aihetta uutisoitiin laajalti koko mediakoneiston voimin, mutta kukaan journalisti ei rohjennut kirjoittaa synteesinomaista yhteenvetoa tapahtumista: käsitykseni mukaan koko kohu jäi käytännössä vaille kokonaisuutta tavoitellutta näkökulmaa siitä mistä oli kyse. SIis median taholta, aiheesta on kirjoitettu kirja, joka tulkitsee aihetta käytännössä medialähteiden voimin.
-
(Lisään vielä sen verran, että sen mitä sinua nettitunnen, Renttu, olen päätellyt et sulla on itse rakentamasi laaja mediaresurssi: tiedät mihin uutislähteisiin luotat, tiedät mistä uutislähteitä löytää, ja sen lisäksi osaat käyttää resurssiasi jo joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti ottaessasi selvää kiinnostuksesi kohteesta. Ts. olet aktiivisesti luonut itsellesi tärkeän resurssin.
Tällainen tapa luoda itse tietonsa ja johtaa siitä itse merkityksensä on tietenkin hieno asia, mutta en pidä sitä realistisena mediakuvana yleisemmin: suurin osa ihmisistä on medialukemisessaan huomattavan paljon passiivisempia. En tietenkään tavoittele sitä että lukijoille tulisi syöttää pehmeällä lusikalla Piltti hedelmäsosetta, mutta että pidän toimittajien tehtävänä viedä tämä perspektiiviä luova tiedon välittäminen hieman pidemmälle kuin vain latoa esille faktaa faktan perään.)
-
Ylestä puheenollen olen jo pari kertaa ihmetellyt, miten vähillä varoilla tuotetaan tyhmiä ohjelmia, esim. tuota kioskia. Eilen aioin katsoa jotain Areenalta, etsimääni en hakunapilla löytänyt ja sen sijaan osuin tähän..
Mamut maatilalla http://areena.yle.fi/1-2773894
Katselin ehkä puoliin väliin odotellen, että he alkaisivat vaikka apumiehiksi sinne, Turha toivo, siinä oli vain oiva aihe naureskella veronmaksajan kustannuksella, kun tuskin se Yle varansa itse tienaa?
Ja eikö tuo ollut aidosti rasistista tietäen, ettei heistä olisi tuonne töihin. Ei silti, että olisi monista muistakaan.. miksei samaa ole keksitty tehdä kaupunkilaisnuorten kanssa, jotka eivät ole elävää lehmää nähneetkään.
Mutta hyvin suomen kielen ovat oppineet..
-
Ylestä puheenollen olen jo pari kertaa ihmetellyt, miten vähillä varoilla tuotetaan tyhmiä ohjelmia, esim. tuota kioskia. Eilen aioin katsoa jotain Areenalta, etsimääni en hakunapilla löytänyt ja sen sijaan osuin tähän..
Mamut maatilalla http://areena.yle.fi/1-2773894
Katselin ehkä puoliin väliin odotellen, että he alkaisivat vaikka apumiehiksi sinne, Turha toivo, siinä oli vain oiva aihe naureskella veronmaksajan kustannuksella, kun tuskin se Yle varansa itse tienaa?
Ja eikö tuo ollut aidosti rasistista tietäen, ettei heistä olisi tuonne töihin. Ei silti, että olisi monista muistakaan.. miksei samaa ole keksitty tehdä kaupunkilaisnuorten kanssa, jotka eivät ole elävää lehmää nähneetkään.
Mutta hyvin suomen kielen ovat oppineet..
Tota noin... en tiedä miten tän sanoisin, mutta kyseiset herrat ovat suomalaisia rap-artisteja, ja ohjelma ei todellakaan kuvaa sitä mitä sinä kuvittelet.
Varovainen ehdotukseni onkin, että ottaisit ne vakava-vakava lasit pois nenältäsi.
-
Olisi pitänyt katsella video kokonaan.. vähän myötänolotti poikien avuttomuus lehmien edessä..
Oikeasti lasieni sangat (vain sangat) nenälläni ovat tummanpunaiset, ei sentään pinkit :D
Ehkä olen vähän herkistynyt uutisten suhteen viime aikoina.. likaa sirkusta ja kansanhuvia, kun pitäisi keskittyä vakaviin ongelmiin. Never mind :)
-
Neutraaliin ja faktapohjaiseen uutisointiin ei toki kuulu(isi) lailla säännelty päämäärä, kuten monikulttuurisuuden edistäminen.
Mutta neutraalin ja faktapohjaisen uutistoiminnan taustalla on se, että jokin (eettisen valinnan edellyttävä) linja on valittava. Itse toivon uutisointia, joka faktapohjaisesti luo perspektiiviä ja jatkuvuutta sinällään epäkohrenteille ja irralleen jääville uutisille. Tämä edellyttää jossain määrin toimituksilta valintaa: mitä aiheita valikoidaan laajempaan seurantaan, ja kuinka niiden välittämä näkökulma perustellaan.
Käyttämiesi esimerkkien valossa voin itse käyttää tästä näkökulmasta räikeää (Vaan ei poikkeuksellista) tapausta kuluneelta viikolta, "uutinen" oli YLE:n pääsivulla:
"Ne vie meidän naiset" – Katso animaatiosta, pitävätkö pakolaispelot paikkansa (http://yle.fi/uutiset/ne_vie_meidan_naiset__katso_animaatiosta_pitavatko_pakolaispelot_paikkansa/8357502) (YLE, 06.10.2015).
Katsoin koiruuttani tuon journalistisen pohjanoteerauksen, seuraavat pikahavainnot:
"Ne tulee ja islamilaistaa meidät"
- Ei huomioitu syntyvyyttä maahanmuuttajaryhmissä, vain tämän hetken määrät.
"Kohta meikäläiset on vähemmistönä"
- Jos assimilaatio onnistuu, lastenkin määrä laskee. Jo nyt tulleilla määrillä assimilaatio ei tule onnistumaan.
- Somaleilla suurimmat perhekoot; heitä ei edes mainita.
"Ne tekee vaan rikoksia"
- Näytetään Suomessa olevien Somalien kansalaisten määrää vuodelta 2013, luku suhteutetaan raiskausepäiltyjen määrään. Mukana luvussa ovat siis lapset, naiset ja vanhukset, joista valistunut arvaukseni on, että he eivät ole potentiaalisia raiskaajia. Ei huomioida sitäkään, että monet epäillyistä ovat toisen polven somaleita, eli automaattisesti Suomen kansalaisia. Teknisesti heidät voidaankin jättää huomioimatta, rehellisyyden nimissä toteutetussa tarkastelussa en menisi asiasta takuuseen.
"Ne loisii meidän sosiaaliturvalla"
-YLE tietää kertoa, että kenialaisista vain neljä prosenttia on työttömiä. Millä tavoin se on relevanttia tilanteessa, jossa tulijoista ylivoimainen enemmistö on Irakista ja Somaliasta (Miesten osuus koko ryhmässä 85%)? Somaleiden työttömyydestä ei puhuta muutenkaan mitään.
- Kerrotaan, että joillain maahanmuuttajaryhmillä yrittäjyys on kantaväestöä korkeampaa (Bangladeshilaiset, kiinalaiset, turkkilaiset). Sama kuin edellä, täyttä rusinoiden poimintaa.
"Ne vie meidän naiset"
-YLE tietää kertoa, että suomalaismiehet avioituvat enemmän ulkomaalaistaustaisten naisten kanssa, kuin kääntäen. Suomalaiset miehet ovat kuitenkin pääsääntöisesti kohdanneet nämä naiset yksitellen, usein itse ulkomailla ollessaan. Suomeen ei ole yht´äkkiä pärähtänyt n 20 000 thai-naista muutamassa kuukaudessa (Mitä suomalaiset naiset paheksuisivat tasan varmasti, muuta on turha edes väittää).
Paitsi että koko juttu on typerä, siinä on myös esitetty kaikki vääristellen ja tarkoitushakuisesti. Silkkaa roskaa, josta tässä nyt sitten myös maksetaan.
Edit: Viimeisenä niittinä tuo kuvaan lopussa ilmestyvä KKK-animaatio!
-
(Lisään vielä sen verran, että sen mitä sinua nettitunnen, Renttu, olen päätellyt et sulla on itse rakentamasi laaja mediaresurssi: tiedät mihin uutislähteisiin luotat, tiedät mistä uutislähteitä löytää, ja sen lisäksi osaat käyttää resurssiasi jo joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti ottaessasi selvää kiinnostuksesi kohteesta. Ts. olet aktiivisesti luonut itsellesi tärkeän resurssin.
Niin on, mutta vähän aiheesta ja tilanteestakin riippuen on oltava tarkkana, mihin voi varauksetta luottaa; eniten luotan raakadataan ja suoriin lähteisiin (Kuten Wikileaks, joka julkaisee aineiston editoimatta, sellaisenaan). Helpottaa tietää eri laatumedioidenkin kohdalla, onko taholla yleistä tai erityistä agendaa. Kun lukee vaikkapa The Economistia, on hyvä tietää että se on pääoman lehti, ja artikkelinsa tätä taustaa vasten laadittu. Sama The Guardianinkin kohdalla; se on täysin riippumaton, mutta poliittisella akselilla keskusta-vasemmiston suuntaan nojaava. En kerää tietojani vain valtamediasta, vaan myös suoraan paikan päältä (Valvontakameroitakin on joka paikassa, ja usein niihin pääsee vapaasti sisään), eri erityisalojen omista julkaisuista, eri asiantuntijoiden omista tutkimuksista, sitten on vielä omat suorat suhteet erinäisille tahoille... En edes pysty millään seuraamaan kaikkea, mikä kiinnostaisi.
Tällainen tapa luoda itse tietonsa ja johtaa siitä itse merkityksensä on tietenkin hieno asia, mutta en pidä sitä realistisena mediakuvana yleisemmin: suurin osa ihmisistä on medialukemisessaan huomattavan paljon passiivisempia. En tietenkään tavoittele sitä että lukijoille tulisi syöttää pehmeällä lusikalla Piltti hedelmäsosetta, mutta että pidän toimittajien tehtävänä viedä tämä perspektiiviä luova tiedon välittäminen hieman pidemmälle kuin vain latoa esille faktaa faktan perään.)
Näin varmasti onkin; ihmiset ovat keskimäärin melko passiivisia monien muidenkin asioiden suhteen. Tyypillisesti asioihin reagoidaan vasta, kun ne koskettavat räikeästi ja suoraan omaa, henkilökohtaista elämää. Toimituspäälliköillä on erittäin suurta yhteiskunnallista valtaa. He päättävät, mitä ja minkälaista aineistoa julkaistaan.
-
Kotimaa klo 7:31
Yli puolet uskoo: Valtaosa turvapaikanhakijoista jää työttömiksi ja elää sosiaalituilla
Taloustutkimus selvitti kansalaisten näkemyksiä turvapaikanhakijoista. Tutkimukseen haastateltiin 1 001 henkilöä.
Tässä YLE:n tarjontaa aamulta 6.10.-15
YLEn Radio Ajantasa 6.10.2015 klo 10- jossa haastatellaan juuri tuohon yleisökyselyyn liittyen tilastokeskuksessa työskennellyttä ent. kehittämispäällikköä Pekka Myrskylää:
http://areena.yle.fi/1-3000936
n. 1:30-6:00
Pekka Myrskylä:
- kysely on hämmentävää..
- 30 000:sta nyt (loppukesän) maahantulleesta ehkä n. 40% eli 8000 saa turvapaikan ja kun normaalistikin tänne tulee 30 000 vuodessa joten ei tämä mikään dramaattinen kehitys ole
- 2000-luvulla on tapahtunut suuri muutos elinkeinorakenteessa, palvelualueille syntynyt uusia työpaikkoja ja niissä maahanmuuttajat pärjää ihan hyvin.
- 2000-luvulla suom. kotimaisten työpaikkojen määrä ei ole kasvanut yhtään mutta maahanmuuttajataustaisten työpaikkojen määrä on kasvanut 80 000:lla, joten maahanmuuttajat eivät ole pärjänneet mitenkään huonosti tässä kilpailussa.
- ei nämä ole oikein äänestyskysymyksiä ("äänestää maahanmuuttajat työllistymään - hehe"), turhaa kysellä tällaista kansalta..
Olen huomannut että
YLE Radiossa voi olla usein järkevämpää, opettavampaa ja syvempää puhetta kuin YLEn tv:ssä tai netissä..
-
Tota noin... en tiedä miten tän sanoisin, mutta kyseiset herrat ovat suomalaisia rap-artisteja, ja ohjelma ei todellakaan kuvaa sitä mitä sinä kuvittelet.
Tämä mamu-suomi-mamu -konsepti on harvinaisen pakoton ja irtonainen. Vaikka en tällaisena tätikatsojana todennäköisesti kuulukaan kohderyhmään, nautin joka sekunnista.
-
Olen huomannut että
YLE Radiossa voi olla usein järkevämpää, opettavampaa ja syvempää puhetta kuin YLEn tv:ssä tai netissä..
Olen tehnyt saman havainnon. Olen yhdistänyt sen siihen, että radion puheohjelmassa tilaa saa puoluejohtajia pienemmät ja asioihin perehtyneemmän egot, sanomiselle on väljempi tila eikä toimittajallakaan ole samaa julkisuudessa paistattelemisen pyrkyä kuin televisiossa.
Vaan en ole keksinyt miksi YLE:n netti vajoaa lööpeiksi.
mks
-
Avauksessa ihmettelin miksi mediasyöpä leviää YLEen.
Nyt ihmettelen mitä oikeasti indoktrinaatiomedia hesarissa tapahtuu!
Pari päivää sitten pääkirjoitussivulla oli "hyviä uutisia". Väliotsikkona oli "onko YK tullut hulluksi". Kyynikonkaan silmissä YK:n hulluksi tuleminen tuskin olisi hyvä uutinen, järkiintyminen ehkä hämmästyttäisi. Asialisesti ottaen oli kyse Hans Roslingin huomautuksesta, että YK asettaa tavoitteeksen myönteisen kehityksen, joka on jo toteutunut. Mitähän hasari halusi laiskalle otsikkolukijalleen sanoa?
Tänään hesari tarjoaa taas maukasta sontaa otsikkolukijoilleen. Terveudenhuollon kriisi sen kuin syvenee. Yhteyttä todellisuuteen jutulla ei ole.
Joskus olisi kiva olla kärpäsenä hesarin toimituksen katossa ja tulla tietämään ovatko idiootteja, puolustavatko kassaa vai indoktrinoivatko syistä, joita emme heti näe. "Tamminiemen pesänjakajat" todisti, että mainittu mediatalo venyy moraaliltaan mihin tahansa. Nyt mietin, onko venymisessä punaista lankaa vai ei. Stalinistisella toimittajaköörillä toki oli aikanaan punainen lankansa vaan mikä lienee tilanne tänään.
mks
-
Varmaan historiantaju on eräs tekijä median onnistumisessa tai epäonnistumisessa. En usko, että toimittajakunta on erityisellä tavalla perimmäinen syy julkisen tilan epäonnistumiseen (ilmaisu 'julkisen tilan epäonnistuminen' on minulle läheinen -Jurgen Habermas oli aikoja sitten oikeassa kirjoittaessaan asiasta). 80-90 prosenttia televisiomedian sisällöstä on viihdettä, ja ihmiset haluavat viihtyä. Historian taju katoaa, koska pitkien tositarinoiden kertomisesta yleisölle tulee entistä vaikeampaa. Kuitenkin se mihin olemme tulleet ja mistä olemme tulleet olisi pitkä tarina kerrottavaksi, jotta mitään oleellista ei jäisi pois, ja rehellisyysvaatimusten takia on taustaa muutenkin tarpeeksi vaikea kertoa. Kentällä toimivien journalistien pitäisi tehdä kaksinkertainen työ kerätä havaintoja ja yhdistää ennen jutun julkaisemista yksityiskohdat laajempaan ymmärrykseensä. Tiedon välittymisen aikakaudeksi vallitseva ymmärrys 2000-luvun alussa on edelleen harvinainen luonnonvara. Emme todellisuudessa vieläkään joko osaa tai halua hyödyntää maailmanlaajuista tiedonsiirtoverkkoa ihmisten ymmärryksen parantamiseksi. Pitkäaikaisena foorumistina olen saanut havainnoida ihmisten toimintaa käsitystensä jakamisessa, eivätkä havainnot mahdollisesta suppeudestaan huolimatta ole olleet kovin rohkaisevia. En usko, että sukupolven toimittajakunta voisi olla yhtään parempi, tai ainakaan sellaisen teesin julistaminen eettisenä ei johda tosiasiatilan muuttumiseen. Yhtenä hypoteesina projisoin tietty omaa saamattomuuttani muihin ihmisiin, ja olen taipuvainen uskomaan, ettei likaisen työn tekijöitä löydy tarpeeksi. Jonkun täytyy nähdä ensin vaiva vaikean journalistisen aiheen ymmärtämiseksi, ennen kuin voi raportoida siitä suurelle yleisölle. Parhaita taustoitustöitä olen tullut lukeneeksi etenkin ulkomaisista asiantuntijablogeista, joissa kiitettävästi myös linkitetään aiheeseen kuuluvaa muuta tietoa. Niiden historiantaju on usein parempi, koska asiaa tunteva kirjoittaja pystyy yhdistämään yksittäisten uutisten kommentoinnin aiempaan kokonaisuuteensa (tai milloin oikeanlaisia rajoittavia tekijöitä ei sisällön kasautumisen suhteen ole, kokonaisuuksista voi vähitellen kasvaa korruptoituneen tiedon pesäkkeitä l. syöpä). Vika lienee osin siinä, ettei tällaisia tiedonjalostuskanavia koota yhteen paketeiksi, eli taustoitustyötä tehdään, mutta saatavuudeltaan se on fragmentoitunut. Terveet tiedon tuottamisen ja prosessoinnin solut eivät ilmeisesti yhdisty ja muodosta laajempia toimivia kokonaisuuksia.
Otsikon ilmaisu syövästä kiehtoo minua, koska se voidaan tulkita järjestelmän korruptiona. Sille löytyy analogiansa useanlaisista järjestelmistä, mikä herättää uteliaisuuteni analogioiden rajoista ja mahdollisuuksista saavuttaa järjestelmistä parempaa ymmärrystä. Analogioiden kanssa joudutaan olemaan varovaisia, mutta varovaisuus ei ole reunaehto, joka tekisi niistä kokonaan kelvottomia.
Siten muutamia näkökohtiani journalismin epäonnistumiseen:
-Järjestelmätason kuvausten ymmärtäminen
-Historian taju
-Yleisön pitkä-/lyhytjännitteisyys
Detalji-informaation saatavuuden sijaan katson pullonkaulan sijaitsevan pääsääntöisesti detaljien keräämisessä kokonaisuuksiksi ja kokonaisuuksien ymmärryksessä. Siinä ei ole mitään triviaalia. Julkinen tila ei voi edustaa enempää kuin yksilöt, jotka saavat osansa siitä, mukaanlukien julkista sisältöä kuluttava käyttäjäkunta.
-
Toimittajakuntaa ahistaa maksavien lukijoiden+mainosten vähenemisen sekä kiihtyvän nettijournalismikilpailun seurauksena resurssi- ja aikapula. Myöskin riippuvaisuus työnantajista, mainostajista jne.
Tähän vastavetona Suomessa ovat maksullinen
- LongPlay [1]
sekä joukkorahoitteinen
- Rapport [2] (juttu maksullinen sille joka haluaa lukea heti, myöhemmin ilmaiseksi. Lukijat saa ehdottaa uusia aiheita jne)
Miinustakin näen:
-LongPLaytä en pysty lukemaan, edes kirjastossa.
-Rapport kosii lukijoita eli kirjoittaa mistä ne haluaa kirjoittavan, mutta entä jos pitäisi tietää sellaista josta lukijoilla ei ole hajuakaan pyytää ?
Hyvä kuitenkin kun yrityksiä ja uusia luovia ratkaisuja on.
[1] http://longplay.fi/
[2] http://www.rapport.fi/rapport/toteutunut-journalismi
-
Tuollaisia vaihtoehtoja löytynee, mutta kuten mainitsin, julkisen tilan vika ei ole informaation puute. Julkinen tila on kasvanut niin täyteen viihdettä ja viihtymistä varten tarkoitettua materiaalia, että silkka massa riittää työntämään marginaaliin sen rinnalla kovin vanhahtavalta vaikuttavan valistuksellisen journalismin. Otsikon syöpä tosiaan viittaa siihen, että vika ei ole informaation puutteessa vaan sen liiallisessa leviämisessä kaikkialle. ikäänkuin julkisesta tilasta puuttuisi inhibiittori, joka luontaisesti säätelee informaation leviämisen nopeutta elimistön kokonaisuuden eduksi. Netissä tunnettu termi on 'viral video', ja mitenkään väheksymättä viihtymisen syvästi nautinnollista luonnetta, tietoverkon kehittämisen myötä hukattiin samalla teoreettinen mahdollisuus käyttää kyseistä välinettä enemmän koko ihmiskunnan yhteiseksi hyväksi kuin sitä on käytetty sinänsä arvostettavien eläimellisten viettien lyhytjänteiseen tyydyttämiseen. Ihmiset saavat suurinpiirtein sellaista tiedonvälitystä, johon he tyytyvät. Ihmiset puolestaan tyytyvät siihen, mikä saa heidät viihtymään. Ihminen on hämmästyttävän sopeutuva olento. Tieto, joka pakottaisi jollain psykologisella tasolla ihmiset toimimaan on paitsi vaarallista, myös viihtymisen kannalta epäsuosittua, ja edellyttää vastaanottajiltaan enemmän kuin sopeutumista. On vaikea motivoida tyytyväisiä ihmisiä, ja viihteen tavoitteena erotuksena esimerkiksi taiteesta on saada ihmiset pitkälti tyytymään.
Kuulin sattumalta hypoteesin, jonka mukaan sivistymättömiin yhteisöihin (joskin henkilökohtaisen varaukseni mukaan aikakaudellamme ei esiinny sivistyneitä yhteisöjä kuin suhteessa esihistorian kammottavaan alkukantaisuuteen -länsimaiset yhteiskunnat kyllä haluaisivat olla sivistyneitä, eivät vain kykene siihen) olisi säännönmukaisesti kuulunut nuoruuden palvonta ja kartteleva suhde vanhoihin. En ole varma hypoteesin totuudenpitävyydestä, mutta ainakin se sopii nykyisiin atomisoituviin yhteisöihin, missä atomisoituneisuudella tarkoitan sitovien henkilösuhteisiin perustuvien yhteisöjen korvautumista teknistaloudellisella järjestelmällä. Tällaisten järjestelmien tarkoituksena on tiettyyn rajaan saakka korvata yksilön riippuvaisuus ympäröivästä fyysisestä yhteisöstä.
Huomasin etten vielä määritellyt julkista tilaa, huolimatta siitä että olen käyttänyt termiä nyt monta kertaa. Palaan luultavasti siihen myöhemmin.
-
Tuohon nähden oli yllätys nähdä kirjastoseuran puh. joht Jukka Relanderin haastattelu Fem:n Efter Nio:ssa (ma 19.10.2015 (http://areena.yle.fi/1-2415884)) ja siihen liittyvä faktatulostus:
- Suomessa lainataan enemmän kirjoja kuin missään maailmassa, 91 miljoonaa per v = 18 kpl / asukas / vuosi
- Kirjastot voivat paksusti ja ihmiset viihtyvät, (vaikka on leikattu).
- Nyt kirjoja lainataan 50% enemmän kuin 1980-luvun puolivälissä, vaikka tv-kanavien määrä on nyt kuusinkertaistunut ja on internet.
Luulen, että tuo koskee myös tietopuolista kirjallisuutta eikä vain viihdettä. (Ainakin minulla on tuntuma itsellä että uusia tietokirjoja tulee kiihtyvästi kuin sieniä sateella ettei ehdi edes luetteloita vilkaista ;)).
Näin ollen "helppo ylipursuava klikkiviihde ym tarjonta" ei taida oikein simppelisti selittää lehtien ja syväjournalismin kriisiä.
Olisko kyseessä muoto, kirjoina menee paremmin kaupaksi ? Tai lainaksi ?
Entäs jos lehdissä on tapahtunut/tapahtumassa sukupolven vaihdos. Ja kärsimme tästä ylimenovaiheesta?
- Vanhoja konkareita on potkittu pellolle tai uudet nettivälineet toimii jäyhästi heidän käsissään
- Uusi nuori vihreä journalistipolvi luovii netissä kuin kala vedessä mutta heillä ei ole konkarien syventymistaitoa tai viitseliäisyyttä. Heidän aiheensa on nuorille, mutta (maksavat) lukijat on keski-ikäisiä ja vanhempia joita kiinnostaa eri asiat
->ristiriita ja lukijakato ?
-
Tuohon nähden oli yllätys nähdä kirjastoseuran puh. joht Jukka Relanderin haastattelu Fem:n Efter Nio:ssa (ma 19.10.2015 (http://areena.yle.fi/1-2415884)) ja siihen liittyvä faktatulostus:
- Suomessa lainataan enemmän kirjoja kuin missään maailmassa, 91 miljoonaa per v = 18 kpl / asukas / vuosi
...
Luulen, että tuo koskee myös tietopuolista kirjallisuutta eikä vain viihdettä. (Ainakin minulla on tuntuma itsellä että uusia tietokirjoja tulee kiihtyvästi kuin sieniä sateella ettei ehdi edes luetteloita vilkaista ;)).
Näin ollen "helppo ylipursuava klikkiviihde ym tarjonta" ei taida oikein simppelisti selittää lehtien ja syväjournalismin kriisiä.
Olisko kyseessä muoto, kirjoina menee paremmin kaupaksi ? Tai lainaksi ?
Tuosta olisi kiinnostavaa löytää dataa. Kirjastojen lainaustiedot saisi kai tutkimusta varten, mutta en sitten tiedä miten tilastoitavassa muodossa ne ovat.
Siinä on jotain syvästi väärää, että verkossa monet tutkimuspaperit on suolaisesti hinnoiteltu lukemista ajatellen. Olen kerännyt puolen tusinaa, jotka otsikoidensa vuoksi haluaisin lukea. Inhimillinen tietämys ei kulu, jos se viitsitään jakaa. Oikeastaan pidän tuollaista panttaamista moraalisesti vääränä, ja jos kyseisille tutkijoille ei ole muuta rahoitusta, pitäisi se maksaa esimerkiksi Maailmanpankin varoista. Kyse on kaikkien ihmisten sivistyksellisistä oikeuksista.
-
Siinä on jotain syvästi väärää, että verkossa monet tutkimuspaperit on suolaisesti hinnoiteltu lukemista ajatellen. Olen kerännyt puolen tusinaa, jotka otsikoidensa vuoksi haluaisin lukea. Inhimillinen tietämys ei kulu, jos se viitsitään jakaa. Oikeastaan pidän tuollaista panttaamista moraalisesti vääränä, ja jos kyseisille tutkijoille ei ole muuta rahoitusta, pitäisi se maksaa esimerkiksi Maailmanpankin varoista. Kyse on kaikkien ihmisten sivistyksellisistä oikeuksista.
Francis Bacon kirjoitti vanhoilla päivillään 1625, että "raha on kuin sonta, siitä on hyötyä vain levitettynä" (Money is like muck, not good except it be spread).
Sama havainto koskee tietoa ja siksi kirjastolaitoksella on pitkä historiansa.
Käytämme jonkun sata miljoonaa valokuitukaapelien levittämiseen haja-asutusalueelle. Tarvitaan kuulemma 100 megan yhteydet kun televisioidenkin resoluutio paranee! Emme osta tietoa julkiseksi. Parannamme resoluutiota. Kukin arvailkoon vapaasti mistä resoluutiosta on kyse. Nähdäkseni ei ainakaan tiedon!
mks
PS: Yritin saada edes paikalliseen kirjastoon "tiedepaketin" eli tärkeimpien tiedelehtien artikkelien eikä vain abstraktien lukemisen päätteeltä. Sellainen oli ainakin kymmenisen vuotta sitten saatavissa oppilaitoksiin. Myötätuntoa löytyi. Ei rahaa. Valokuidulle löytyi sekä paikallista, valtion että EU:n rahaa.
-
En välitä elokuvista enkä nettipeleistä kuten muut ihmiset, joten tuo omituinen 100 megan vaatimus oli jäänyt hiukan hämäräksi. Maaseudulta nettipankkikin toimii jo 3 megan mokkulalla. Monet maatalous-, matkailu- ym yritykset oli kotiseudullani valitelleet huonoja nettiyhteyksiä joitain vuosia sitten. Ehkä nyt on vähän parantunut kun älykännytkin tarvii kaistaa ja linkkitorneja.
Päättäjät voivat ehkä olettaa, että maaseutu pysyy paremmin asuttuna jos siellä viihtyy turistit ja lapsiperheet, jotka tarvitsevat 100 megan viihdekanavia. Ainakin Venäjän rikkaat turistit usein tarttee priimaa ja suurta seinä-tv:tä jne.
-
Mitä ravintojutut tekee Tekniikan Maailma-lehdessä? Kosii uusia lukijoita?
Tekniikasta on jo kerrottu kaikki ja aiheet vähissä?
-
En välitä elokuvista enkä nettipeleistä kuten muut ihmiset, joten tuo omituinen 100 megan vaatimus oli jäänyt hiukan hämäräksi. Maaseudulta nettipankkikin toimii jo 3 megan mokkulalla. Monet maatalous-, matkailu- ym yritykset oli kotiseudullani valitelleet huonoja nettiyhteyksiä joitain vuosia sitten. Ehkä nyt on vähän parantunut kun älykännytkin tarvii kaistaa ja linkkitorneja.
Päättäjät voivat ehkä olettaa, että maaseutu pysyy paremmin asuttuna jos siellä viihtyy turistit ja lapsiperheet, jotka tarvitsevat 100 megan viihdekanavia. Ainakin Venäjän rikkaat turistit usein tarttee priimaa ja suurta seinä-tv:tä jne.
Maaseudulla toimii myös pienyrityksiä, jotka voivat tarvita liiketoimintaansa 100 M yhteyttä. Ja nopea yhteys saattaa tuoda lisää yrityksiä.
Ja kyllä etätyökin sujuvammin sujuu jos yhteys on nopea.
Tärkeämpää olisi saada edes 10 M yhteys kaikille, nyt jää syrjäalueita joissa ei toimi kuin 2G.
Siitä olen samaa mieltä että pelien ja elokuvien vuoksi investointi 100 M yhteyteen on tuhlausta.
-
En usko, että toimittajakunta on erityisellä tavalla perimmäinen syy julkisen tilan epäonnistumiseen (ilmaisu 'julkisen tilan epäonnistuminen' on minulle läheinen -Jurgen Habermas oli aikoja sitten oikeassa kirjoittaessaan asiasta).
Pidän käsitettä "julkinen tila" hyödyllisenä. On aivan järkeenkäypää pohtia millaisilla logiikoilla, arvoilla, faktoilla, luuloilla, paalutustarpeilla, suodatuksilla, narsismeilla ... yhteiseksi koettua vaihdannan kenttää hallitaan, täytetään ja käytetään.
80-90 prosenttia televisiomedian sisällöstä on viihdettä, ja ihmiset haluavat viihtyä. Historian taju katoaa, koska pitkien tositarinoiden kertomisesta yleisölle tulee entistä vaikeampaa.
Kun sotia käynyt sukupolvi kustansi pula-aikana kouluihin ilmaisen kouluruokailun ylösrakentaakseen rohkein ponnistuksin pelastunutta kansakuntaa selviytymään maailman turuilla, se ei nähnyt kuinka muutamaa sukupolvea myöhemmin ylensyötetyt hedonistit olettaisivat yhteiskunnan velvoitteeksi järjestää haja-asutusalueellekin riittävät kaistat kaupunkitasoiselle viihteelle.
Emme todellisuudessa vieläkään joko osaa tai halua hyödyntää maailmanlaajuista tiedonsiirtoverkkoa ihmisten ymmärryksen parantamiseksi.
Tiedeyhteisö käyttää "maailmanlaajuista tiedonsiirtoverkkoa" hedelmällisesti. Tutkijat saavat tietoa toistensa havainnoista ja otaksumista sekuntitasolla ja ymmärtyävät hyvin mikä ero on huippujulkaisussa puoli vuotta muhineen vertaisarvioidun julkaisun ja kollegalta tulleen vihjeen välillä. Itse asiassa oppivat myös tietämään kenen kollegan pikavihje on merkitsevämpi kuin parhaiden julkaisusarjojen vertaisarvioidut julkaisut.
Yhtenä hypoteesina projisoin tietty omaa saamattomuuttani muihin ihmisiin, ja olen taipuvainen uskomaan, ettei likaisen työn tekijöitä löydy tarpeeksi.
Idealisti olettaa, että rahalla voi palkata toimittajia tekemän tuota likaista työtä. Realisti kai sitten epäilee miten sellainen projekti (laatulehti tai informatiivinen verorahoitettu yleisradio) voidaan käytännössä organisoida.
Siten muutamia näkökohtiani journalismin epäonnistumiseen:
-Järjestelmätason kuvausten ymmärtäminen
-Historian taju
-Yleisön pitkä-/lyhytjännitteisyys
Epäonnistumisen syiden listassa - tämän avauksen puitteissa - en ota huomioon yleisön laatua.
Jos meitä verotetaan siitä, että meitä sivistetään, meidän vastuumme päättyy maksamiseen. Jos palvelusväki saa palkkanssa eikä silti tee työtään, sitä on ojennettava ankaralla kädellä.
mks
-
YLE esittelee uudemmat mediasyövät nro 1 ja 2 eli MV-lehden ja Magneettimedian:
http://yle.fi/uutiset/nain_somehuhusta_tulee_totta__tarkastelussa_kolme_vastamedian_uutista/8420146
-
Itse luen mediasyöväksi viime päivien huippuaiheen, verotustiedot. Onneksi se syöpä paranee aikanaan.
Perusteltua on julkaista ns. suuri kuva esim. eri verolajien kertymät, mutta henkilökohtaiset verotettavat tulot julkaistuna eivät palvele mitään muuta kuin uteliaisuutta ja siitä ponnistavaa kateutta. Yhtiökohtaisia yhteisöverojen määriä pidän perusteltuina julkistaa.
On näkynyt keskustelun yrityksiä koskien sitä onko joku ansiotulon määrä kohtuullinen suhteessa tuloksiin: kuka oikein kuvittelee pystyvänsä perustelemaan näkemyksensä?
-
Itse luen mediasyöväksi viime päivien huippuaiheen, verotustiedot. Onneksi se syöpä paranee aikanaan.
Perusteltua on julkaista ns. suuri kuva esim. eri verolajien kertymät, mutta henkilökohtaiset verotettavat tulot julkaistuna eivät palvele mitään muuta kuin uteliaisuutta ja siitä ponnistavaa kateutta. Yhtiökohtaisia yhteisöverojen määriä pidän perusteltuina julkistaa.
On näkynyt keskustelun yrityksiä koskien sitä onko joku ansiotulon määrä kohtuullinen suhteessa tuloksiin: kuka oikein kuvittelee pystyvänsä perustelemaan näkemyksensä?
Yleensä kummastelen nähdessäni uutisointia yksittäisten ihmisten mehevistä ansiotuloista sitä, mikä heidät saa nostamaan tulonsa palkkana: palkkatulon verotus on epäsuhdassa eräisiin tulouttamisen tapoihin, ja tuo epäsuhta on lähinnä kasvamassa verokilpailun ja palkansaajan etuuksien heikentämisen myötä. Haluaisin ajatella, että ratkaisu kuvaa heidän korkeaa yhteiskuntamoraaliaan, mutta kenties he vain eivät ole vaivautuneet palkkaamaan hyvää veroneuvojaa itselleen.
Tietty mahdolliset ajatuksenjuoksuni eivät estä niiden toisten kateudentunnetta.
-
Koen ne ryysyistä-työllä-rikkauksiin-pienyrittäjänä-henkilöjutut innostavina ja positiivisina zemppauksina kansalle. Vaikka ne ovatkin vääristynyt osakuvaus kokonaisuudesta. Mutta miten muut (= kansalaiset) kokevat ? Keljuttaa ja masentaa, vai ?
(Luulin että koulutodistusnrot ovat hyvä palautekeino kuten minulle oli - nostin keskiarvoa yli nron - mutta sittemmin olen kuullut kummia: Ne masentaa niin että heikot sortuu ja halutaan lopettaa nroarvostelu, joten siksi en tuotakaan pysty itsestä lähtien arvioimaan.)
-
Muistin nyt miksi YLEä pitäisi lyödä paksuilla karheilla työrukkasilla molempiin poskiin.
YLE Radio Suomen Ajantasassa taannoin haastateltu radiolistamies tunnusti suoraan että he eivät soita eli palvele yli 58-vuotiaita. Siinä menee raja tai kansanjakoraja. Sitä vanhemmat eiv't ymmärrä englantilaisia kappaleita vaan suomalaisia iskelmiä tangoja ja semmosia, ja nuoremmat taas haluavat ulkomaista, rockia tms.
Nyt nämä nuoremmat ratkaisee: he klikkaavat heti radiota toiselle kanavalle jos tulee sitä vanhojen musiikkia. Siksi YLE ei uskalla soittaa eli palvella vanhoja. Koska pelottava "klik" tai "naks".
-
Mihinköhän laumaan minä kuulun kun en kuuntele YLEltä suomalaisia tangoja mutta en ole nuori.
Vakavammin: miksi YLEn tavoiteyleisö on nuori ulkomaista musiikkia kuunteleva? Mitä YLE siitä hyötyy jos sellainen yleisö kasvaa ja kääntäen mitä menettää jos (varakkaammat) 60 v kuuntelijat kaikkovat?
Tuon segmentoinnin ymmärrän mainosrahotteisten medioiden osalta.
-
Nyt nämä nuoremmat ratkaisee: he klikkaavat heti radiota toiselle kanavalle jos tulee sitä vanhojen musiikkia. Siksi YLE ei uskalla soittaa eli palvella vanhoja. Koska pelottava "klik" tai "naks".
Miten sen nyt ottaa ja riippuu vähän nuorisosta:
https://www.youtube.com/watch?v=JlmsK59ncHs
Tosihipsteri kuuntelisi. Lisäksi tuokin Stonekingin kappale on itse asiassa varsin tuore. Toki olen aavistuksen verran friikki, mmm. Ehta musiikkifriikki löytää paskaa musiikkia jokaiselta aikakaudelta. Moni tuttuni muuten on valitellut, miksi YleX soittaa paskaa musiikkia. Argumentti ei siis ole, että kanava ei soita musiikkia nuorille tai että se soittaa liikaa nuorison musiikkia, vaan että se soittaa paskaa nuorison musiikkia.
-
Että Artokin vielä..
YLE Areenan nauhalta katsoin Arto Nybergin ohjelmasta sen loppuosan, jossa Jonas Sivelä oli tehnyt kirjan salaliitoista(vai mainittiinko kirja, ainakin on tehnyt). Aluksi puhuttiin mm. 911 WTC-iskuista (plääh, 14 v vanhaa kamaa). Juuri kun oltiin pääsemässä asiaan jossa salaliitot on oikeasti kansanterveysongelma (tappanut satoja tuhansia E-afrikassa AIDSiin, Sivelä itse oli paikan päällä tutkinut), ja rokotteet Arto mainitsi just yhdellä sanalla mutta yhtäkkiä keskeytti, koska hänen olikin äkkiä riennettävä kuninkaallisen Dianan törmäysnauhaan. Ja sitten Elvikseen Koska ne kiinnostaa kansaa ? PLÄÄÄH.
Mitä nyt salaliittouskomuksen 330 000:sta kuolonuhrista E-Afrikassa kun 1 Diana ja 1 Elvis.. #¤%)#
-
Mikähän salaliitto siinä on takana, että Arto Nyberg on saatu tekemään noin?
-
Mikähän salaliitto siinä on takana, että Arto Nyberg on saatu tekemään noin?
Ei siinä tarvita salaliittoa.
Todennäköisimmin Arto Nyberg vain menee virran mukana siitä, missä aita on matalin.
Juuri sitä mediasyöpä on: Sekin media, joka rahoitetaan veroluontoisesti, kokee joutuvansa kilpailemaan katsojaluvuista viihteellisellä katsojanpalvonnalla. Kerro, kerro kuvastin ....
Sen sijaan, että ottaisi selvää, erittelisi ja kertoisi yleisölle jotain.
mks
-
Arto oli ehkä tehnyt töitä YLEn arkistosta löytää nauha Dianasta ja kova työnsä piti palkita ja ehtiä näyttään nauha. Joten oli "kiire". Ei salaliittoa.
Mutta nyt löysin, että jo 12.10.2015 TV1 olikin näyttänyt Akuutti-ohjelmassa jakson Jonas Sivelästä ja siinä keskityttiin enempi rokotuksiin. Tässä transcriptiä suomeksi:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/12/salaliittoteoriauskovaisen-maailmankuva-synkka
YLE vähän nyt puhdistui mutta Arto Nybergistä jäi edelleen pahaa pettymyksen makua suuhun.
-
Menikö nyt kaikki oikein YLE:llä otsikoinnissa Irak-pakolaisen Majidin tapauksessa?
"Miksi Ruotsin terroristilla oli nimikyltti ovessa ja avoin Facebook-sivu? - .."
- YLE 21.11.2015 (http://yle.fi/uutiset/miksi_ruotsin_terroristilla_oli_nimikyltti_ovessa_ja_avoin_facebook-sivu__kritiikki_sapoa_kohtaan_kovenee/8473111)
"Ruotsin terroristiepäilty vapautettiin ja epäilyistä luovuttiin"
- YLE 22.11.2015 klo 11.55 (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_terroristiepailty_vapautettiin_ja_epailyista_luovuttiin/8473662?ref=leiki-uu)
"Miksi pedofiili Virtasella on nimikyltti?" olisi hätkähdyttävää lukea syyttömän kohdalla Suomen valtamediassa nro 1..
-
Menikö nyt kaikki oikein YLE:llä otsikoinnissa Irak-pakolaisen Majidin tapauksessa?
"Miksi Ruotsin terroristilla oli nimikyltti ovessa ja avoin Facebook-sivu? - .."
- YLE 21.11.2015 (http://yle.fi/uutiset/miksi_ruotsin_terroristilla_oli_nimikyltti_ovessa_ja_avoin_facebook-sivu__kritiikki_sapoa_kohtaan_kovenee/8473111)
"Ruotsin terroristiepäilty vapautettiin ja epäilyistä luovuttiin"
- YLE 22.11.2015 klo 11.55 (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_terroristiepailty_vapautettiin_ja_epailyista_luovuttiin/8473662?ref=leiki-uu)
"Miksi pedofiili Virtasella on nimikyltti?" olisi hätkähdyttävää lukea syyttömän kohdalla Suomen valtamediassa nro 1..
Osaan kuvitella hyviä syitä, miksi pelkästään terroriepäiltykin pitäisi voida mustamaalata julkisesti ja karkoittaa maasta. Lainopillinen syyttömyys ei aina kerro koko totuutta. Vasta-argumentti on, että mielivaltaa väärinkäytetään, ei se, että mielivalta olisi periaatteellisesti väärin. Mielestäni esimerkiksi Schengen-alueella toimii ihmisiä, jotka eivät sinne kuuluisi huolimatta siitä, että heidän karkoittamiseensa ei ole sopivaa pykälää. Osa rasismia ja inhoa johtuu siitä, että useat tietävät edellisen kykenemättä tekemään asialle mitään. Tilanne olisi sama, jos toisen maailmansodan aikana Lontoossa olisi kuljeksinut julkinatseja näyttämässä toisilleen natsitervehdyksiä samalla kun V2-raketteja satoi siviilien niskaan. Ei ihmisten inhontunne ole aina välttämättömästi 'väärä' vain siksi, että tunne on negatiivinen. Inhontunteet ovat kehittyneet suojelemaan elimistöä. Voitaisiin siis ajatella, että vaarassa ovat monesti ne, jotka eivät inhoa tunne, ja että heidän kykenemättömyytensä tuntea inhoa saattaa vaaraan muunkin yhteisön. Negatiivisten tunteiden ongelma on, miten ne artikuloidaan ja kanavoidaan tehokkaasti.
Itse asiassa mitään lakeja ei tarvittaisi, jos ihmiset kykenisivät ajattelemaan säällisesti, koska he voisivat luottaa toistensa kykyyn tehdä järjellisiä päätöksiä itsenäisesti. (Rikos-)lakia tarvitaan usein tyhmimmän yhteisen nimittäjän takia. Juridiikka ei sellaisenaan toteuta mitään ylempää moraalia, vaan estää kaaoksen (ja tuo kaaoksen mahdollisuus ei suinkaan johdu vain negatiivisista tunteista).
-
Habermasilainen julkinen tila, tietty yksityisen ja valtiollisen välissä oleva mielipiteiden julkistamisen tila, on hankala asia nykymaailmassa. Tai, jotkut kritisoivat ettei sellaista ole koskaan ollut olemassa alun alkaen.
On paljon helpompi käydä kommunikatiivisen rationaliteetin mukaista debattia yhteiskunnassa, jos pieni ja intresseiltään (suhteessa muihin) homogeeninen ihmisjoukko muodostaa etuoikeutettujen toimijoiden joukon. Heidän mielipiteenvaihtonsa saattaa olla kiivastakin, mutta joka tapauksessa yhdistävänä tekijänä on etuoikeutettu asema suhteessa muihin.
1900-luvun mittaan tietty demokraattinen ajattelun malli voimaannutti monia ihmisryhmiä, joihin suhteessa kansalaiset olivat aikaisemmin olleet kansalaisia: Miehet ovat kansalaisia, naiset äitejä; valkoiset miehet ovat kansalaisia, värilliset palvelijoita; länsimaiset ihmiset ovat sivistyneitä, orientti villejä; tai sitten erilaiset luokkaperustaisemmat jaottelut ylempään ja alempaan sosioekonomiseen lokeroon.
Näen modernissa tapahtuneen hajaantumisen osaltaan luonnollisena seurauksena tästä demokraattisen ajattelun mallin leviämisestä: ennen havaittu yhtenäisyys oli toisesta näkökulmasta hierarkkisuutta, joka nosti ihmispaskan kepin nokkaan, ja sai sen auringonvalossa vaikuttamaan jotenkin kauniilta. Kun erilaiset alisteiset yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat yhä onnistuneemmin puolustaa oikeuttaan ottaa osaa yhteiskunnassa, syntyi identiteettipolitiikka.
Identiteettipolitiikkaa syytetään monesti sen hajanaisuudesta, vähäpätöisyydestä, tehottomuudesta... minusta se taas on väistämätön demokraattinen seuraus maailmassa, joka oli niin pitkään rakentunut erilaisille hierarkkisille alisteisuuden suhteille (mies/nainen, uskova/uskoton, sivistynyt/sivistymätön, aikuinen/lapsi, valkoinen/likainen; ja niiden eritasoiset limittymät). Ei ole naisen vika että hän on joutunut vaatimaan paikkaansa yhteiskunnassa naisena ja kansalaisena, ei mustan vika että mustana ja kansalaisena, ei työläisen vika että työläisenä ja kansalaisena.
Tuntuu että ihmiset ovat olleet niin tottuneita rakentamaan oman merkityksellisyyden tunteensa toisen ryhmän alistamiselle, että kun demokraattinen yhteiskunta tekee alistamisen hankalammaksi, on myös merkityksen kokeminen tullut hankalaksi. EI ole löydetty uutta koherenssia kommunikaation muotoa legitiimin auktoriteetin romahdettua. Itse vierastan habermasin kommunikatiivista etiikkaa, koska sen esittämä kommunikaation ideaalitila on intuitiivisesti vallitsevan elämänehdon vastainen, jopa epäpoliittinen.
---
Laika kaipasi organismin suojelemista informaatiotulvalta: ikään kuin suodattimia, kognitiivista yhtenäisyyttä luovaa valikoimista ja tiedon verkostojen koostamista.
Olen samoilla linjoilla. Ideaalina näen tasaväkisten toimijoiden mediakentän, jossa useampi keskisuuri media toimii limittäin. Nyt media käyttää eettistä objektiivisuuden vaatimusta implisiittisenä oikeutuksena passiivisuudelle merkityksien luojana, ts. informaation suodattajana. Toimitukset "eivät voi" tehdä linjauksia (koska objektiivisuus), tai niiden pitää olla melko yleisellä tasolla liikkuvia, tai jopa hiljaisia.
Sen sijasta että objektiivisuus tulkitaan oikeutukseksi välittää sähkeuutisia ilman merkityksien luomista, objektiivisuuden tulisi olla älyllistä rehellisyyttä tilanteessa, jossa kukin media on eksplisiittisesti sitoutunut johonkin. Laajimmillaan kaikki ovat tietenkin sitoutuneet demokraattiseen journalistiseen etiikkaan; mutta sen jälkeen toimituksilla on vapaus ja vastuu luoda linjoja, valikoida sisältöjä, antaa näkökulmia... mutta perustellen refleksiivisesti ja avoimesti omaa linjaansa.
---
Tuo Laikan maanittelema liian tyytyväisten ihmisten liian viihteen turruttama viihtyminen on toinen syy sille, miksi median on jotenkin liian helppo olla panostamatta journalistiseen vastuullisuuteen.
Pidän ihmisiä ensisijaisesti passiivisina ja passivoituvina, mutta kuitenkin potentiaalisesti hyvin ajattelukykyisinä ja kriittisinä; siksi median vetoaminen "siihen mitä ihmiset haluavat lukea" tuottaessaan halpahintaista viihdesisältöä tai heikosti mietittyjä ja lyhytjänteisiä uutisia, on hyvin vastuutonta paskapuhetta. Media tuuduttautuu uskomaan että tätä ihmiset haluavat, vaikka todellisuudessa asia on todella juuri niin, että tämäkin tuntuu ihmisille kelpaavan. Ja jos näin helppo kelpaa, miksi edes yrittää muuta?
-
MTV:lle papukaijamerkki, se älyää sentään ns. pyytää anteeksi ts. myöntää erehdyksensä.
Oikaisu 24.11. juttuumme Ruotsissa terrorismista epäillystä
Tiistaina 24.11. julkaistun juttumme otsikossa Ruotsissa terroristiepäilty irakilaismies Moder Mothanna Majid oli mainittu terroristiksi.
Majid kuitenkin vapautettiin viikonloppuna kaikista syytteistä terrorismiin liittyen.
-MTV 26.11.2015: oikaisu juttuumme (http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/oikaisu-24-11-juttuumme-ruotsissa-terrorismista-epaillysta/5576928)
Laikan logiikkaa - kohti rasismin hyväksyntää ja vertausta - en ymmärrä. Majid ei vertaudu mitenkään Lontoossa Hitler-tervehdyksiä tekevään natsiin, vaan juutalaispakolaiseen joka inhoaa Hitleriä ja diggaa vaikka Roosevelttia ja maallistuneemman suunnan rekonstruktionismin filosofia, Kaplania.
-
Laikan logiikkaa - kohti rasismin hyväksyntää ja vertausta - en ymmärrä. Majid ei vertaudu mitenkään Lontoossa Hitler-tervehdyksiä tekevään natsiin, vaan juutalaispakolaiseen joka inhoaa Hitleriä ja diggaa vaikka Roosevelttia ja maallistuneemman suunnan rekonstruktionismin filosofia, Kaplania.
Kirjoitin osaavani kuvitella syitä, en tuntevani tapausta. Oikeastaan se mitä kirjoitin vaatii juuri sellaista tulkinnanvapautta, johon ihmiset yleisesti eivät kokemukseni mukaan pysty, ja jonka puuttuessa joudutaan sitten sietämään jos jonkinmoista harmia ja mädännäisyyttä kun ideaalin saavuttamiseen ei ole todellisia resursseja. Oletettu epäreiluuteni juontaa juurensa epäreiluuden oletuksesta. Sodan logiikka on toisenlainen kuin rauhanaikainen siinä, että se ei erottele uhreja oikeutettuihin ja oikeuttamattomiin kuin vasta rauhan tilan palattua. Uskon että joskus on parempi sotia kuin alentaa itsensä alistumalla teuraaksi, ja olen periaatteellisesti valmis hyväksymään uhreja jihadistisen myrkyllisen ideologian hävittämisen vuoksi. Se on minulle henkilökohtaista, ISIS:in hävittäminen on minulle henkilökohtainen toive. Mikäli maltilliset poliittiset puolet eivät ole siihen valmiita, olen valmis vaikka äänestämään ei-maltillisia, ja käsitykseni perustuu sellaisen uuden standardin ei-hyväksyttävyydelle, jonka puitteissa ihmisiä poltetaan elävältä julkisesti levitettävissä videoissa. Sellaisen aatteellisen syöpägeenin tuhoamiseksi joudutaan hävittämään valitettavasti terveitä soluja, olimme me henkilökohtaisesti miten tarkkanäköisiä ja erottelukykyisiä hyvänsä. Se ei ole päätösvaltamme piirissä, vaan osa tapahtumien logiikkaa. Uskontoani on loukattu polttamalla ihmisiä elävältä. Ihmissaasta täytyy hävittää ja vastauksen tulee olla, sikäli kuin minulta kysytään, sotilaallinen ja murskaava. Hyvä olisi myös huolehtia muiden kyseistä joukkiota kannattavien henkilöiden kastroinnista ja karkoituksesta yhteisen geenipoolin vuoksi. Kyse on uskonnosta ja sen tuhoamisesta siinäkin tapauksessa, että kyse ei olisi islamista. Uskonnon nimi ei ole tässä edes niin tärkeä, kuten idean ymmärtämiseksikään ei ole välttämätöntä tietää idean oikeaa nimitystä. On idea, jonka kannattajien taloudellinen, moraalinen ja biologinen tuhoaminen on asetettava prioriteetiksi. Paradoksaalisesti en voi asettaa sitä yleiseksi tavoitteeksi, koska muut eivät näy ymmärtävän millaista ideaa tarkoitan, enkä voisi selittää asiaa tarpeeksi selkeästi, jotta typerimmätkin ymmärtäisivät selityksen oikein.
wade:
Suothan anteeksi junttiuteni, olen kovin heikosti perehtynyt Habermasiin. Olen käyttänyt julkista tilaa terminä pitkälti omista lähtökohdistani, joten sen habermasilaiset yksityiskohdat eivät varsinaisesti tule keskusteluun kauttani. Jäi kyllä kiinnostamaan miehen kommunikatiivinen etiikka. Olen taipuvainen epäilemään, että jonkin 'korkeamman kommunikatiivisen etiikan' syntyminen edellyttäisi ihmistä kehittyneempää eliö- tai oliomuotoa. Oliomuodossaan se tarkoittaisi lähinnä yksittäiset ihmiset ylittävää emergenttiä verkostorakennetta, eliömuodossaan yksinkertaisesti uutta lajia, Nietzschelle yli-ihmistä (ei, alkuperäisellä käsitteellä ei ole mitään tekemistä natsien kanssa). Ihmiselle vaikuttaa tyypilliseltä, että se pystyy kehittymään vain katastrofien kautta. Siksi tyytyväisyyden täytyy laajassa mittakaavassa haihtua ennen muutosta. Voimme korkeintaan toivoa, että psykologinen tyytymättömyys pakottaa muutoksen ennen materiaalista romahdusta.
Pidän lähes merkillisenä, miten vähän uusien kommunikaatiomuotojen kehittymisellä on ollut vaikutusta tapoihin elää ja ymmärtää ympäröivä maailma. Tosiaankin, arabikevään kaltaiset tapahtumaketjut ovat pikkuruikkusia verrattuna tukahtuneisiin mahdollisuuksiin, joita rajaton kommunikaatio ihmisten välillä olisi tarjonnut. Yksi on kieliraja, eri kieliympäristöt ovat edelleen eristyksissä toisistaan, toinen on kielen teknillistyminen, kolmas on valistusajattelun täydellinen marginalisoituminen. Valistusfilosofia on niin frigidiä, kun ympärillä heiluu valtavia tissejä ja perseposkia. Minun kai se pitäisi tietää! Joka tapauksessa kissavideot tappoivat uuden kulttuurinmuodon mahdollisuudenkin, tai vanhan kulttuurinmuodon mahdollisuuden, jos niin halutaan. Onhan valistusfilosofiana tunnettu aatesuunta peräisin yleisen tiedon mukaan vähintään 1700-luvun eurooppalaisilta ajattelijoilta ja jos kysytään minulta, paljon varhaisemmilta ajoilta kuin asiaa muistellaan. Teknistaloudellisen maailmanjärjestyksen myötä varmaan jo 1700-luvun ihmisille partaiset filosofit nurkissaan ovat näyttäneet jotenkin väljähtäneiltä ja naurettavilta. Sittemmin estetiikka on ajanut heistä ohi armottomasti. Ehkä kysymyksessä on näköharha, ja itse asiassa katselemme samaa gladiaattorinäytöstä jaaritellessamme kuin roomalaiset katsoivat tavatessaan maanmiehiään ja keskustellessaan maailman menosta. On kuvaavaa, että tiede tuntee nykyisin erinomaisesti esimerkiksi liikalihavuuden ja diabeteksen syyt, mutta kun diabeetikko saa diagnoosinsa, hänen elintapansa tyypillisesti heikkenevät. Mitä me tiedolla teemme, jos käyttäydymme etupäässä vaistomaisesti ja vieläpä vastoin etuamme?
Lisäksi mainittu informaatiotulva ja tiedon (kielen) teknillistyminen johtaa taloustieteellisesti katsottuna tilanteeseen, että ymmärtämiseen käytetyt resurssit nostavat ymmärtämisen kustannukset mahdottomiksi sellaisten toimintojen kuten nukkumisen, syömisen, parittelun ja perushyödykkeiden tuottamisen rinnalla. Meillä leikataan koulutuksesta, koska koulutus ei ole kulttuurinmuoto, esittäminen ja esiintyminen ovat. Tarkoitan tässä kulttuurinmuodolla sitä mistä hallitus ei voi leikata, koska ihmiset tuottaisivat saman kulttuurinmuotonsa, vaikkei heillä olisi hallitusta lainkaan. Pitäisi puhua erikseen kulttuurista ja kulttuurista sekaannusten välttämiseksi.
Filosofi Toivo Salosen tuorein artikkeli Kide-lehdessä tiivistää olennaisen, vaikkei sitä minulla valitettavasti ole nyt käsillä. Suomen kansainvälisesti tunnetuimman loogikon Georg Henrik von Wrightin kuolema täyttää erään virstanpylvään aseman historiassa, sillä von Wright edusti logiikan sukupolvea osana tieteellistä vallankumousta. Ymmärrykseen perustuva yhteiskunta kummittelee oliomuodossaan filosofin päässä, tavan kansalaiselle sillä ei ole pierun väliä nyt, ei ollut silloin, eikä ole tulevaisuudessa. Tavan kansalaiselle tieteen vallankumous ymmärryksessä on tehotuotettua possunkylkeä ja digitaalisesti käsiteltyä kuvaa. Mihin logiikka meni? Sitä tarvittiin tieteessä, mutta ilmeisesti unohdettiin, että tieteen (ja siitä johdetun tekniikan) ulkopuolella oli muu maailma. Wittgenstein ymmärsi edellisen, kuin myös von Wright. Logiikan ja ymmärryksen välillä vallitsee kuitenkin kuilu, jota mikään julkinen keskustelu ei pyri -tai pysty- ylittämään.
Salonen on itsekin harvinaista lajia, sellaisia ei ole enää missään, jos ei ehkä ole koskaan ollutkaan. En pysty ikäni puolesta aistimaan, onko Salosen kokemus kadotetusta mahdollisuudesta oikea, vai vaivaako meitä kaikkia nostalgia yleisen haluttomuuden ja inhimillisen ajattelun sekasorron keskellä. Myös professori Salosella on filosofille luonteenomainen, tuuhea parta.
Jos koetan epätoivoisesti teeskennellä hetken, että kirjoitukseni yhtyi ketjun aiheeseen, niin 1900-luku oli myös tiedotusvälineiden vallankumous. Von Wright oli filosofien sukupolvea, joka syntyi tyystin eri planeetalle kuin kuoli. Meille saattaa käydä samoin.
-
Toimitukset "eivät voi" tehdä linjauksia (koska objektiivisuus), tai niiden pitää olla melko yleisellä tasolla liikkuvia, tai jopa hiljaisia.
Sen sijasta että objektiivisuus tulkitaan oikeutukseksi välittää sähkeuutisia ilman merkityksien luomista, objektiivisuuden tulisi olla älyllistä rehellisyyttä tilanteessa, jossa kukin media on eksplisiittisesti sitoutunut johonkin. Laajimmillaan kaikki ovat tietenkin sitoutuneet demokraattiseen journalistiseen etiikkaan; mutta sen jälkeen toimituksilla on vapaus ja vastuu luoda linjoja, valikoida sisältöjä, antaa näkökulmia... mutta perustellen refleksiivisesti ja avoimesti omaa linjaansa.
Mutta toisaalta kliinisen neutraalien uutisten rinnalle on tullut entistä näkyvämmin ja lisäätyvämmin subjektiivisempia ja rohkeampia kannanottoja usein aivan uutisten viereen: kolumneja ja näkökulmia. Ja blogeja.
Ja ylineutraalista objektiivisuudesta, debateista, jossa pannaan fanaattinen hörhö vastaan asiantuntija muka samanarvoisia vastakkain on ehkä alettu päästä eroon pän. Olen ollut näkevinäni merkkejä että media on ottanut oppia mm. BBC on linjannut että alettava välttää mm. ilmastoskeptikoita.
-
Filosofi Toivo Salosen tuorein artikkeli Kide-lehdessä tiivistää olennaisen, vaikkei sitä minulla valitettavasti ole nyt käsillä. Suomen kansainvälisesti tunnetuimman loogikon Georg Henrik von Wrightin kuolema täyttää erään virstanpylvään aseman historiassa, sillä von Wright edusti logiikan sukupolvea osana tieteellistä vallankumousta. Ymmärrykseen perustuva yhteiskunta kummittelee oliomuodossaan filosofin päässä, tavan kansalaiselle sillä ei ole pierun väliä nyt, ei ollut silloin, eikä ole tulevaisuudessa. Tavan kansalaiselle tieteen vallankumous ymmärryksessä on tehotuotettua possunkylkeä ja digitaalisesti käsiteltyä kuvaa. Mihin logiikka meni? Sitä tarvittiin tieteessä, mutta ilmeisesti unohdettiin, että tieteen (ja siitä johdetun tekniikan) ulkopuolella oli muu maailma. Wittgenstein ymmärsi edellisen, kuin myös von Wright. Logiikan ja ymmärryksen välillä vallitsee kuitenkin kuilu, jota mikään julkinen keskustelu ei pyri -tai pysty- ylittämään.
En ole ennen kuullut Toivo Salosesta mutta kuulostaa kiinnostavalta.
Mitä tulee tuohon tiede vs kansa : logiikka/järki vs intuitiiviset perushalut/tunteet niin olen alkanut nähdä positiivistakin valoa tieteen tunnelinäön päässä.
Uusimmassa tai toiseksi uusimmassa Tiede-lehdessä oli jo annettu pari empiiriseen tutkimukseen perustuvaa työkaluvinkkiä miten tuo tunteen(änkyröinnin) raja rikotaan tiedeviestinnässä ja saadaan ihminen hyväksyvämmäksi myös inhoille faktoille: Erimielisten keskustelu joukossa face-to-face huoneessa ja vastapuolen itsekunnioituksen kohottaminen ennen itse debattia. (Joka voisi ehkä toimia netissäkin, mietin nyt että onkohan tämä vähän muunnos Benjamin Franklin efektistä (https://en.wikipedia.org/wiki/Ben_Franklin_effect), siinä tapauksessa tiede keksii rattaita uudelleen).
Yliopistoihin on myös tullut tiedeviestinnän kursseja (siis muillekin kuin journalisteille).
"Tieteen sosiologian" puolella on alettu heräämään ja tutkimaan miten ihminen seuloo, omaksuu ja hyväksyy tietoa. Pelkkä logiikka ja järki ei tosiaan ratkaise. On nähty että esim. tietynlaisia individualistisia tausta-arvoja omaavat tai korostavat yksilöt hylkäävät omaa vapauttaan uhkaavat tiedeinfot kuten ilmastonmuutoksen tai ympäristönsuojelun uutiset. (Tästä naputtanen myöhemmin jotain tuonne ilmastonmuutos-ketjuun).
Toki kaikkea ei voi ottaa haltuun. Yhteiskunta, laitteet ja tiede monimutkaistuu ja silputtuu erikoisasiantuntijain haltuun ja kokonaisymmärrys karkaa.
Ja kapitalistinen some- ja mediaklikkaustalous valitettavasti myös hyödyntää sosiologian ja psykologian tiedettä ja ihmisen vaistoja ja häikäilemättömästi ajaa omaa (USAn*) etua muttei yhteiskunnan (Suomen*) tai ihmisten etua. Tiede ja järki (ja valtio) rämpii perässä.
*Nettimediamainosrahoista jo ½ juoksee USA:han koska somefirmat sieltä. Siis medialla on omia syöpiä nimeltä FB ja G+ jne.
-
YLE, STT ym valtamedia:
Pääministeri Sipilä järjestää kriisikokouksen Kempeleen raiskauksesta
- YLE 24.11.2015 klo 17:0 (http://yle.fi/uutiset/paaministeri_sipila_jarjestaa_kriisikokouksen_kempeleen_raiskauksesta/8478553)
IS+STT 25.11.
Oikaisu STT:n juttuun Sipilän kriisikokouksesta ..
Jutussa kerrottiin virheellisesti, että kriisikokous kutsuttiin koolle Kempeleen raiskaustapauksen johdosta.
Turvapaikanhakijatilanteeseen keskittyneen kokouksen pitämisestä oli ollut hallituksen sisällä kuitenkin puhetta jo ennen Kempeleen tapausta.
- IS 25.11.2015 http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1448370589653.html
YLE Jälkiviisaat pe 27.11.2015
"Kriisikokous oli uutisankka"
- Ville Blåfield
-
Skepsis ry on myöntänyt Huuhaa-palkinnon 2015
MTV:lle ja Nelonen Medialle sekä tuotantoyhtiö Londurille taikauskon ylläpitämisestä ja ihmisten epävarmuuden hyväksikäytöstä.
Yhtiöiden kanavilla esitettävät ohjelmat Astral TV ja Ennustaja-TV houkuttelevat ihmiset kysymään ennustajalta neuvoja tulevaisuuden tapahtumiin ja henkilökohtaisiin kriiseihin, kuten vakaviin sairauksiin, parisuhdeongelmiin, työllistymiseen tai tärkeiden kauppojen onnistumiseen.
..
- http://www.skepsis.fi/Toiminta/HuuhaajaSokratespalkinnot/Huuhaapalkinto2015.aspx
-
Jos ihmiset oikeasti kaipaavat jotain henkistä elämäänsä, niin miksi MTV3 ja muut kaupalliset kanavat eivät lähetä öisin yliopistojen videoituja filosofian luentosarjoja? Sen sijaan joku pelle puhuu siellä tähteläisistä ja numerologiasta. Ennen muuta: miksi ihmiset tyytyvät helppoihin ratkaisuihin oikeiden kysymysten sijaan? Siinä on jotain vastenmielistä.
-
Jos ihmiset oikeasti kaipaavat jotain henkistä elämäänsä, niin miksi MTV3 ja muut kaupalliset kanavat eivät lähetä öisin yliopistojen videoituja filosofian luentosarjoja? Sen sijaan joku pelle puhuu siellä tähteläisistä ja numerologiasta. Ennen muuta: miksi ihmiset tyytyvät helppoihin ratkaisuihin oikeiden kysymysten sijaan? Siinä on jotain vastenmielistä.
Onhan siellä myös voittostudio, jossa pitää arvata älyllistä. (Oikea ratkaisu on usein tosin liian vaikea taviksille.)
YLE:ssä on ollut Pekka Sauri yöradioohjelma Yölinja jonne on voinut tuoda henk. koht. ongelmia ilman humbuugia.(Pekka Sauri oli oikeasti psykologi, jota en tiennyt, ja itse asiassa jopa alan tohtoriväitellyt).
Toisaalta just yöaikaan ihmisten luulisi olevan vähän ikäänkuin humalassa tai flunssassa, siihen aikaan ei voi odottaa useimmille mitään vilkkaampaa aivotoimintaa vaan kevyempää ja lapsellisempaa.
-
YLE lopettaa Ajankohtaisen kakkosen ja perjantain A-studion. Jälkimmäisestä sain googlaten vain vihjeen (maksumuurin takana Marmai:ssa) että A-studio lopetetaan koska viihde, joka vie väkeä.
400 000 katsojaa on liian vähän ? YLElle ?? koska viihde???
-
Yle sahaa itseään jalkaan, jos se käyttää katsojalukuja päätöksentekonsa ohjausperusteena. Tänään kahvipöytäkeskustelussa joku hämmästyi, miten valtavia seuraajalaumoja youtube-tähdillä voi olla. Siihen ei tarvita edes jutulta punchlinea. Taidemaailmassa on tapahtunut sama ilmiö:
Elsewhere, psychologists have found statistically significant trends that show a steady increase in narcissism and hostility in popular music, as well as indications that individuals who score high on tests for “grandiose exhibitionism," a common trait of NPD, not only tend to amass more friends on Facebook, they can easily be identified as narcissists by their Facebook pages.
https://news.artnet.com/market/art-world-narcissism-epidemic-373139
Toisaalta -kuka on ylipäätään väittänyt, että ihmiskunnan kehitystaso riittäisi hyödyntämään massatiedotusta, tai edistämään parempaa kehitystä julkisuuden avulla? Ilmiö on varsin uusi, vaikka ajateltaisiin painokoneen keksimistä sen ensimmäiseksi rajapyykiksi (ja silti niin voidaan sanoa korkeintaan erinäisin varauksin). Asia voitaisiin esittää erinäisin funktioin julkisuuteen pyrkivien, yleisön odotuksin ja median kanavien avulla. Julkisuus on ehkä rikki, mutta meidän pitäisi analysoida rikkinäisyyden mekanismi. Harmitteleminen on helppoa, vähän kuin harmittelisimme, ettei ihmisillä ole enempää kuin kaksi nisää. Ilmeisesti Yle noudattaa samaa narratiivia kilpailusta kuin muutkin julkiset tahot tällä hetkellä, kilpailu otetaan annettuna (arvona) arvioimatta tapauskohtaisesti sen teoreettisia hyötyjä. Mielestäni suomalaisten ei silti kuulu maksaa Yleisradiolle siitä, että viihdymme. Sen ei pitäisi olla Yleisradion tarkoitus.
-
Ahaa,
siis kun A-talkeissa ja muissa typerästi pyöritetään alhaalla jotain häiritsevää twiittilineriä (joita en juuri koskaan lue) niin ne onkin keskustelun sijasta tarkoitettu narsistien ("Näyinpäs ihan tv:n A-studiossa!!!!!") houkuttelemiseen tv:n ääreen.
-
YLE:lle taas risuja.
Prof. Kemppinen kehui taannoin "eilistä" (to 19.11.2015 lähetettyä) A-studio-keskustelua, turvallisuus/ulkopoliitiikastamme. Jätin korvan taa.
Ja kun viimein sen muistin katsoa, niin saan lukea: "Ei katsottavissa".. "Ohjelman katseluaika on päättynyt"
http://areena.yle.fi/1-2449691
A-studio: Talk
to 19.11.2015
Suomi mukana ISIS-jahdissa.Vieraina europarlamentaarikko Heidi Hautala, kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd) ja Ilkka Kanerva (Kok.) sekä toimittaja Bruno Jäntti. Keskustelua vetää Susanne Päivärinta. #yleastudio
YLEn elävä arkistosta kyllä löytyy kaiken maailman Hittimittaria, muttei tuota tärkeää ulkopoliittista keskustelua.
YLEN muisti on lyhyempi kuin vaalikausi tai kansan vaalimuisti, se on vain kuukauden eli 1/48 täydestä vaalikaudesta!
-
YLE:ssä viime viikkoina tapahtunutta:
-Nuorten jääkiekon (U20) maailmanmestaruuskisojen televisiointi meni nappiin mm. koska Suomi sattui voittamaan, ja vissiin YLE oli saanut oikeudet halvalla koska MTV:tä ja Nelosta ei kiinnostanut (katunevat nyt raskaasti?). Viihdettä suht halvalla?
-A-studioita on nyt 4 peräkkäin ma, ti, ke, to ja
-perjantaisin on uusi ohjelma Perjantai, joka ei ole ihan täysin paha (ei vain pelkkää viihdettä) ja näkyi parantuvan kuin sika juoksuaan. (Hiukan itseäni häiritsee, että ns. ääri-ihmiset saa runsaasti ilmaista mainostilaa, tavallaan kuin YLEN MV-ilta).
-
-perjantaisin on uusi ohjelma Perjantai, joka ei ole ihan täysin paha (ei vain pelkkää viihdettä) ja näkyi parantuvan kuin sika juoksuaan. (Hiukan itseäni häiritsee, että ns. ääri-ihmiset saa runsaasti ilmaista mainostilaa, tavallaan kuin YLEN MV-ilta).
Minua kiusasi edellisessä eläinsuojeluillassa, kun sen enempää eläinsuojeluihmiset kuin tuottajatkaan eivät päässeet kovin syvälle aiheeseen, ja molemmat keskusteluosapuolet tekivät muutaman vakavan argumentaatiovirheen. Ymmärrän hyvin syytkin: aihe itsessään on filosofisesti haastava argumentoida, studiossa mukana ollut eläinsuojelupuolueen perustaja tuskin on kokenut julkinen keskustelija, ja ihmisillä ei yksinkertaisesti ole aiheesta kovin paljoa tietoa. Toivoisin jossain vaiheessa saavani ydinajatuksilleni enemmän julkisuutta, en vain kaipaa sitä yhtään itselleni.
Muuan seikka, joka eläinsuojeluliikkeen täytyisi ehdottomasti nostaa etualalle: eläinsuojelun tason parantaminen tarkoittaa myös ihmisen suojelua, koska eläinsuojelukysymys ei ole poissulkevasti lajispesifi. Hyvä eläinsuojelupolitiikka ottaa yhdeksi tärkeäksi tavoitteekseen ihmisten elämänlaadun parantamisen. Se johtuu suoraan eläinsuojeluliikkeen tehtävästä.
-
Toimittaja Kalle Kinnunen journalisti.fi:ssä: Tausta on kallista, huuto halpaa (http://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/3/nuorennusleikkauksia-vai-katoamistemppuja/)
Kinnunen kirjoittaa siitä, kuinka taustoittavan journalismin sijat mediassa kapenevat kapenemistaan. Ylellä Silminnäkijä, Ajankohtainen Kakkonen, A-Zoom; myös Tositarina, Tutkittu Juttu, Täällä Pohjantähden Alla. Maikkarilla 45 Minuuttia.
"Ajankohtaisohjelmat ja reportaasit ovat kalliita lajeja. Taustoittaminen on aikaa vievää, sillä toimittajan tai toimittajaryhmän pitää ryhtyä yhden asian ekspertiksi."
Kinnunen huomauttaa, että Ylellä on kymmenittäin kunnianhimoisia tekijöitä, mutta sellaiseen riskinottoon, jota tutkiva journalismi tarkoittaa, ei anneta mahdollisuutta.
Niille harvoille ohjelmapaikoille on tullut uusia, vähemmän kunnianhimoisia konsepteja, jos niitäkään.
-
Jätit mainitsematta siinä mainitun MOT:n joka välillä kynti syvällä pohjaa raapien kun toimittajat rupesi itse ihan asiantuntijoiksi: sydänlääkäreiksi ja ilmastotieteilijöiksi, kävellen asiantuntijoiden yli. Tai niin, siis se on miltei ainoasti jäljellä oleva.
HS ja YLE: niillä pitäisi olla varaa taustoittavaan kalliiseen työhön ja artikkeleihin, tai edes YLEn.
Joku perussuomalainen on muuten pistänyt alulle kansalaisaloitteen YLEveron poistamiseksi ja YLEn supistamiseksi. Kokoomuksen Lehtikin hyökännyt raivoisasti YLEä vastaan.
Niiden edessä minä kyllä raivokkaasti puolustan YLEä.
-
Näkyy olevan suuri kynnys ylittää viesti numero 666. Aion nyt ottaa askelen.
Median lähtemisestä mukaan milloin mihinkin ilmiöön esimerkkinä käy tämä viime aikojen mehiläisten massakuolemien päivittely. Vasta muutama päivä sitten Uusi Suomi uutisoi: "Mehiläisten joukkotuho: Ihminen varmuudella syyllinen, todiste myös glyfosaatista (http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/85779-mehilaisten-joukkotuho-ihminen-varmuudella-syyllinen-todiste-myos#.Vuqx9rVwEfF.facebook)". Ja sama käsitys minulle on jäänyt useista muista uutisoinnista muutaman edeltävän vuoden ajalta, sekä ainakin yhdestä keskisuuren mittakaavan dokumenttielokuvasta, joka käsitteli mehiläisten kohtaloa.
Huffington Post on kuitenkin julkaissut melko laajan artikkelin, joka suhtautuu kriittisesti ihmisten aiheuttamaan mehiläisten joukkotuhoon ja median melko kritiikittömään hapatukseen aiheen ympärillä. Otsikolla: "Bee Experts Dismantle Touted ‘Harvard’ Neonics-Colony Collapse Disorder Study As ‘Activist Science’" (http://www.huffingtonpost.com/jon-entine/post_8761_b_6323626.html).
Artikkelissa kiistetään perustellen että puhuttu vuodesta 2006 alkanut joukkotuho on ylipäätänsä todellinen ilmiö (itse asiassa mehiläispesien määrä on noussut vuoden 2006 jälkeen niin EU:ssa kuin Pohjois-Amerikassa); ja että joukkotuhon suurin propagoija on liikkeellä melko ideologisin lasein ja tämän tutkimusten metodi ei täytä tieteellisiä kriteerejä.
-
Tuossa HufPo:ssa hyökättiin pääosin yhtä Harvardin ravitsemustieteilijä-aktivisti Lu:ta vastaan, joka julkaisi epämääräisessä italialaisessa journaalissa ja US nieli sen.
Mehiläis- ym pistiäiskato on kuitenkin joskus ollut totta havainnollisesti (itsekin havainnoin ja P-euroopan kohdalla em. HufPossakin tunnustettiin). Sfnetin arkistoista 8 vuoden takaa (http://sfnet.keskustelu.energia.narkive.com/YarqJ50R/kimalaiset-puuttuu-marjapehkoista):
'Tuohon vois vielä jatkaa lainauksella tämän päivän SSSanomista:
...Eläkkeellä oleva hyönteistutkija Juhani Itämies on seurannut kevään
hyönteismaailmaa kesäasuntonsa ympäristössä EURAJOELLA.: "Viime kesä
oli outo: ampiaiset kuolivat totaalisesti, myös kimalaiset hävisivät,
villimehiläisiä oli aika vähän sekä kukkakärpäsiä erittäin vähän", hän
palauttaa mieliin loppukesän ilmiöitä.'
Tämän huomasi Suomen kansa omin silmin ja lehdissä oli muistaakseni juttujakin. Huolestuimme. Einsteinin maailmanloppumme enteitä lainattiin mediassa tai keskustelupalstoilla.
Wikipediasta (https://en.wikipedia.org/wiki/Colony_collapse_disorder) näkyy että mehiläiskato (Colony collapse disorder eli CCD) on monimutkainen eikä yhtä syytä.
Aivan äsken 16.3.2016 Tiede lehti julkaisi neonikotinoidi-uutisen (http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/torjunta_aine_eksyttaa_kimalaisen_vaaraan_kukkaan):
Torjunta-aine eksyttää kimalaisen väärään kukkaan
..
Tutkijat havaitsivat, että pelloilla todellisuudessa esiintyvä pitoisuus hyönteismyrkky neonikotinoidia sai
kimalaiset keräämään enemmän siitepölyä, mutta työhön meni niiltä enemmän aikaa kuin verrokeilta.
Altistuneet kimalaiset vierailivat myös eri kukissa kuin muut.
Risuja neonikotinoideille mutta ei halaistuakaan sanaa mehiläisten massakuolemista...
-
Tuoreimman Skeptikko-lehden Tiina Raevaaran palsta herätti minut huomaamaan valtamediastamme ikävän ilmiön.
Amatöörit kemikaaleilla pelottelijat Anni ja Fredu Sirviö (Safkatutka-blogi) ovat tänä vuonna ja erityisesti aivan viime päivinä saaneet kierrettyä valtamedian(YLE, MTV) pikkusormensa ympärille.
Enemmän ja tarkemmin lähdeviitteineen:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/389182
-
Viime päivien Panama-paperikohu taas osoittaa miten verkottunut valtamedia voi ryhdistäytyä ja panna jopa valtioiden hallituksia ja päämiehiä, jopa pankkeja, ahtaalle. Venäjän ja Kiinan pomotkin hiukan vapisee ja hikoilee(toivottavasti).
Vaikea kuvitella miten harrastajat tai bloggarit tai ns. vaihtoehtomediat yksin olisi voineet tehdä samaa.
-
Viime päivien Panama-paperikohu taas osoittaa miten verkottunut valtamedia voi ryhdistäytyä ja panna jopa valtioiden hallituksia ja päämiehiä, jopa pankkeja, ahtaalle. Venäjän ja Kiinan pomotkin hiukan vapisee ja hikoilee(toivottavasti).
Vaikea kuvitella miten harrastajat tai bloggarit tai ns. vaihtoehtomediat yksin olisi voineet tehdä samaa.
Miten sen nyt ottaa. Tax Justice Network (http://www.taxjustice.net/) on esimerkiksi vuosia pitänyt aihetta esillä, ja olen itsekin yrittänyt puhua siitä. Kaikkien näiden vuosien aikana se nousi kuitenkin policy issue:ksi vasta nyt, kun yksittäisten tekijöiden nimi tulee julkisuuteen. Se kielii säälittävällä tavalla, miten joko joukkotiedotusvälineitä tai sitten yleisöä eivät kiinnosta analyysi, vaikka se olisi saatavilla. Huomiota aihe saa vasta sitten, kun aletaan julkaista nimiä ja yrityksiä. Eihän kyse ole siitä, kuinka monta tekijää saadaan kiinni, vaan miten ilmiö saataisiin torjuttua. Vähän sama kävi vasta aktivistien videoitua sähkökepeillä tökittäviä teurassikoja, ikäänkuin ilmiössä olisi mitään uutta tai yleisön pitäisi 'yllättyä' (muistan kuinka silloin puhuttiin vähän aikaa, pitäisikö kaikki lihankasvattamot ja teurastamot varustaa videokameroin, vaan eihän sellaista viihdettä kukaan oikeasti haluaisi katsella!). Tällaisten laajalle levinneiden ilmiöiden ollessa kyseessä olen joutunut turhaan pohtimaan, johtuuko osoitettu yllättyneisyys osallisuuden laajuutta vai sitä, että ihmiset ovat täysin pihalla aikakautensa tapahtumista. En ole toistaiseksi tullut selvyyteen johtopäätöksestä, luultavasti molemmat tekijät näyttelevät osaansa.
Mutta miten pihalla ihmiset todella voivat olla aikakautensa tapahtumista? Oliko suuri saksalainen yleisö todellakin täysin tietämätön siitä, että heidän takapihallaan tapetaan miljoonittain juutalaisia siviilejä, naisia ja lapsia? Sehän oli selityksenä samanlaista luokkaa kuin mainitsemani esimerkit. Ihminen on älykäs olento mielellään silloin kun se sopii hänelle, ja sitten kun ei sovi, näyttää yhtäkkiä aivan helvetillisen yksinkertaiselta, jopa täysin kyvyttömältä.
-
Mutta miten pihalla ihmiset todella voivat olla aikakautensa tapahtumista? Oliko suuri saksalainen yleisö todellakin täysin tietämätön siitä, että heidän takapihallaan tapetaan miljoonittain juutalaisia siviilejä, naisia ja lapsia?
Käsittääkseni oli tietämätöntä. Se oli itse asiassa välttämätöntäkin koska tietoa olisi tihkunut juutalaisyhteisöön ja sitä nimenomaan piti välttää.
JK. Historioitsija Robert Gellately on kanssani eri mieltä. Kirjansa v. 2002 esittelystä:
[1] http://www.goodreads.com/book/show/54327.Backing_Hitler
" Robert Gellately argues that the majority of German citizens had quite a clear picture of the extent of Nazi atrocities, and continued to support the Reich to the bitter end.
Culling chilling evidence from primary news sources and citing dozens of case studies, Gellately shows how media reports and press stories were an essential dimension of Hitler's popular dictatorship. Indeed, a vast array of material on the concentration camps, the violent campaigns against social outsiders, and the Nazis' radical approaches to "law and order" was published in the media of the day, and was widely read by a highly literate population of Germans."
[2] http://www.theguardian.com/uk/2001/feb/17/johnezard
"Germans knew of Holocaust horror about death camps"
joka on saman kirjailijan+kirjan esittelyä. Mutta Gellatelykin tunnustaa että kaasukammioista ei tiedetty.
Heräsi kysymys: Mitä tarkoittaa "tietäminen"? Ehkä tuolla samalla mitalla 2050 Haagin oikeudenkäynnissä Suomen kansaa tukistettaisiin että tiesitte olevanne massamurhaajia koska "lehdissänne luki moneen kertaan että kaasujalan painaminen merkkaa kasvihuoneilmiön kiihtymistä, sotia ja pakolaisia ja ihmistuhoa Lähi-idässä, silti osallistuitte tietoisesti etelän kansojen tuhoon ostamalla kovasti CO2-päästöisiä autoja kuten [valikoidut] lehtiartikkelinne osoittavat".
Heräsi kysymys: Mikseivät juutalaiset tienneet? Hehän nimenomaan olivat usein varsin lukenutta väkeä...
-
Mutta miten pihalla ihmiset todella voivat olla aikakautensa tapahtumista? Oliko suuri saksalainen yleisö todellakin täysin tietämätön siitä, että heidän takapihallaan tapetaan miljoonittain juutalaisia siviilejä, naisia ja lapsia?
Käsittääkseni oli tietämätöntä. Se oli itse asiassa välttämätöntäkin koska tietoa olisi tihkunut juutalaisyhteisöön ja sitä nimenomaan piti välttää.
Ovatko suomalaiset tänään tietämättömiä siitä, että pakkoruotsi on keskimääräisesti hyvin vanhingollista nousevan sukupolven henkiselle kehitykselle? Ovatko suomalaiset tänään tietämättömiä siitä, että evankelisluterilaisen kirkon tunnustuksellisesta julistuksesta enin osa on evankelisluterilaisen kirkon omassakin piirissä hyvin tiedetysti silkkaa pötyä? Olivatko suomalaiset eilen tietämättömiä siitä, että julkinen puhe Neuvostoliitosta ja Suomen suhteesta Neuvostoliittoon oli tarkoituksenmukaisesti laadittua valhepropagandaa?
Käsittääkseni eivät ole eivätkä olleet.
Aivan samassa mielessä saksalaiset tiesivät, että heidän takapihallaan tehdään suurta etnistä puhdistusta. Juutalaiset tiesivät myös mitä heille tapahtuu.
Kysymys kuuluu: Miksi kaikissa ihmisyhteisöissä ilmiselvästi läpinäkyvät kammottavat valheet muuttuvat joukkoharhana todeksi ja ilmiselvästi kaikkien nähtävissä olevat kammottavat totuudet katoavat joukkoharhana tietämättömyyden horisontin taakse?
Vastaamatta tyhjentävästi kysymyksiini viittaan legendaan kattilaan laitettavasta sammakosta, joka ei ymmärrä hypätä hiljalleen lämmitettävästä vedestä pois vaan kuolee. Mielenkiintoista on, että tätä hölynpölyä toistetaan eri tarkoituksiin:
- osoittamaan luonnon yleiseksi piirteeksi, ettei hitaasti tapahtuvaa muutosta voi havaita. Siten muka kukaan ei voi olla vastuussa mielipuolisuudesta, joka kasvaa asteittain joukkoharhaksi. Niin vain tapahtuu ja sillä hyvä.
- vertauskuvalliseksi tueksi omalle varoitukselle asteittaisesta sopeutumisesta
- näennäissivistyneeseen besserwisserismiin ja indoktrinaatioon
Tarkemmin tästä hölynpölystä:
Friedrich Goltz osoitti 1869, että normaali sammakko yrittää poistua hitaasti lämpiävästä vedestä n 25 asteen lämpötilassa, mutta sammakko, jolta on poistettu aivot, ei edes yritä. 1800-luvun loppupuolella sammakon käytöksestä julkaistiin ristiriitaista lisätietoa.
Parikymmentä vuotta sitten osoitettiin, että legenda hitaasti lämpenevään veteen passiivisesti kuolevasta sammakosta on pötyä. Suunilleen samoihin aikoihin, kun legendan totuusarvo kumottiin, sen käyttö vertauskuvana artikkeleissa, kirjoissa ja elokuvissa yleistyi (*).
Erittelemättä mihin käyttötarkoituksiin tuolla legendalla onkaan ollut ensisijainen tilaus voidaan nähdä kuinka joukkoharhagalleriamme on taas laajentunut!
mks
PS:
(*)Pääministerimme Sipiläkin on legendaa siteeraillut aina toimittajatapaamisesta valtiopäivien avajaisiin. Kyseessä lienee aito erehdys eikä tietoinen poliittinen tuki A. Stubbin pötypuhelinjalle, jota ei ole edes kirjattu hallitusohjelmaan.
-
Etninen puhdistus (Ethnic cleansing (https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_cleansing)) on kuitenkin eri asia kuin kansanmurha (Genocide (https://en.wikipedia.org/wiki/Genocide)). Edelliseen riittää karkotus, jälkimmäisessa on jo totaalinen tappamismeininki. Jälkimmäinenkin voi silti olla joko hidasta (työleirit vrt. NL:n gulagit Siperiassa) tai nopeaa (teollinen tappaminen kaasukammioin 15-30 minuutissa leirille saapumisesta).
Lueskelen yöpöytäkirjana: Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon; Juutalaistytön selviytymistarina 1940-45, Gummerus, 2015. Tämä ja moni muu eloonjäänyt meille kirjaillut sivistynyt ja lukenut on kyllä arvannut* joutumisen itään merkitsevän kuolemaa. Mutta moni näyttää ei-arvanneen tai ainakaan ei tienneen. Moni juutalainen esim. ranskasta junalla kuljettaessa ei näytä arvanneen kuinka nopeasti tulevat menehtymään, uskoivat työleiriin menevänsä.
Se sammakkokattila voi silti olla hyvä vertaus niinkuin ei Jeesuksen kuvaaman laupiaan samarialaisenkaan ole oikeasti tarvinnut olla olemassa.
*Vrt. Semanttisen filosofisia eroja: Täällä arvailen ensi viikolla olevan sadetta, arvioin ylihuomenna olevan sadetta, mutten vieläkään tiedä huomenna olevan sadetta vaikka 100 meteorologia ennustaisi niin.
-
Etninen puhdistus on kuitenkin eri asia kuin kansanmurha
Noin ilman muuta on. Käytin ilmaisua "etninen puhdistus" tarkoittaen paljon laajempaa ilmiötä kuin Nürnbergissä kirjoihin ja kansiin lyötyä kansamurhaa. Siis sellaisiakin ilmiöitä, joita Nürmbergissä ei käsitelty. Jokainen saksalainen ei - tiukassa merkityksessä - tiennyt esimerkiksi vuonna 1942 kuinka tehokkasti juutalaisia tapettiin, mutta jokainen "tiesi", että etninen puhdistus on meneillään.
Useimpia "tietäminen" ei häirinnyt, koska se ei näyttänyt häiritsevän muita. Historiallisena prosessina massat eivät häiriintyneet, koska tarkkaa muutoshetkeä ei ollut helppo hahmottaa.
Se sammakkokattila voi silti olla hyvä vertaus niinkuin ei Jeesuksen kuvaaman laupiaan samarialaisenkaan ole oikeasti tarvinnut olla olemassa.
Ne ovat allegoriota, joilla on käyttönsä, koska me tunnistamme ne omasta maailmastamme. Ne eivät itsellään todista mitään. Paikkansa pitämättöminä tuollaiset saattavat antaa vettä myllyyn niille, joiden intressissä on kiistää se, mitä allegorialla kulloinkin havainnollistetaan.
Ei minulla ole ratkaisua massojen todellisuuden pitämiseen raiteillaan. Philip E. Tetlock ja Dan Gardner kirjassaan "Superforecasting" hahmottavat yhteisiä nimittäjiä niille henkilöille, jotka näyttävät hahmottavan maailmaa mitattavissa olevalla tavalla joukkoharhasta riippumattomasti.
Itse syöpään: Sanna Ukkola näkyy argumentoivan ihan tunteen palolla (http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_toimittajasta_mainoskasvoksi/8820349) median rappion kaupallisista syistä.
mks
-
Useimpia "tietäminen" ei häirinnyt, koska se ei näyttänyt häiritsevän muita. Historiallisena prosessina massat eivät häiriintyneet, koska tarkkaa muutoshetkeä ei ollut helppo hahmottaa.
Just tätä - vähittäin muutosta niin ei nouse kansa ylös kadulle - se sammakkokattila-vertaus kuvaa.
Olisiko tarjolla jotain parempaa vertausta sammakon tilalle?
Itse syöpään: Sanna Ukkola näkyy argumentoivan ihan tunteen palolla (http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_toimittajasta_mainoskasvoksi/8820349) median rappion kaupallisista syistä.
Pahalta näyttää.
Mutta se alkoi ainakin jo 1990-/2000-lukuvjen vaihteessa tai ennen. Vanhempi lähisukulaiseni otti tosissaan Hesarin pienen artikkelin jostain terveystuotteesta. Siinä ei silloin lukenut "mainos" (jota sentään näkyy IL:nkin nettipääsivulla vaikkakin huomaamattomammaksi väritettynä) vaan "ilmoitus" ja minulla oli täysi työ vakuuttaa hänet että kyse ei ole toimittajan jutusta vaan mainoksesta.
Muuten, onko Ilta-Sanomilla tai sen "pomolla" yhteisiä intressejä panimoiden/panimoliiton kanssa?
Sanoma Media omistaa ja mainostaa tv:ssä panimoiden juomia öisin? Saako radioissakin mainostaa a-juomia kun niitäkin Sanoma omistaa? (Kuuntelen itse vain YLEä, sorry tyhmyyteni).
JK. Suomi on taas valittu lehdistönvapauden mallimaaksi nro 1:ksi. Suomi, Hollanti ja Norja oli kärkikolmikko. Puola romahti sijalta 18 sijalle 47.
-
Useimpia "tietäminen" ei häirinnyt, koska se ei näyttänyt häiritsevän muita. Historiallisena prosessina massat eivät häiriintyneet, koska tarkkaa muutoshetkeä ei ollut helppo hahmottaa.
Just tätä - vähittäin muutosta niin ei nouse kansa ylös kadulle - se sammakkokattila-vertaus kuvaa.
Olisiko tarjolla jotain parempaa vertausta sammakon tilalle?
Vähittäinen muutos voi olla toimiva, mutta kiihkeä nationalismi toimii ihan varmasti. Jos omatunto sattuisikin jotain liikehtimään, sen voi hiljentää sillä että kyse on kansallisesta edusta jne.
Tämän takia nyky-Venäjä pelottaa minua. Ensin kasvatetaan nationalismi, sitten rakennetaan ulkomaiden uhka ja salaliitot oikeuttamaan mitä vain.
-
Nationalististen intohimojen törmäys mediassa vuonna 1915:
PAKOLAISISTA MEDIAMYRSKY SUOMENLAHDELLA VUONNA 1915
Kriisi tai kriisin uhka aktivoi ihmisessä pelkoja ja stereotyyppistä ajattelua. Julkisessa keskustelussa mielipiteet kärjistyvät ja jännitteet lisääntyvät.
Vuonna 1915 keskusteltiin 100 000 pakolaisen mahdollisesta tulosta Virosta Suomeen. Suomalaisia ja virolaisia sanomalehtiä tutkinut professori Kari Alenius on havainnut siinä useita yhtäläisyyksiä viimeaikaiseen mediakeskusteluun.
..
Reilut sata vuotta sitten Suomea koetteli ennätyksellisen suuri pakolaiskriisin uhka. ...
- OY tutkimus 22.4.16 Alenius (http://www.oulu.fi/yliopisto/tutkimus/tutkimuksen-esittely/tutkimusartikkelit/pakolaisista-mediamyrsky-suomenlahdella-vuonna-1915)
Lopulta isäntämme Venäjän piti viheltää käsistä karannut (media)peli poikki.
-
Panama-paperien salaperäinen vuotaja haukkuu mediataloja lyttyyn:
Panaman paperit eivät kelvanneet kaikille medioille
..
Vuotaja arvostelee kovin sanoin myös mediaa.
– Media on epäonnistunut. Monet uutismediat ovat sarjakuvamaisia parodioita omasta itsestään, miljardöörit näyttävät pitävän medioiden omistamista harrastuksena. Samalla miljardöörit rajoittavat vauraiden ihmisten toimintaa koskevaa uutisointia. Vakavalla tutkivalle journalismille ei näytä löytyvän enää rahoitusta.
Vuotaja kertoo tarjonneensa Panaman papereita vuotosivusto Wikileaksille sekä “useille merkittäville mediataloille”. Wikileaksistä hän ei saanut vastausta, ja mediataloja ei materiaali kiinnostanut.
– Useiden merkittävien mediatalojen työntekijät saivat tutustua Panaman papereihin, mutta mediat päättivät olla uutisoimasta niiden sisällöstä. Ikävä totuus on, että yksikään näistä maailman merkittävimmistä mediataloista ei ollut kiinnostunut uutisoimaan aiheesta.
- YLE 6.5.2015: Panama-vuotaja valmis.. (http://yle.fi/uutiset/panama-vuotaja_valmis_yhteistyohon_viranomaisten_kanssa__lue_avoin_kirje/8862699)
-
YLE sinnittelee roskalehtien kannoilla lööppijournalismin uutisettoman päivän rutiineissa:
Otsikko ...
"Sää muuttuu viikon puolivälissä – pouta vaihtuu rajuiksi sateiksi ja ankariksi myrskyiksi"
... ja kun klikkaat:
"– Tuuli voimistuu mahdollisesti myrskylukemiin, Ylen meteorologi Matti Huutonen sanoo.
...
Etelässä sen sijaan säästytään näillä näkymin sateilta ja myrskyltä."
mks
-
Yksi mediasyövän laji on ristiinsiteeraaminen ilman, että kukaan tarkistaa silloinkaan, kun tarkistus olisi helppoa tai varsinainen uutinen onkin, ettei asiaa selvittävää tietoa saada.
Esimerkki:
Egyptairin MS804 putosi Välimereen 19.4.2016
Viivästynesti saatu uutien kertoi, että Egyptin lennonjohto oli keskustellut minuuutteja lentäjän kanssa, joka ilmoitti yrittävänsä hätälaskua. Egyptin lennonjohto kiisti. Uutinen ja sen kiistäminen kiersivät maailman välineissä kolmisen päivää eikä kukaan hankkinut mitään lisätietoa. Siteerasivat vain toisiaan. Tämä on siedettävää, ehkä lisätietoa ei todellakaan ollut saatavissa ei uutislähteen varmennusta eikä kistämistä tukevaa.
Kreikan lennonjohdon tutkassa näkyi, että MH804 kaarsi ensin vasemmalle 90 astetta ja sitten oikealle 360 astetta jyrkästi leskeutuen. Egyptin lennonjohto kiisti tämän tiedon. Periaatteessa tutkaseuranta kai tallentuu jonnekin, mutta sitä ei välttämättä saada julkisuuteen. Tässä on siis kaksi selvästi toisensa kumoavaa objektiivista tietoa, joista uutisoijien luulisi ajastaan saavan selkoa mikä ristiriidan aiheuttaa. Tai sitten vain ei saa, mikä sinänsä on uutinen. Vai miksi ei ole?
1.6. ranskalainen TV-kanava kertoi, että turmakone oli 24 tunnin aikana ennen onnettomuutta tehnyt kolmasti hätälaskun heti nousun jälkeen. Egyptairin esdustaja kiisti tiedon. Tämä uutinen on sanasta sanaan samana pyörinyt maapalloa ja saavutti viimein 6.6. Jerusalem Postinkin, joka muiden tapaan julaisi "uutisen" skeidaisine karvoineen. Ymmärtääkseni on täysin julkista tietoa onko kansainväliseltä lentokentältä noussut kone kääntynyt hätälaskuun vai ei. En näe mitään lieventävää seikkaa tuomitessani kansainvälisen median valehtelijaksi ja tyhjänpäiväiseksi roskaotsikoijaksi kierrättäessään ristiriitaista ilmoitusta asiassa, jonka voisivat satavarmasti tarkistaa ja kertoa miten tosiasia oli.
Ainoa uutinen edellisessä voisi olla se, että kansinvälinen uutisvaihto kierrättää viikon ajan soopaa "uutisena".
Siis jos sillä olisi vieläkin jotain uutisarvoa.
mks
-
Tieteen piiristäkin löytyy tarkistamattomuuden syntisiä. Muistan kerran äänennopeuden pitänyt muuttaa kun oli ollut sama virheellinen "virallinen" datatieto kiertänyt taulukoissa vuosikymmeniä ja huomattiin vasta sitten virheelliseksi.
Oikea syöpä muuten vei äskettäin YLEn A-studion Annukka Roinisen joka oli 2009 paljastamassa tielaitos Destiaan liittyviä väärikäytöksiä ja sai siitä v.2010 Lumilapion (http://yle.fi/uutiset/a-studion_destia-paljastus_palkittiin_lumilapiolla/5555552):
A-studion Destia-juttuja kuvaillaan tyylipuhtaaksi journalistiseksi paljastukseksi vakavista väärinkäytöksistä, joihin yhtiön hallitus ei puuttunut. Paljastukset johtivat toimitusjohtajan eroon.
-
Valheellinen viihde on kaupallisten mediasyöpä.
Sanna Ukkola: Ennustajat huiputtavat mummoja tv-kanavien luvalla
Soitin tv-ennustajille Jaakko-veljeni avioliitosta. Yhden mukaan liitto hajoaa vaimon irtosuhteeseen, toisen mukaan liitto on vahvalla pohjalla. Ainoa ongelma on, että minulla ei ole veljeä. [1]
Aiemmin ilmeisesti myös näiden samojen tv-kanavien päätoimittajat hyökkäsivät valemediaa vastaan esiintyen luotettavan median edustajina, piikittelee Ukkola.
[1] YLE: S.Ukkola: ennustajat huiputtavat mummoja.. (http://yle.fi/uutiset/sanna_ukkola_ennustajat_huiputtavat_mummoja_tv-kanavien_luvalla/8916221)
(Näytän olevani jatkuvasti Advocatus YLE kun taas mks on Advocatud YLE diaboli ; )
-
Noin ilman muuta on. Käytin ilmaisua "etninen puhdistus" tarkoittaen paljon laajempaa ilmiötä kuin Nürnbergissä kirjoihin ja kansiin lyötyä kansamurhaa. Siis sellaisiakin ilmiöitä, joita Nürmbergissä ei käsitelty. Jokainen saksalainen ei - tiukassa merkityksessä - tiennyt esimerkiksi vuonna 1942 kuinka tehokkasti juutalaisia tapettiin, mutta jokainen "tiesi", että etninen puhdistus on meneillään.
Useimpia "tietäminen" ei häirinnyt, koska se ei näyttänyt häiritsevän muita. Historiallisena prosessina massat eivät häiriintyneet, koska tarkkaa muutoshetkeä ei ollut helppo hahmottaa.
Vielä palaan tähän sivuasiaan koska törmäsin kirjaan Philipp Freiherr von Boeselager: Me tahdoimme tappaa Hitlerin, Ws Bookwell Oy, 2008.
Tämä aatelissuvun vesa, upseeri Philipp, toimi adjutanttina kenttämarsalkka von Klugen esikunnassa. Oli kevät 1942 ja SS-mies Bach-Zelevskin raportin yhtä kohtaa Philipp esikunnassa ihmetteli:
s.72
Viestin lopussa oli vielä kohta 5, jonka sanamuoto vaikutti minusta arvoitukselliselta ja hieman levottomuutta herättävältä
"erikoiskohtelu viidelle romanille". En oikein käsittänyt, mikä yhteys tällä kohdalla oli viestin muiden otsikoiden kanssa.
Muutaman tunnin kuluttua annoin raporttini marsalkalle. Otin puheeksi kohdan 5. "Marsalkka en pysty selittämään teille näiden sanojen merkitystä." Marsalkka vastasi:"En suoraan sanoen tiedä, mitä teille vastaisin. Asia on selvitettävä."
He sitten tapasivat nokakkain tämän partisaanien tuhoamiseen keskittyneen SS-upseeri Bach-Zelewskin, josta liikkui rikinkatkuisia(siis pahoja) juoruja mutta josta ei tiennyt olivatko totta vai ei.
s.73-74
Teknisten kysymysten tultua käsitellyiksi annoin vaivihkaa merkin, ja Kluge kysyi melko suorasukaisesti SS-upseerilta:
"Ai niin, olin vähällä unohtaa. Mitä tarkoitatte raportissanne 'erikoiskohtelulla'? Viisi romania sai teiltä nähtävästi
'erikoiskohtelun'."
"Ai, nekö?" toinen jatkoi. "No, heidät ammuttiin!"
"Kuinka, siis ammuttiin! Sotaoikeuden istunnon jälkeenkö?"
"Mitä vielä! Kaikki löytämämme juutalaiset ja romanit likvidoidaan, heidät ammutaan!"
Marsalkka ja minä säpsähdimme kumpikin. Tuntui kuin jokin sisälläni olisi murtunut ja tuhoutunut samalla tavoin kuin paniikinomaisen kauhun hetkellä. Epäilyjä toki oli ollut. Kluge ei voinut olla tietämätön, että oli tehty rikoksia, suuren mittaluokan rikoksia. Niitä pidettiin vielä SS:ien kontrolloimattomien mielenpurkausten seurauksena. Nyt Bach-Zelewski kuitenkin paljasti mitä luonnollisimmalla tavalla tuhoamisopin olemassaolon. Tapahtumat joiden ajateltiin olevan kauhistuttavia ylilyöntejä, olivatkin todellisuudessa osa yhtenäistä, ennalta laadittua suunnitelmaa. Paljastui että juutalaisten ja romanien ampumiset olivat sodan yleisesti hyväksytty tavoite. SS:ien mukaan ohjeet olivat selvät ja tulivat valtakunnan huipulta. Marsalkka sai takaisin itsehillintänsä ja esti ääntään värisemästä: "Mutta miksi ampua heidät? Se että ammutte heidät tuottaa vain uusia partisaaneja. Käsittämätöntä! Te siis tosiaan teloitatte ilman tuomiota, ulkopuolella kaikkien sotalakien?"
Äänensävy jyrkkeni. .... Vihan vallassa ja epäilemättä minun läsnäoloni rohkaisemana Kluge protestoi ottamalla esiin Geneven sopimukset ja sotalait. ... Bach-Zelewski pani riidalle pisteen pelottaville sanoillaan: "Juutalaiset ja romanit ovat valtakunnan vihollisia. Meidän on tuhottava heidät." Hän tuijotti likinäköisillä silmillään Klugea ja lisäsi vielä välittämättä vähääkään tämän sotilasarvosta ja tehtävästä:"Juuri niin, tehtävämme on tuhota kaikki valtakunnan viholliset!"
Uhkaus oli hädin tuskin peitelty.
Philipp von Boeselager ja veljensä Georg ja tuo I maailmansodan veteraani von Kluge jne inhosivat Hitleriä ja natseja jo alunperin. Boeselager oli mennyt armeijan palvelukseen jo ennen sotaa osin siksi että sinne natsit ei ainakaan tunkeudu, hän luuli.
Armeijassa elettiin jonkinlaisessa mediatyhjiössä, kuplassa. Sain kuvan että melko vähän tiedettiin "ulkomaailmasta". 1938 kristalliyöstä hän sanoi kasarmille tihkuneen kyllä tietoja mutta hän luuli että rikollliset kyllä otetaan kiinni kun komentajansakin niin vakuutti, ihmetteli vain kun ei saatu ketään kiinni. Juutalaisvainoista tiesi ja kauhistui isänsä kanssa. Gestapon rikoksia Philipp tiesi muttei uskonut Hitlerin olevan henk. koht. takana ennen tuota yo kesän 1942 kohtaamis-tapahtumaa.
Boeselagerin veljekset osallistuivat Hitlerin vastaiseen salaliittoon mutta ihmeellisesti kumpikaan ei koskaan paljastunut. Marsalkka von Kluge osallistui lähinnä vain passiivisesti sallimalla ja olemalla tietoinen asiasta ja neuvomalla kuten että pitää eliminoida myös Himmler eikä vain Hitler.
-
15.10.2015:
Berner on aikaistanut YLEn asemaa koskevan työryhmän aikatauluja. Samalla työryhmän johtoon on nimetty kokoomuslainen. Onko tarkoituksena ajaa alas koko YLE ja jättää televisio- ja radiotoiminta täysin yksityisille yhtiöille? Tämän jälkeen televisiosta tulisi vain" hottiksia, parasiittihotelleja, kädettömiä kokkeja" ja tietenkin kaunarit sekä väykkärit. Joutaa myydä koko pömpeli. Eikö tällaiselle kehitykselle kukaan voi mitään?
http://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/ajetaanko-yle-alas/4427424
Tänään luin Helsingin Sanomista:
Kivaa kesti viime tiistaihin saakka, kun Ylen hallintoneuvosto teki ennätyshölmön päätöksen. Ensi keväästä lähtien Yle Teema jakaa kanavapaikan Yle Femin kanssa. Alustavasti uudistus tarkoittaa sitä, että Teemaa lähetetään jatkossa iltapäivälähetysten lisäksi viitenä iltana viikossa kello 20 alkaen. Sunnuntaina ja maanantaina putiikki pidetään kiinni.
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1477629423202
Luinko jutun huonosti, vai näyttikö se yhtä pahalta kuin pitikin? Kaltaiseni eläimet löytävät tarpeen tullen kiinnostavaa ohjelmaa verkon tieteellisistä tietokannoista, mutta tavan eläkeläisellä ei välttämättä ole nettiyhteyttäkään. Mistä syystä Yle karsii parhainta antiaan? Jos sen täytyy, eikö se voisi leikata mieluummin vaikkapa tv2:n viihteellistä tarjontaa tai urheilulähetyksiä. En ymmärrä päätöksen perusteluja.
-
https://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vko/top/2016/42/teema.html
Kanavittain 1 - 10. katsotuimmat keskikatsojamäärä-päivät YLEssä Viikko 42/2016
TV1 1. 906 000 -10. 572 000 katsotuin YLE uutiset : 1 064 000
TV2 1. 311 000 -10. 104 000 katsotuin A2-palkkaero : 670 000
FEM 1. 105 000 -10. 37 000 katsotuin Strömsö : 135 000
Teema 1. 145 000 -10. 72 000 katsotuin Käpy selän alla: 348 000
vrt.
MTV3 1. 739 000 -10. 422 000 katsotuin Tähdet tähdet : 1 177 000
sub 1. 137 000 -10. 55 000 katsotuin X Factor UK : 315 000
Nelone 1. 930 000 -10. 198 000 katsotuin Vain elämää : 1 309 000
Katsojamäärissä FEM ja Teema porskuttaa kehnohkosti.
Huhujen mukaan MTV3 kaatuisi jo konkurssiin(!) ilman erästä tärkeää rahoittajaa.
M&M-lehdestä tein kerran analyysiä, että MTV3 mainokset on vanhoille sairaille,
Nelosen nuoremmille/keski-ikäisille, josta voinee päätellä näiden katsojaprofiilia.
-
Harkitsin jo Helsingin Sanomien tiputtamista boikottilistaltani ja peräti tilaamista mutta sitten tuli
- opetushallituksen tasa-arvo-kohu by HS:n NYT (UPP: Klikinkalastelua ja populismia (http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/10/18/klikinkalastelua-ja-populismia/))
ja nyt ilmeisesti
- diabeteskohu: MTV: Diabetesperheet tulistuivat HS:n epätarkasta.. (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/diabetesperheet-tulistuivat-hs-n-epatarkasta-uutisoinnista-diabetes-ei-ole-aina-itseaiheutettua/6167236)
-
JSN jyrähti
Radio Suomipopille vakava huomautus JSN:ltä – soitti
Mikki Hiiri merihädässä -kappaletta pakolaisuutisen tehosteena
...
Radio Suomipop on saanut JNS:ltä aiemmin huomautuksen myös juutalaisten joukkomurhan halventavasta käsittelystä. Kantelun mukaan ohjelmassa arvosteltiin Suomen jääkiekkomaajoukkueen käyntiä Auschwitzin keskistysleirillä, vähäteltiin juutalaisten kärsimyksiä ja naureskeltiin niille. Lisäksi muun muassa pienille lapsille tatuoituja keskitysleirinumeroita kutsuttiin lottonumeroiksi.
- MTV 17.11.16: Radio Suomipopille vakava huomautus (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/radio-suomipopille-vakava-huomautus-jsn-lta-soitti-mikki-hiiri-merihadassa-kappaletta-pakolaisuutisen-tehosteena/6172440)
Radio Suomipop on kaupallinen kanava ja Sanoma-konsernin alla joten
HS boikottini jatkukoon edelleen...
-
Juuri tulleen tiedon mukaan
YLE:ltä on irtisanoutunut A-studiosta tuttu Susanne Päivärinta.
Jo aiemmin YLEltä on lähtenyt Jussi Virkkunen ja Salla Vuorikoski, jotka kokivat poliittista painostusta. Se on ilmeisesti yllättänyt kun olivat aiemmin MTV:llä ehkä tottuneet vapaampaan journalismiin.
-
Saan samanlaisia uutisjuttuja fb-virtaani:
https://demokraatti.fi/mita-ihmetta-ylessa-tapahtuu-perjantain-pressiklubi-peruttu/
Minua kiinnostaa jutussa mikrotaso. Ketkä päättävät Ylen ajankohtaisjuttujen sisällöstä? Keiden luoma toimituskulttuuri Ylessä vallitsee? Keitä ovat (mitä tahoja he edustavat) Ylen johdon poliittiset affiliaatit? Etenkin viimeinen kysymys kiinnostaa, mutta leikkauspöydälläni ei ole Ylen anatomiaa avattuna. Foorumivuoteni ovat ilmeisesti ainakin syöneet uskoni keskivertoihmisen kunnollisuuteen. Silloin pohdin etupäässä, missä kohdassa sosiaalista verkostoa sijaitsee pahin mätäpaise*.
*Kuulemma INFJ-persoonallisuustyyppini (http://www.humanmetrics.com/personality/infj) tulee pitkittyneissä stressitilanteissa tyypillisesti epäluuloiseksi.
-
Kuulemma INFJ-persoonallisuustyyppini (http://www.humanmetrics.com/personality/infj) tulee pitkittyneissä stressitilanteissa tyypillisesti epäluuloiseksi.
Ehkäpä myös niin päin, että INFJ-persoonallisuustyypille jatkuva altistuminen "vaihtoehtoisille faktoille" ja tekaistuille uutisille aiheuttaa stressiä.
Somen ongelmaa sentään jo yritetään ratkoa:
https://www.cnet.com/news/google-and-facebook-say-non-to-fake-news-in-france/
Google ja Facebook siis etsivät algorimeja ja palautemekanismeja, joilla sonnan määrää hillitään.
Pilatus ei osannut vastata kysymykseen "mikä on totuus". Pari tuhatta vuotta ei ole riittänyt vastauksen antamiseen. Wikipedia on kuitenkin rohkaiseva osoitus, että informaatio voi jollain foorumilla kilpailla menestyksellisesti disinformaation kanssa. Putin ja Trump viittaavat toistaiseksi, ettei kuitenkaan poliittisella.
Vaan kuinka pidemmän päälle?
Oman sähellyksensä verkossa rimpuileva Trump kärsii huhujen mukaan unihäiriöistä ja keskittyy paremmin tweetteihin ja television katseluun kuin viran hoitoon. Jos hän päättää heittää pyyhkeen kehään, "vaihtoehtoisten faktojen" universumi tuskin kestää länsimaissa vain Putinin varassa.
Google on havainnut yhdeksi valheiden lähteeksi lähteeksi balkanilaiset teinit, jotka hankkivat taskurahaa tekaisemalla repäiseviä valheita mainoksia esiin klikkauttamaan. Ansaintalogiikan särkemiseen lienee jo valmiit suunnitelmat.
Vakaammin todellisuuden tajuamme uhkaakin vaihtoehtoisesti laadukas media, jonka uskontunnustuksena hesarin tapaan on, että netti pakottaa "laatujournalismin" vihteelliseempään ja dramatisoivampaan suuntaan.
mks
PS: Tunnustan, että YLE:n uutistoimitus on tuottanut puolen vuorokauden viiveellä varsin laadukasta yhteenvetoa USA:n hullunmyllystä.
-
Juuri tulleen tiedon mukaan
YLE:ltä on irtisanoutunut A-studiosta tuttu Susanne Päivärinta.
Jo aiemmin YLEltä on lähtenyt Jussi Virkkunen ja Salla Vuorikoski, jotka kokivat poliittista painostusta. Se on ilmeisesti yllättänyt kun olivat aiemmin MTV:llä ehkä tottuneet vapaampaan journalismiin.
Pekka Ervastikin lähti mutta ei irtisanoutunut vaan hänet potkittiin ulos.
Oma arvioni on, että YLEstä on lähtenyt toimittajien parhaimmistoa.
-
Sukulaisen saamasta viikon tv-ohjelmalehdestä tarkistin että TV1:Pressiklubia ei pitänytkään olla tänä pe,
eli siellä on haastateltava Haapalan ja YLEn ohjelmakarttain laatijoiden välillä ollut inhimillinen tietokatko ilman painostavia salaliittoja, myös itse Haapala on tätä mieltä. Joku sarjan päätösjakso vain osoittautui ylipitkäksi.
Iso organisaatio, jossa toinen käsi ei tiedä aina mitä toinen käsi tekee?
Yöpöydälläni on Nate Silverin Signaali ja kohina aloitettuna ja sen johdanto ei rauhoita. Hän kuvaa miten Gutenbergiläisen informaatioräjähdyksen jälkeen tuli suuret (uskon)sotien vuosisadat. (Tarkemmin ajatellen radionkin synnyttyä saimme: WWI + WWII?). Paperin piti levittää infoa mutta jo alussa eniten levisi uskonto ja humbuugi ja valetieto, siis ilmeisesti jo heti Gutenbergiläisistä painokoneista.
Internetin ja somen jne piti poistaa harhainformaatiot ja tietokotkokset väliltämme ja Leibnizilainen sopu vallitkoon ihmisten ja kansain välillä. Onhan meillä supertietokone jo monen kännyssä jolla:
»Ainoa tapa korjata päättelymme on tehdä niistä yhtä kouriintuntuvia kuin matemaatikkojen päättelyistä,
niin että voimme löytää virheemme yhdellä vilkaisulla, ja kun henkilöiden välillä on erimielisyyksiä,
voimme yksinkertaisesti sanoa: laskekaamme [calculemus], pitemmittä puheitta, katsoaksemme
kuka on oikeassa.» - Leibniz:”Keksimisen taide” 1685, W 51
Kävi päinvastoin. Väki on entistä enempi asemasodan kuopissa. Vihapuheet lentää ja foorumien taso on laskenut ja mediat sulkeneet kommenttisivujaan. Koska Naten kirjan teesin mukaan informaatioräjähdys on pienelle aivolle liikaa ja syntyy vihainen vastareaktio: torjunta.
Huonolta näyttää. Googlen ja FB:n pienet korjaukset sonnan määrään ei ehkä loputa paljoa estä?
-
Vau, saatte jutun kiinnostamaan: tekisi mieleni selailla mainitsemaasi kirjaa, Signaali ja kohina. Ylipäätään olen lakannut pitämästä mahdollisena faktojen täydellistä verifiointia. Syy sille on viime kädessä taloudellinen. Totuuden selvittämisen kustannus käy aina (eksponentiaalisesti?) kalliimmaksi, mitä varmempaa tiedosta halutaan. Se on luonteeltaan melkein kvanttimekaaninen idea, nyt kun asiaa ajattelen. Tai ehkä olen taas katsonut liikaa Rick and Mortya. Silti taivun näkemään totuuden ongelman siten, että joudun yhdistelemään eri tietoja loogiseksi kokonaiskuvaksi maailmasta, ja vasta sovitettavien tietojen mahdollisuus sopia yhteen kuvan kanssa verifioi ne. Se ei ole faktojen tarkistusta niinkään kuin altistumista vielä suurempaan valheeseen. On näet periaatteessa aina mahdollista, että yksittäinen sovitettava tosiasia on tosiasia, ja siihen verrattava historiallinen kokonaiskuva väärä. Siksi olettamusten liittämisessä kokonaiskuvaan maailmasta pitäisi olla varovainen ja erityisen tietoinen. Ja minä en millään haluaisi olla väärässä historiallisesti, sillä se on ikävin tapa erehtyä. Luonteelleni on tyypillistä inhota häviämistä vielä paljon enemmän kuin nauttia voittamisesta.
Tämän vuoksi jaarittelen aika ajoin historiantuntemuksen tärkeydestä. Kun historiaa opiskelee enemmän (eri lähteistä), rakentuu kuvien moninaisuus, joista täytyy saada aikaiseksi johdonmukainen kuva. Minulla on sellainen vallankumouksellinen ajatus, että todellisuus on siten kausaalinen. Siinä mielessä olen uskonnollinen. Jos jokin tiedoksi väitettävä ei tunnu kertakaikkiaan sopivan saamaani kokonaisuuteen, etsin ensin vikaa tavassa, jolla tieto on kerrottu. Taisin kirjoittaakin tästä tekniikasta aiemmin. Sen mukaan osatotuuksien perusteella on mahdollista pettää yleisöä periaatteessa ad infinitum, jos kertoja ei pyri tai pysty olemaan totuudellinen. Totuudellisuudella tarkoitan enemmän kuin mekaanista valheiden välttämistä, se on aktiivinen pyrkimys.
Kun luen Putinista, Trumpista et al. koen kiinnostavimpana selvittää, mitä sellaista he tietävät, mitä minä en tiedä maailmasta. Faktoja on aina enemmän kuin pystymme varsinaisesti kuvittelemaan. Vaikeaa onkin redusoida ne maailmasta niin, että saavutamme paremman sanan puuttuessa olennaisen tiedon. Tässä suhteessa en selviäisi ilman internetiä, virallinen uutistarjonta ei pysty minua tyydyttämään (eikä olisi välttämättä aivan reilua syyttää piskuruista kansallista mediaamme siitä).
Nähdäkseni yksi tapa ajatella virheuutisten ja väärän tiedon leviämistä on kuvitella virheiden oikaisemisen nopeuden yksinkertaisesti kasvaneen, jolloin maailman virheellisyys tuntuu ikäänkuin olevan ajan kokonaiskuva -vaikka kyse on nopeudesta, jolla virheelliset tiedot kumoutuvat. Gutenbergin aikoina harhaluulot säilyivät kansan keskuudessa vuosisatoja. Nyt tilanne kuplii. Minusta vain ei ole ennustamaan, mihin ihmisten kapasiteetti riittää. Vastaus riippuu siitä miten optimistisia tai pessimistisiä olemme ihmisen itsensä suhteen lajina. Sitä ei voida suoraan päätellä julkaistun virhetiedon määrästä. Teoriassa olisi mahdollista osan ihmisistä hakea tietonsa itse ja kehittyä itsesuuntautuvasti nopeammin kuin heitä voidaan kehittää virallisen opetusjärjestelmän piirissä. Historiallisen datan suhteen näin on erityisesti asian laita, viitatakseni viestini alkupuolella mainitsemaani totuuskäsitykseen, historiallisen totuuden vaikeasti redusoitavaan luonteeseen. Tärkeää olisi opettaa kaikille ihmisille erilaisten totuuskäsitysten kirjo, siis niissä puitteissa kuin ymmärrys sallii taloudellisen suhtautumisen tiedon mahdollisuuteen.
Vaikeaa on nousta pohjalta, kun kuva maailmasta perustuu vielä vähiin olettamuksiin totuuspohjaisesta tiedosta (mutta ainoastaan eri tavalla vaikeaa kuin liian historiallisen muistin takia (https://modernism.research.yale.edu/wiki/index.php/On_the_Advantage_and_Disadvantage_of_History_for_Life)!**). En tiedä, onko se juuri kriittinen vaihe, jossa ihminen joutuu alkuaan väärään suuntaan*.
Arvelisin olevan olemassa tietyn uskon fundamentin, jolle yksilö rakentaa ymmärryksensä maailmasta. Se on kokemus varmuudesta, jota yksilö ei pysty verifioimaan. Hylkään tosin tässä kohdin Descartesin arvelut asiasta, tai ainakin muotoilunsa sille.
*Sunk cost (https://en.wikipedia.org/wiki/Sunk_cost)
**...we are without culture, still more, we are spoiled for living, for correct and simple seeing and hearing, for the happy grasping of the nearest and natural, and so far do not even have the foundation of a culture because we ourselves are not convinced of having a true life in us.
-
Kun katsoin uudestaan niin Nate Silver viittasikin informaatioräjähdyksessä Alvin Tofflerin 1973 teokseen Hätkähdyttävä tulevaisuus. Näkyy olevankin enkuksi Future Shock, 1970. (Nate Silver tai suomentaja viittasi ehkä toisiin painoksiin).
(Pitänee muuttaa hiukan käsitystäni Tofflerista, joka näyttää olleen proffa ja järkiukko[3]. Jotain hän on munannut edessäni, koska muistelen hänen tulleen Suomen tv:ssä julistamaan kuin helppoheikki/helluntaisaarnaaja tulevaisuuden kamaluuksista hengästyttävällä taajuudella niin, että paradoksaalisesti hän itse aiheutti minulle future shokin, ja vastenmielisen pysyväisen torjuntareaktion.)
[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Future_Shock
[2] https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4tk%C3%A4hdytt%C3%A4v%C3%A4_tulevaisuus
[3] https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_Toffler
-
En ymmärrä kriteereitäsi munaamiselle, ne lienevät laveat. Olen muuten pannut merkille, että maaperä saattaa joskus olla hedelmällisin siellä, missä kehno ajattelu vallitsee. Siellä omat ajatukset saavat joskus uuden suunnan löytäessään paitsi erilaisia antiteesejä, myös kumottavia teesejä. Ja se miksi ja miten nuo teesit kumoutuvat, on joskus kaikkein kiinnostavinta ymmärtämisen kannalta. Muussa tapauksessa sellaista ei usein tulisi ajatelleeksi.
-
"Munaaminen" oli ehkä vahva tai väärä verbi. Se voisi koskea viestin välittäjää. Ja muistiani kaivellen omassa maailmankuvassani taisi olla paljon syytä? Olin Petteri Järvisen tapaan maalaillut digivehkeiden ohjelmoijana, loogisena kalkulaattorina, ja hypettäjänä tietokoneista ja informaatioteknologiasta ja internetsistä ihmiskunnan onnelaa. Alvin Tofflerit ja Neil Postmanit saattoi näyttäytyä positiivisen maailmankuvani ilkeinä romuttajina. -> torjuntareaktiota.
-
Uusi maksuton tv-kanava aloittaa tänään
..
National Geographic on tieteeseen ja tutkimukseen keskittyvä asiaviihteellisten ohjelmien kanava, joka näkyy 171 maassa ja tavoittaa 440 miljoonaa kotitaloutta.
http://www.is.fi/viihde/art-2000005108315.html
Marsia ja ilmastonmuutosta ja savanneja tällä ja ensi viikolla.
On se ehkä parempaan suuntaan mitä kanavien "keskiarvo". Vai?
-
Ilman muuta, ja ihmisethän katsovat televisiota viihtyäkseen. Uskoakseni olemme kuitenkin väistämättä liian kaukana sellaisesta utopismista, että suuri yleisö kerääntyisi katsomaan televisiosta nelituntista Searlen luentoa tietoisuuden filosofiasta. Katsojille ei voi kommunikoida vaikeuksien palkitsevan, kun se pitäisi ensin kokea henkilökohtaisesti. Eikä jonkun oikeasti älykkään luennoitsijan kömpelyyksiä voi laskea mainosminuuttipohjalta.
Se suuri eettinen kysymys on, miksi ihmisten pitäisi nauttia televisioidensa ääressä. Monien eettisten kysymysten tapaan sekin on melkolailla vailla mieltä vastata. Esteettisesti voitaisiin taas kysyä, tarkoittaako nauttiminen suoraan viihtymistä, vai ymmärrämmekö sanat liikaa toistensa sisältämien merkitysten kautta.
-
Ilman muuta, ja ihmisethän katsovat televisiota viihtyäkseen.
...
miksi ihmisten pitäisi nauttia televisioidensa ääressä. Monien eettisten kysymysten tapaan sekin on melkolailla vailla mieltä vastata.
Eikö kärsimyskin ole tavallaan myös nauttimista, vaikkapa kanssakärsimys katsoessa jotain hirveää holocaustia tai oman MM-joukkueen "teurastusta" katsojan silmät "naulittuna" tv:hen?
Itse nautin jääkiekon MM:stä, Kovasta Laista (Law+Order:sta), nokkelista sitcom-komedioista. Niihin voi sisältyä myös myötähäpeän kärsimyksiä. (Frasier oli tällainen, ja ainakin alussa siksi en voinut).
Pitääkö median jakaa tietoa, vain tietoa tai pääosin tietoa? Entä sivistää tai pääosin sivistää?
Saako joskus tyhmistyä sen ääressä? Saman simppelin dokun äärellä viisas oppinut tyhmistyy koska olisi voinut sen ajan lukea mutta lapsi tai lukivaivainen koulupudokas viisastuu. Mutta ainakaan median ei pitäisi tahalleen valehdella ja jakaa harhaanjohtavaa valetietoa tai vaikutelmia. (Tähän YLEn MOT on syyllistynyt).
Kova Laki on viihteellinen poliisi-lakisarja mutta se ei ole pääosin tyhmää tappeluactionia vaan parhaimmillaan nokkelaa eettistä pohdintaa siitä mikä on oikein ja väärin lain edessä ja etiikan mielessä, joka siis saa katsojan itsekin pohtimaan asioita eli sivistää.
Myytinmurtajat viihteellinen "tieteellinen" sarja (tieteestä poiketen ainakin alussa kokeiden toistoja oli olemattoman vähän). Mutta se on myös opettavainen käytännössä: Yhden Huoneen takkalämmitys viilentää toisia huoneita, inkivääri poistaa matkapahoinvointia, kännykkä korvalla ja unettomana autolla ajaminen on vaarallista jne.
Infotulvan ja rationaalisuuden päivällä rasittama ihminen ei kuitenkaan kaipaa välttämättä lisää kierroksia iltaan tv:n ääressä vaan aivoja vapauttavaa viihdettä. Tunteita. Koko päivän flunssassa olleellakaan ei aivot toimi kunnolla joten hän voi keskittyä korkeintaan lastenohjelmiin tai vähäaivoisempiin sitcom-komedioihin.
-
Infotulvan ja rationaalisuuden päivällä rasittama ihminen ei kuitenkaan kaipaa välttämättä lisää kierroksia iltaan tv:n ääressä vaan aivoja vapauttavaa viihdettä.
Huomaan ajelehtivani kahden äärimäisyyden välillä: Toisinaan maailman monimutkaisuus tuntuu äärettömältä, toisinaan joku hyvä sanallinen sivallus saa uskomaan, että universumi on pohjimiltaan hyvin simppelisti konstruoitu.
Infotulvan ja rationaalisuuden rasituksen keskellä hyvin kirjoitettu essee saattaa antaa valheellisenkin tyynnyttävän elämyksen kun fokusoi vain siihen, mikä juuri kauniisti valaistiin. Ja tuolla jäsenille varatulla puolella käsitelty viihde ...
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201703032200080286_pi.shtml
... tuo tyyntyneelle mielelle tarvittavan viihteen.
mks
PS: Kaikista tietolähteistä The Economist -lehti pitää parhaiten järkeäni koossa. Sen parissa koen jotain, jota olen tottunut sanomaan "journalismiksi". En kiistä esimerkiksi Naturen ja Sciencen arvoa, mutta niitä lukiessa pitää ponnistaa aika paljon.
-
Elämme totuuden jälkeisessä maailmassa, jossa "tieteen" nimissä valehtelu ei ole sen suurempi pyhäinhäväistys kuin muukaan. Vaihtoehtoisten faktojen maailmassahan juuri "oikea" tiede on kaikkein omahyväisintä luutunutta subjektiivisuutta, koska se pyrkii kanonisoimaan "omat uskomuksensa" ainoiksi oikeaksi. Vieläpä elitistisen epädemokraattisesti valehtelemalla enemmistölle vierailla käsitteillä.
Kun kaupallisuus ja politiikka naitetaan, välineeksi "tiede" on mitä sopivin. Arvelen, että siitä on kuitenkin vähemmän konkreettista haittaa kun trumpilais - sipiläläis - orpolaisesta valehtelusta, jossa kansan syville riveille väännetään massiivisia yksinkertaisia lupauksia, joiden kritisoijat ovat "vanhaa valtaa", "suota" tai omia etujaan ajavaa muutosvastarintaa.
Trumpille olemme oppineet nauramaan. Kuitenkaan emme osaa nauraa pilkallisesti samalle kyyniselle poliittiselle "äänestäjien enemmistö ymmärtää maksimissaan nelisanaisia puheenvuoroja"- kusetukselle kotimaassa.
Kun professorien ja arviointiryhmän kauhisteleman sotemallin vasta-argumentit ohitetaan lupauksilla ...
- maailman paras terveydenhuolto
- viiveettä valitsemasi lääkärin vastaanotolle
- kaikki epäkohdat oikaistaan etukäteen
... kovin monessa kahvipöydässä asiaa puidaan vai linjalla onko paikalla paljonkin aataminaikaisiin rakenteisiin jymähtäneitä muutosvastarintaisia valinnanvapauden neukkivastustaja.
USA:n "keskusteluun" nähden olemme jälkijunassa. Meillä ei ole New York Timesia eikä Washington Postia. On vain Fox News.
Kerskumme hyvällä koululaitoksella, mutta eipä tässä näytä auttavan.
mks
PS: Lukuvihjeeksi totean, että vuodatuksessa on annos hapanta huumoria.
-
Jokainen saksalainen ei - tiukassa merkityksessä - tiennyt esimerkiksi vuonna 1942 kuinka tehokkasti juutalaisia tapettiin, mutta jokainen "tiesi", että etninen puhdistus on meneillään.
Useimpia "tietäminen" ei häirinnyt, koska se ei näyttänyt häiritsevän muita. Historiallisena prosessina massat eivät häiriintyneet, koska tarkkaa muutoshetkeä ei ollut helppo hahmottaa.
Vielä palaan tähän sivuasiaan koska törmäsin kirjaan Philipp Freiherr von Boeselager: Me tahdoimme tappaa Hitlerin, Ws Bookwell Oy, 2008.
...
"Mitä vielä! Kaikki löytämämme juutalaiset ja romanit likvidoidaan, heidät ammutaan!"
Marsalkka ja minä säpsähdimme kumpikin. Tuntui kuin jokin sisälläni olisi murtunut ja tuhoutunut samalla tavoin kuin paniikinomaisen kauhun hetkellä. Epäilyjä toki oli ollut. Kluge ei voinut olla tietämätön, että oli tehty rikoksia, suuren mittaluokan rikoksia. Niitä pidettiin vielä SS:ien kontrolloimattomien mielenpurkausten seurauksena. Nyt Bach-Zelewski kuitenkin paljasti mitä luonnollisimmalla tavalla tuhoamisopin olemassaolon. Tapahtumat joiden ajateltiin olevan kauhistuttavia ylilyöntejä, olivatkin todellisuudessa osa yhtenäistä, ennalta laadittua suunnitelmaa.
Nuo siis saksalaisten joukossa. Entä suomalaisten?
/IL Historia: Hitler ja Suomi/
kappaleessa "Älymystössä riitti Hitlerin ihailijoita" Teksti Timo Kiiski s.42-44
jossa lähteenä Jokisipilä+Könönen sekä Hiedanniemi.
Alkupuolella mainitaan Nürnbergin lait 1935- joilla juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet ja sitten keskitysleirijärjestelmä 1933-. Tuhoaminen 1942-. Näiden perään on laitettu Markku Jokisipilän sitaatti s. 43:
-Siitä kyllä tiesi suomalainen älymystökin. Mitä oikeammalla eliitin edustaja poliittisesti oli, sitä suuremmin hän oli valmis katsomaan sormien läpi näitä kansallisosialismin negatiivisia piirteitä.
Isossa otsakkeessa on kuitenkin vihjaus että kyse on "juutalaisvainoista" jotka katsottiin läpi sormien.
Juutalaisviha ei kuitenkaan oikein purrut Suomessa, jossa oli vain ryssävihaa. Ja eliitillä oli kontakteja juutalaisiin, moni kulttuurin/tieteen huipulla guruna. S. 44 on kuvattu ko. eliittimme parhain päin ajattelua:
-Sitäkin yritettiin perustella rationaalisesti niin, että juuri tämä kyseinen, integroitunut ja Berliinissä asuva tuttu oli niin sanottu hyvä juutalainen, jonka kanssa saattoi tehdä yhteistyötä. Stereotypiat ryysyissä kulkevista ja pimeää rahanlainausbisnestä tekevistä huonoista juutalaisista taas haettiin Itä-Euroopasta, Jokisipilä toteaa.
Saksalaismyönteinen oikeistoälymystö haki vahvistusta natsien "tolkullisuuteen" myös yksittäisistä juutalaisista, joille vastoin yleistä suuntausta annettiin mahdollisuus edelleen menestyä Kolmannessa valtakunnassa.
Esimerkiksi juutalaistaustainen Erhard Milch oli saksalainen sotarmarsalkka ja lentoyhtiö Lufthansan johtaja, josta tuli Saksan ilmavoimien kehittäjä ja Herman Göringin kakkosmies.
-Uskoteltiin itsele, että viime kädessä juutalaisetkin pystyvät omalla toiminnallaan vaikuttamaan kohtaloonsa.
Sitten kerrotaan että Suomessa uskottiin saksalaisten suunnittelevan tuhoamisen sijasta juutalaisten lähettämistä muualle maailmaan. Kauheudet kaikessa laajuudessan paljastuivat vasta myöhemmin sodan jälkeen. Silloin omaa
toimintaa, natsien myötäilyä, perusteltiin kansallisella edulla: tarvitsimme liittolaista suurta kommunistista NL:ää vastaan.
-
Markku Eskelisen blogista löytyy hyviä kuvauksia suomalaisen kullttuuriväen suhtautumisesta natseihin. Virallista totuutta tai poliittista korrektiutta pidettiin yllä esim. tällaisessa hengessä::
http://proosahistoria.blogspot.fi/2016/09/27-menneisyyden-hallintaa-i.html
Milch oli natsi-Saksassa tietenkin virallisesti arjalainen eikä juutalainen. Hänestä levitettiin huhuja, että äitinsä olisi ollut naimisissa juutalaisuudesta kääntyneen miehen kanssa. Milch kiisti, että hän oli peräisin tästä suhteesta (?) Siis kiisti olevansa virallisen isänsä ja äitinsä jälkeläinen? Göring hyväksyi selityksen ja jopa mahdollisesti väärensi tähän liittyviä asiakirjoja.
"Als Milch 1933 von Göring zum Staatssekretär im Luftfahrtministerium ernannt worden war, wurde von Neidern verbreitet, Milchs Mutter sei mit einem konvertierten Juden verheiratet. Milch bestritt offenbar, aus dieser Verbindung zu stammen; Göring übernahm diese Version und ließ möglicherweise sogar Dokumente entsprechend manipulieren."
https://de.wikipedia.org/wiki/Erhard_Milch
-
Uusi maksuton tv-kanava aloittaa tänään
..
National Geographic on tieteeseen ja tutkimukseen keskittyvä asiaviihteellisten ohjelmien kanava, joka näkyy 171 maassa ja tavoittaa 440 miljoonaa kotitaloutta.
http://www.is.fi/viihde/art-2000005108315.html
Marsia ja ilmastonmuutosta ja savanneja tällä ja ensi viikolla.
On se ehkä parempaan suuntaan mitä kanavien "keskiarvo". Vai?
Nyt on keskiviikkoisin saatu nauttia Albert Einsteinin elämästä kertovasta uudesta sarjasta nimeltä Genius. Ohjaajana kuulu Ron Howard ja olen ymmärtänyt niin että NG:llä tämä on aina yhteinen ensi-ilta samaan aikaan eri puolilla maapalloa.
Vaikka olen lukenut Einsteinista elämäkerran jos toisenkin niin aina näköjään saadaan luotua uutta puolta esiin.
Yksi asia ihmetytti, alussa jo v. 1922 Einstein puhui Hitleristä ja uhasta. Oliko Hitler jo tuolloin niin tunnettu?! Vai olisiko niin että juutalaisena ja kommunistipuolueessa toimineena(?) hän oli perussaksalaista valveutuneempi jo varhain esim. tästä Hitlerin joukkiosta?
-
Eilen (16.5.) pelattiin MM-turnauksen ottelu Suomi-Kanada.
Ajattelin iltapäivällä 17.5. katsoa kuinka kävi ja avasin netistä YLE:n uutiset. Koska etusivulla ei ollut tulosta arvasin toki, että Suomi hävisi. Vilkaisin kuitenkin urheilu-uutistista lopputulosta. Ei mainintaa. Tässä kuitenkin otsikkolista klikattavaksi:
"TUOREIMMATNYT
Näin leijonapelaajat tuumivat ysärijoukkue Yhdysvalloista: "Tiedämme, mitä sieltä on tulossa"
12:57
Yle Puhe: Mikä saa ihmisen ryhtymään erotuomariksi?
12:52
"Joskus tekisi mieli sanoa takaisin" – saako tuomari haistatella pelaajalle?
12:39
TsSKA ei halua tehdä jatkosopimusta Roman Eremenkon kanssa
12:37
Rumpusen lentopalloura jatkuu Ranskassa
12:29
KalPalle kova vahvistus JYPistä
12:17
Hallitseva mestari Kirittäret uusiutunut rajusti – "Mestaruudella on aina oma hintansa"
11:40
Valioliigakausi penkin alle, Man Unitedin katseet Eurooppa-liigan finaalissa
10:38
Kanadan tyrmäys osoitti Leijonien heikkouden – "Se oli odottamista, ei hidastamista"
10:18
Olympiakomitean uudet pomot lupaavat mittarit Suomen urheilumenestykselle – "Aivan varmasti tulee mitaleita"
9:36
Kommentti: Kuka keksi, että "NHL-jäärä" on huono valmentaja?
9:12
NHL:n päävalmentajakin voi muuttua – "Aiemmin tämä ei olisi tullut kysymykseenkään"
8:44
Marjamäen usko ei hiivu – Kanadan kohtaaminen valmisti USA-peliin
8:43
Hyökkääjälupauksesta tuli kansallissankari – "Erityinen hetki saksalaiselle urheilulle"
8:03
Romahduttiko tyly Kanada-tappio Leijonien itseluottamuksen? "Ei vaikuta millään tavalla"
8:01
Kommentti: Täystyrmäys – Kanada ja Leijonat kuin eri planeetoilta
7:26
Sanchez liekeissä, Arsenal voi yhä välttää jättipettymyksen
7:06
Rinne hörppäsi ja loisti, Nashville voittoon hurmoksessa
6:07
Mitä ihmettä? Tuomari haistatteli Leijonien kapteenille ja antoi perään käytösrangaistuksen
16.5.
Leijonilla synkkä lähihistoria Yhdysvaltoja vastaan
16.5.
Kylmää kyytiä Kanadalta – Leijonat kohtaa puolivälierissä Yhdysvallat
16.5.
Hongan upea soolo ja Ohtamaan hirmulämäri toivat Leijonien faneille jännitettävää
16.5.
Hirvittävä tuomarivirhe kävi kalliiksi – Kanadan ilmiömäinen ylivoimaviisikko iski heti
16.5.
Ehditkö käydä jääkaapilla hakemassa lohturuokaa? Kanada-ottelu alkoi kunnon maalikimaralla
16.5.
Näin Kanada möyhensi Leijonat – Suomi jatkoon B-lohkon nelosena"
Joo ... suomi siis hävisi. Vaan mitkä olivat numerot?
Klikkaan ensimmäisen eli "Näin leijonapelaajat tuumivat ysärijoukkue Yhdysvalloista: "Tiedämme, mitä sieltä on tulossa". Ei löydy hakemaani tietoa.
Klikkaan toisen eli "Yle Puhe: Mikä saa ihmisen ryhtymään erotuomariksi?". Ei tietenkään tietoa, koska oli kyse ihan muusta.
Klikkaan 3. ... 8. , ei tietoa eikä otsikotkaan viitta aiheeseen.
Klikkaan yhdeksännen otsikon "Kanadan tyrmäys osoitti Leijonien heikkouden – "Se oli odottamista, ei hidastamista". Ei tietoa.
Luovun. Oli kai typerää yrittää selvittäälopputulosta, jos kerran ei ole edes vaivautunut katsomaan matsia. En kuulu tiedotuksen kohderyhmään.
mks
-
Eilen (16.5.) pelattiin MM-turnauksen ottelu Suomi-Kanada.
Ajattelin iltapäivällä 17.5. katsoa kuinka kävi ja avasin netistä YLE:n uutiset. Koska etusivulla ei ollut tulosta arvasin toki, että Suomi hävisi. Vilkaisin kuitenkin urheilu-uutistista lopputulosta. Ei mainintaa. Tässä kuitenkin otsikkolista klikattavaksi:
...
(paljon niitä otsikoita)
...
Klikkaan yhdeksännen otsikon "Kanadan tyrmäys osoitti Leijonien heikkouden – "Se oli odottamista, ei hidastamista". Ei tietoa.
Luovun. Oli kai typerää yrittää selvittäälopputulosta, jos kerran ei ole edes vaivautunut katsomaan matsia. En kuulu tiedotuksen kohderyhmään.
mks
Ehkä minä kuulun kohderyhmään ja/tai minulla on pieni salaisuus jonka paljastan nyt.
Maailman paras jääkiekkotuloskanava on YLEN TEKSTI-TV.
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P620_01.html
josta sivu 630 alasivu 1/2:
(http://www.yle.fi/tekstitv/images/P630_01.gif)
ja sivun 630 alasivu 2/2:
(http://www.yle.fi/tekstitv/images/P630_02.gif)
Ja sieltä paistaa esim. se Kanada-Suomi 5-2.
Ja jatkon pudotuspelit sivulla 631.
(http://www.yle.fi/tekstitv/images/P631_01.gif)
Mistään muualta ei kannata etsiä (ei edes MTV:n teksti-tv:stä vaikka sillä on kanavaoikeudet!)
muuten hukkuu klikkilinkkien pelottavaan suohon.
JK. Teksti-tv on kuin iso twiitti, ei mahdu paljon sälää vaan pakko tiivistää, ja se pelastaa paljon koska pakko keskittyä oleellisiin. Valitettavasti YLE harkitsi jo tässä jossain välissä teksti-tv:n lopettamista(!). Onneksi näin edes yhden tv-kriitikon kehuvan sitä.
JK2. Koska nuo sivut ei näkyne kauan aikaa, niin tässä kuvakaappaus sivuista 630 1&2/2 ja 631:
(http://i.imgur.com/POGjIjM.jpg)
-
Sukulaiselleni kävi maanantai-aamuna vähän kuten mks:lle, mutta nyt perinteisten aamu-tv:den kautta.
Ei mitään tietoa miten Suomen kävi MM-jääkiekon pronssi-ottelussa! Ainakaan ei saanut loppulukemaa mistään.
Minun piti sitten iltapäivällä kertoa miten kävi! (5-2 hävittiin).
Voi jestas sentään!
-
Nyt on keskiviikkoisin saatu nauttia Albert Einsteinin elämästä kertovasta uudesta sarjasta nimeltä Genius. Ohjaajana kuulu Ron Howard ja olen ymmärtänyt niin että NG:llä tämä on aina yhteinen ensi-ilta samaan aikaan eri puolilla maapalloa.
Vaikka olen lukenut Einsteinista elämäkerran jos toisenkin niin aina näköjään saadaan luotua uutta puolta esiin.
Yksi asia ihmetytti, alussa jo v. 1922 Einstein puhui Hitleristä ja uhasta. Oliko Hitler jo tuolloin niin tunnettu?! Vai olisiko niin että juutalaisena ja kommunistipuolueessa toimineena(?) hän oli perussaksalaista valveutuneempi jo varhain esim. tästä Hitlerin joukkiosta?
Sattuipa käteeni Hitlerin kaverin ja natsi-saksan PR-lehdistöpomon Ernst Hanfstaengl:n elämästä kertova tuoreehko kirja*.
Siitä selvisi että ulkomaiden lehdistö kiinnostui ja kirjoitti Hitlerin tempauksista rapakon takanakin jo 1922-23 saakka. Eli että lukeneisto saattoi tuntea hänen edesottamuksiansa todella jo jotain v. 1922 asti. Siis elokuva saattoi olla oikeammassa kuin minä!
Mutta sensijaan eilen ke 24.5. jaksossa Einstein kehitteli yleistä suhtistansa ja ennusteli valon taipumista auringon ohi. Elokuvassa annettiin ymmärtää että koko tuo ajatus oli vallankumouksellisen uusi. On kuitenkin yleinen harhaluulemus että valo taipuisi vain Einsteinin suhtiksen kautta. Myös vanhan Newtonin absoluuttisen gravitaation mallin mukaan valo taipuisi auringon ohi. Einsteinin mallissa valon taipuminen olisi kuitenkin kaksi kertaa voimakkaampaa kuin Newtonilla.
- - Ja nyt löysin linkin paperiin jo vuodelta 1801(tai 1804) jossa valon taipuminen oli laskettu (toki Newtonin mallissa tuolloin):
Translation:On the Deflection of a Light Ray from its Rectilinear Motion
..
In German: Ueber die Ablenkung eines Lichtstrals von seiner geradlinigen Bewegung, Berliner Astronomisches Jahrbuch, 1804, pp. 161-172
..
On the deflection of a light ray from its rectilinear motion, by the attraction of a celestial body
at which it nearly passes by.
By Joh. Soldner.
Berlin, March 1801.
- https://en.wikisource.org/?curid=755966
--
*Peter Conradi: Hitlerin uskottu, Rooseveltin avustaja. Ernst Hanfstaenglin uskomaton elämä. Minerva 2015.
-
YLE aikoo lisätä resursseja tutkivaan journalismiin.
https://yle.fi/uutiset/3-9665816
-
YLE aikoo lisätä resursseja tutkivaan journalismiin.
https://yle.fi/uutiset/3-9665816
Mainitun ilosanoman kaupittelutekstistä:
Johtamista kehitetään luomalla johtamisen periaatteet yhdessä henkilöstön kanssa. Myös avoimuuden periaatteet linjataan ja vuorovaikutusta johdon ja yleläisten välillä lisätään.
Tosiajassa ovat. Halleluja!
mks
-
Johtamista kehitetään luomalla johtamisen periaatteet yhdessä henkilöstön kanssa. Myös avoimuuden periaatteet linjataan ja vuorovaikutusta johdon ja yleläisten välillä lisätään.
Tosiajassa ovat. Halleluja!
mks
Säikäytit. Luin ensin huolimattomasti "vuorovaikutusta yleisön välillä lisätään."
Mutta nyt kun tarkistin siellä todella onkin:
"Työhön kuuluu yleisön kanssa käytävän vuoropuhelun kehittäminen"
niin huolettaa taas. Tuleeko sinne (takaisin) jotain typerää some-helvettiä tai mv-tasolle tipahtavaa yleisökommentointia asiajuttujen perään? Vai onko tuo jotain yleisempää periaate-keskustelua ja palautetta?
-
https://yle.fi/uutiset/3-9731130
"Riippumattomana pidetyn Levada-tutkimuskeskuksen helmikuussa julkaistu kysely osoittaa, että 46 prosenttia vastaajista suhtautuu Staliniin joko ihaillen, kunnioittaen tai myötätuntoisesti.
Sitä vastoin 21 prosentin suhtautuminen Staliniin on pahantahtoista, pelokasta tai vihamielistä. 22 prosenttia vastaajista suhtautuu häneen välinpitämättömästi."
Jos käännös on oikea, Levadaa ei voi ainakaan pitää ammattimaisen neutraalina tutkimuskeskuksena!
Arvelen, että on kyseessä raaka indoktrinaatio, kun kyselyssä luokitellaan vastaajat sen mukaan suhtautuuko hän Staliniin "ihaillen", "kunnioittaen" tai "myötätuntoisesti" vai "pahantahtoisesti", "pelokkaasti" tai "vihamielisesti". Kolmas vaihetoehto on suhtautua "välinpitämättömästi" eikä esimerkiksi "neutraalisti".
Itse en löydä noista sanoista omaa suhtautumistani. Mielestäni Stalin oli narsistinen ja vanhemmiten vainoharhainen pragmaatikko joka pikemmin tuhosi häikäilemättömästi vastustajansa kuin neuvotteli kompromissin. Tätä suhtautumistani en pidä sen enenpää "välinpitämättömänä", "pahantahtoisena", kuin "ihailevanakaan".
Noita oman aikansa Trumppeja näkyy Euroopankin poliittinen ilmasto tätänykyä suosivan. Ei siihen voi välinpitämättömästä suhtautua vaan ei pelollakaan. Startuppien ensivetäjinä heistä voi olla hyötyäkin. Kansanvillitsijöinä heistä voi olla paljonkin haittaa, mutta siilloin kritiikkiä pitää kohdistaa myös kansaan.
mks
-
Käsittääkseni tuon tapaisissa luokitteluissa pitäisi tarjottujen luokitusten sulkea koko vaihtoehto-avaruus. Vähintään pitäisi olla luokka "Jotain muuta" tai "Ei osaa sanoa".
-
Käsittääkseni tuon tapaisissa luokitteluissa pitäisi tarjottujen luokitusten sulkea koko vaihtoehto-avaruus. Vähintään pitäisi olla luokka "Jotain muuta" tai "Ei osaa sanoa".
Noin! Vähintään luokka "jotain muuta". "En osaa sanoa" on sen korvikkeeksi indoktrinaatiota: Se virittää, että "olen pöhkö", kun en alistu annettuhin vaihtoehtoihin.
Stalin tekoineen ja maineineen on yksi asia. Yleinen asia on, jos aiheesta tehdyt mielipidetutkimukset ja niitä tulkitseva tiedotus indoktrinoivat.
En tietenkään epäile, etteikö kuva Stalinista olisi Putinin Venäjällä voinut vuosien mittaan kaunistua. YLE / Erkka Mikkonen vain vajosivat tässä asiassa mediasyövän tasolle: Otsikko on tärkeämpi kuin uutinen.
mks
-
^^^Muistelisin, että 90-luvulla kun kuulin että jotain 1/4 venäläisistä suhtautui Staliniin myönteisesti niin yllätyin järkyttyen.
Tässä viikolla Puolan kriisiä käsittelevissä tv-uutisissa MTV veti minusta pisteitä kotiin. YLE näytti vain presidentti Dudan kuvaa ja ex-presidentti Walesasta kertoi suomalaisena uutistulkintana asiasisällön mutta sensijaan MTV näytti molempien puheiden pitoa (puolaksi) ja translitteroi sen tekstiksi alla "suorana".
-
Uskomaton otsikkolöytö vuodelta 2010.
Yle ja Sanoma uskovat astrologiaan
Muun muassa Yle ja Sanoma Magazines ovat ottaneet markkinointinsa tueksi astrologi Maarit Laurennon kehittämän astrologiakoneen.
..
Astrologisen Koneen on jo ottanut käyttöön muun muassa Yle, joka markkinoi Kätevä Emäntä -ohjelmaa Astrologisella emäntäkoneella. Viime perjantaina Sanoma Magazines avasi Astrologisen lehtikoneen ja kenkäkauppa Shoemaker Superstore -tarjoaa puolestaan Astrologista kenkäkonetta.
- Markkinointi & Mainonta 2010 (http://www.marmai.fi/uutiset/yle-ja-sanoma-uskovat-astrologiaan-6266275)
-
Jos saat satasen palkankorotuksen, käteen voi jäädä alle puolet – “Miksi vastuusta ja ahkeruudesta rangaistaan?”
YLE uutiset 16.9.2017
Lauseessa ei ole mitään uutisen arvoista, se on vuosia toistettu marinamantra.
Jos kyseessä olisi "rangaistus", kuka tahansa voisi palkita itsensä vastuusta ja ahkeruudesta pyytämällä satasen alennuksen palkkaansa.
YLE indoktrinoi myös miettimällä ketkä saavat veroilleen vastinetta. Ikään kuin verotus olisi kaupan kassa, jolla saadut palvelut maksetaan sen sijaan, että se on tapa rahoittaa yhteiskunnan toiminta tulosiirtoineen maksukyvyn eikä palvelutarpeen mukaan..
Tuossa "uutisessa" toimittaja sai päivän työnsä tehdyksi tulkkaamalla lähdettä Olli Kärkkäinen / Nordea. Ehkäpä sillä ei muuta tarkoitusta ollutkaan. Mediasyövän oireita vain.
mks
-
Tuota "uutista" minäkin ihmettelin kovasti. Iltapvlehdessä olisi voinut olla, tai ehkä tuskin siinäkään, tai ainakin palaute(kommentit) olisi siinä ollut voimakasta.
-
"Sokerin loputon välttely on turhaa ja jopa vaarallista – sokerista ei tule humalaan eikä riippuvaiseksi"
Näin siis YLE evankelisoi Business Insideria siteeraten. Toimittaja Timo Keränen ei vaivautunut kommentoimaan ainuttakaan ääliötekstin valhetta!
Internet vilisee tietoa sokerin vaaroista tai hyödyistä. Usein neuvoihin kannattaa suhtautua epäillen, todetaan Business Insider –sivuston kokoamissa tutkimustiedoissa.
YLE ja Business Insider loistavat kirkkaina epäilyttävien listan kärkessä!
"Liiallinen sokerin syönti aiheuttaa ylipainoa ja sydän- tai maksaongelmia. Sokeriin kuitenkin liitetään monia vääriä uskomuksia, sillä sokeri on ihmiselle käytännössä välttämätöntä.
Me kaikki tarvitsemme sokeria – se on kehon toiminnan kannalta välttämätöntä, sanoo Jennifer Haythe. Hayhte on Columbia Presbyterian Hospital -sairaalan kardiologi New Yorkissa.
Me emme lainkaan tarvitse sokeria ruokavaliossamme. Elimistö tekee glukoosia mm pilkkomalla tärkkelyksestä ja glukoneogeneesillä mm aminohapoista.
"1. Myytti: Jotkut sokerit ovat parempia kuin toiset
Fakta: Kaikilla sokereilla on sama vaikutus.
Haythen mukaan on pelkkä uskomus, että olisi ”eri tyyppisiä” sokereita, kuten hunajaa, valkoista sokeria ja ruskeaa sokeria. Kaikki hajoavat lopulta samaksi aineeksi: glukoosiksi. Kaikki eri muodoissa olevat sokerit ovat hiilihydraatteja, joita elimistö käyttää glukoosina."
Haythe on täysin väärässä. Eri sokerien ja hiilihydraattien vaikutus elimistöön on hyvin erilainen. Sapuskalla on ns glykeeminen indeksi, joka kertoo kuinka nopeasti elimistö vapauttaa glukoosia käyttöönsä ja lisäksi eri raaka-aineet aiheuttavat kalorimäärään nähden erilaisen kylläisyyden tunteen. Teollisesti prosessoitu puhdas sakkaroosi on kylläisyyteen suhteutettuna paljon kaloriopitoisempi kuin palmusokeri. Runsasnkuituisisat ja proteiinipitoisisat sapuskoista puhumattakaan!
"4. Myytti: Sokerin liiallinen syönti aiheuttaa diabeteksen
Fakta: Diabeteksen syyt ovat hyvin moninaiset.
Kummankin diabetestyypin taustalla ovat perimä ja ympäristösyyt, mutta sokeria sisältävä ruokavalio ei yksin aiheuta niitä.
Ykköstyypin diabeteksen synyssä sokeri lienee syytön. Kakkostyypin diabetes liittyy perimään ja ylipainoon. Lukemattomat ihmiset ovat saaneet kakkostyypin diabeteksen hallintaan lopettamalla sokerin ja erityisesti makeiden juomien käytön.
"5. Myytti: Keinotekoiset makeutusaineet ovat parempia kuin sokeri
Fakta: Makeutusaine voi olla jopa haitallisempaa kuin sokeri.
Vaikka Stevian ja aspartaamin kaltaisissa makeutusaineissa on vähemmän kaloreita kuin sokerissa, tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan niillä maustettuja juomia runsaasti käyttävät ovat kaksi kertaa todennäköisemmin ylipainoisia kuin ne, jotka eivät käytä sokeroimattomia juomia."
Nyt taisi logiikkaa kääntyä nurin. Ylipainoiset tapaavat korvata sokeria keinotekoisella makeutuksella päästäsään eroon ylipainosta. Normaalipainoisilla ei ole tällaiseen tarvetta.
"6. Myytti. Sokeri on hampaiden reikiintymisen suurin syy
Fakta: Reikiintymistä aiheuttavat happohyökkäykset ja juomat.
Sokeri ei aiheuta hampaiden reikiintymistä, väittää lääkäri Mark Burhenne. Hän on mukana verkkoyhteisössä, joka vastaa netissä yleisön kysymyksiin. Burhennen mukaan eniten reikiintymistä aiheuttavat keksit ja leivät, eivät makeiset."
Keksit, leivät, makeiset ja etenkin pastillit. Kaikki se, mitä mutustellaan pitkin päiväää niin, että happohyökkäys on jatkuvaa.
"7. Myytti: Kaikki sokerin syönti pitäisi lopettaa
Fakta: Ihminen tarvitsee välttämättä glukoosia.– On myytti, että sokeri olisi itsessään haitallista. Ilman sitä emme tulisi toimeen, sanoo Jennifer Haythe."
Kuten jo aiemin totesin, glukoosia elimistö tekee helposti vaikkei söisi lainkaan sokeria. Sokeri on ihmiselle täysin tarpeetonta.
"8. Myytti: Sokeri on kaikkien terveysongelmien syy
Fakta: Sokeri on harvoin ainut syy ylipainoon tai sydänvaivoihin."
Nimenomaan makeat juomat ovat USA:ssa yleisesti ja Suomessa nuorilla ylivoimaisesti tärkein massiivisen ylipainon syy. Houkka tietenkin argumentoi, ettei makeat juomat ole "ainut syy ylipainoon," jos ihminen syö muutakin kuten varmasti tekee säilyäkseen hengissä.
YLE kirjoittaa: "Yle.fi - uutisia, rentoa ajanvietettä ja päivän puheenaiheita"
Soisin YLE:n johdon lukevan tarkemmin lakia Yleisradio OY:stä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
ja siinä 3 luku YLE:n tehtävät. Niihin ei kuulu kaiken maailman skeidan haaliminen pellemarkkinoilta.
mks
-
^Tuokin muistuttaa iltapäivälehtien tapaa, lainata ulkomailta.
Totta puhuakseni en olisi itse osannut hoksata olla noin kriittinen, tai ehkä luin YLEn sivuilla nopean laiskasti.
Tänään (tai siis eilen) olin samoissa ongelmissa kuin mks kun yritin YLEn sivuilta etsiä urheilutuloksia.
Jalkapallo-ottelu Suomi-Turkki tuloksia (tiesin jo 2-2 ehkä radiosta) tai siis videoita koitin hakea YLEn urheilusivuilta, jonne YLEradio ohjasi. Turhaan. Näin vain pari maalia 4:stä. Mutta onnekkaasti satuin näkemään MTV3:n klo 19 uutisen jälkeisen urheiluruudun jossa kaikki maalit näytettiin. Sensijaan YLEn 20.50 urheiluruudusta turhaan olisin saanut odottaa niitä, vaikka pomminvarmana pidin!
Outoa, YLEn ottelun maalit piti katsoa MTV3:ltä. Ja keväällä MTV3:n jääkiekon MM-tuloksia piti katsoa YLEn teksti-tv:stä. Ei näin pitäisi olla!
-
Google News on peesaamassa YLE:n linjaa: Pari viikkoa on pääaiheena ollut Harvey Weinstein, josta ei ole mainittu mitään julkaistavaksi kelpaavaa. Liekö sikäläinen tarkoitus osoittaa, että maasta löytyy Donald Trumpiakin sikamaisempi mies?
Yhteistä noille molemmille uutislähteille on, etteivät ne saa mitään järkevää siteeratuksi tekeillä olevien soteuudistusten logiikoista.
YLE:n syksyn teema on jankuttaa Sauli Niinistön kansansuosion pohjois-korealaista olemusta! Politologeja kutsutaan indoktrinoimaan, että presidentinvaalin toinen kierros olisi demoktratian kannalta jotenkin tärkeä! Sysipimeää porukkaa!
mks
-
https://yle.fi/uutiset/3-9731130
"Riippumattomana pidetyn Levada-tutkimuskeskuksen helmikuussa julkaistu kysely osoittaa, että 46 prosenttia vastaajista suhtautuu Staliniin joko ihaillen, kunnioittaen tai myötätuntoisesti.
Sitä vastoin 21 prosentin suhtautuminen Staliniin on pahantahtoista, pelokasta tai vihamielistä. 22 prosenttia vastaajista suhtautuu häneen välinpitämättömästi."
Jos käännös on oikea, Levadaa ei voi ainakaan pitää ammattimaisen neutraalina tutkimuskeskuksena!
Arvelen, että on kyseessä raaka indoktrinaatio, kun kyselyssä luokitellaan vastaajat sen mukaan suhtautuuko hän Staliniin "ihaillen", "kunnioittaen" tai "myötätuntoisesti" vai "pahantahtoisesti", "pelokkaasti" tai "vihamielisesti". Kolmas vaihetoehto on suhtautua "välinpitämättömästi" eikä esimerkiksi "neutraalisti".
Itse en löydä noista sanoista omaa suhtautumistani. Mielestäni Stalin oli narsistinen ja vanhemmiten vainoharhainen pragmaatikko joka pikemmin tuhosi häikäilemättömästi vastustajansa kuin neuvotteli kompromissin. Tätä suhtautumistani en pidä sen enenpää "välinpitämättömänä", "pahantahtoisena", kuin "ihailevanakaan".
Noita oman aikansa Trumppeja näkyy Euroopankin poliittinen ilmasto tätänykyä suosivan. Ei siihen voi välinpitämättömästä suhtautua vaan ei pelollakaan. Startuppien ensivetäjinä heistä voi olla hyötyäkin. Kansanvillitsijöinä heistä voi olla paljonkin haittaa, mutta siilloin kritiikkiä pitää kohdistaa myös kansaan.
mks
Kumma juttu, kun muotoilet asian noin, Stalin tosiaan jotenkin muistuttaa Trumpista. Toki se jollain tapaa antaa vahvistusta sille olettamalle, että ihmisen vastenmielisyys osoittautuu todeksi vasta oikeanlaisen ympäristön ja olosuhteiden valossa. On paljon potentiaalisesti vastenmielisiä ihmisiä, jotka pelastuvat itseltään. Harvalta onnistuu kiivetä Stalinin rinnalle, vaikka näkemystä siihen riittäisi varmasti useammallakin.
-
Radion puolella YLE Puhe on alkanut kiinnostaa kun YLE Radio Suomi on paitsi liian musikaalinen niin myös hölöttävämpi ja 10-11, 14.15 Ajantasat ei ole enää mielenkiintoinen. MUTTA viikko pari sitten näin lehden radiokriitikon mainitsevan että YLE Puhe aiotaan muuttaa ensi vuonna musiikkipitoisemmaksi. Kriitikko tosin sanoi, että yleisö saa vaikuttaa ja antaa palautetta mutta en tietnkään ottanut ylös että miten.
YLElle on kunniaksi että sen tähtitoimittaja Minna Gnus-Galan sai olla niiden 400:n toimittajanjoukossa joka Suomen osalta on ollut perkaamassa Paratiisin papereita.
Mutta tänään klo 12 YLEn radiouutisissa kuulin sen urheiluosuudessa että ~"YLEn netissä jokainen voi käydä itse koostamassa oman joukkueen". Tästä minulle tuli flash-backinä joku Seura-lehden lastenosasto jossa lukija voi leikata itse oman paperisen julkkiksen. Tuo uutinen oli jo enempi niinku kakaroille vai onko nykyaikuinen jo YLEN netissä viihdytettävä kakara? Puuttui vain "printtaa oma joukkuees ja leikkaa saksilla seinälles" siihen loppuun. ;D
-
Turhaan sain etsiä TV5:n webbisivuilta että milloin miesten jääkiekko alkaa.
Mutta onneksi YLEN Teksti-tv:hen voi luottaa kuin vuoreen: Sivulla 627.
(https://yle.fi/tekstitv/images/P627_03.gif)
Naisten jääkiekko:
(https://yle.fi/tekstitv/images/P635_01.gif)
-
Innostumatta kummemmin olen seurannut television "Korea tunnissa" lähetysten alkuja. Siis mitä kaikkea twitterissä on, mitä kaikkea voisi nähdä Areenasta ja kuinka "fiksuja" kommentteja on toimituksen somekanavilla. Jotain nettikilpailujakin olisi ollut, jos vain olisi jaksanut herätä seuraamaan odotellessa, että saisi tietää mitä olympialaisissa on ollut tekeillä. Olen toki nähnyt kahdeksaan kertaan kuinka "big air" hypyistä ensimäienen oli lllan lyhyt ja toinen liian vauhdikas. Olen myös jonkin verran onnistunut osallistumaan tavoitteistaan jälkeen jääneiden urheilijoiden kannustukseen.
Tänään aamulla olin matkalla ostoksille, kun kuulin riemukasta selostusta Samppa Lajusen loistokkaasta ssapumisesta maaliin kultamitalin voittaneena,. Eikä siis ainoaa kultamitalia voittaneenan, vaan jo kolmannen "näissä olympialaisissa". Oli hiukan hämilläni kun arvelin Samppa Lajusen jo lopettaneen urheilu-uransa. Avasin kotiin tultuani television eikä asiasta ollut mitään mainintaa. Ei myöskään netin listoilla, joita nykyisin ei voi edes copypasteta.
Vaan otetaanpa "tuoreimpia":
Entinen Ässät-hyökkääjä kärysi dopingista olympialaisissa – ehti tehdä Slovenialle maalin
Slovenian kiekkotarina päättyi olympialaisissa – SM-liigasta tuttu puolustaja vei Norjan puolivälieriin
Marjamäki päästää isot Leijona-jätit irti viime hetkellä: ”Meillä on poikkeuksellisen hieno tilanne”
Olympialaisten toistaiseksi suurin kiekkoyllätys on junailtu suomalaisvoimin: "Kari on Slovenian jääkiekon Gustav Bubnik"
Kommentti: Ensin Ruotsi paljasti Leijonien heikon kohdan – sen jälkeen Suomen joukkueeseen iski vanha vaiva
Oskar Osala debytoi olympialaisissa ja pääsee heti Leijonissa ylivoimalle – selvät sävelet ensimmäiselle olympiaosumallekin
....................
Joo ... se ei ollut näistä olympialaisista se Samppa Lajus-pätkä ... olikohan muukaan YLE:n uutisointi.
mks
-
YLE on usein sekoittanut vanhoja loistoajan muisteluita lähetyksiin. Se vähän inhottaa ja ärsyttää minua.
-
Seurasin huonohkosti jääkiekkoa TV5:ltä koska suorana tuli väärään aikaan ja kertaukset jäi vähälle katsomiselle.
Se vähän mitä näin ei ollut rohkaiseva vaikutelma. Kommentaattoriksi laitetaan tähtiä kuten Selänne jolta en saanut mitään erityisen älyllistä analytiikkaa irti ts. sen saman olisi sanonut kuka tahansa jääkiekkoa seuraava maallikko. Tai ainakin tältä tuntui.
Tänään tuli ostettua molemmat iltikset ja luettua juttu joka vahvisti ikävän vaikutelmani. IS:n tv-sivun lokerossa toimittaja Janne Oivio kirjoittaa:
Kommentti
Olympiakiekon kaveristudio:
...
TV5 marssitti kansakunnan eteen hyvin nimekkään kaartin: Teemu Selänne, Kimmo Timonen, Alpo Suhonen, Tuomo Ruutu... mutta ainakin tälle katsojalle jäi studiotuotteesta ontto olo. Pelaajat keskittyivät keskenään vitsailuun ja Suomen kannustamiseen. Lajisisältö jäi ohueksi. Ymmärrän toki, että kun miljoonayleisöä tavoitellaan, ei voida mennä - eikä pidäkään mennä - pelikirjojen syvimpään ytimeen. Silti jäätiin kuluneiden kiekkokliseiden ja kaverilllisen tsemppaamisen tasolle.
...
Kun Kanada joutui vaihtamaan maalivahtia ja tolppien väliin luisteli entinen NHL-maalivahti Kevin Poulin, kuului asiantuntijakommentaattori Timosen arvio:"Ei ole mitään hajua tästä kaverista." Ei ollut ainoa kerta kun tuli tunne, että valmistautumiseen suhtauduttiin ylimielisesti.
- /IS ma 26.2.2018 s. 34/
Tyrmistyin alleviivaamistani. 1) Katsojien aliarviointia 2) Jääkiekkofaneille märkää rättiä 3) En siis voi edes toivoakaan asiantuntevia YLEn ajan tasoisia analyysejä jääkiekosta niin kauan kuin ne on poissa YLEltä.
Mediasyöpä ei ole ainoastaan klikkihuoraus vaan jo pelkästään miljoonan katsojan tavoittelu. Syväanalyytikot poistetaan studiosta ettei yleisö karkaa. Kohta varmaan vaaditaan etteivät saa osata kieliäkään ettei vahingossa tule liian älyllistä (vrt. US vaalit jossa kielitaito on miinusta)!
YLE:ssä tuli seurattua vähän hiihtoakin vaikkakin jälkilähetyksenä. Sami Jauhojärven asiantunteva (-> osuvasti ennakoinut) optimismi vs selostajan pessimismi) yllätti iloisesti.
-
"Analyysi: Ylen kysely Suomen pitämisestä asuttuna – väärin kysytty?"
https://yle.fi/uutiset/3-10321574
"Ylen ajoitus oli tietenkin tarkoin harkittu. Jo etukäteen kuluva viikko oli tiedetty kesän hiljaisimmaksi. Oli huutava tarve tuottaa maanantaiaamuun omaa toimituksellista materiaalia.
Itse satuin olemaan maanantai-illan TV-uutisten tuottajana. Tiedän täsmälleen, että ilman kyselyä ja sen poikimia jatkojuttuja esimerkiksi television pääuutislähetys olisi ollut vaikea täyttää. "
Tehtiin siis kysely, jottaa toimittajat saisivat uutisiin jotain mälvättävää.
"Missä välissä tässä kävi niin, että kepeästä kesän kyselyviihteestä tuli elämää suurempi väittelyn aihe?
Veikkaan, että siinä kohtaa, kun tulos oli tarpeeksi monen mielestä liian väärä."
Kyselyn tulos oli mitä vastaajat vastasivat. Keskustelu syntyi, kuten toimittajan tavoitekin oli. Nyt toimittaja vääntää indoktrinaatiota. Ei siis siitä, mitä vastattiin vaan siitä, että syntyi keskustelua kuten toimittaja halusikin.
Toimittaja Jari Korkki voisi saada kukan rintaan neutraalin verovaroilla rahoitetun median tehtävänkuvauksen laajentamisesta ellei tämänkin säikeen aikana olisi tullut selväksi, ettei idea ole ihan uusi.
mks
-
""Haluan todistaa Jumalan olevan olemassa" – Lapsineroksi julistettu William, 11, valmistui collegesta ja haastaa Hawkingin"
Kauppalehti haastaa YLE:n klikkitärppityperehtimisessä. Jos William olisi 21-vuotias, häntä pidettäisiin hölmönä. Ellei häntä ei olisi "julistettu lapsineroksi", hymyiltäisiin sille, että 11 vuotias puhuu kuin 6-vuotias.
Vaan mediasyövän logiikalla tässä ylitetään uutiskynnys!
mks
-
Juttu antaa mielenkiintoisen kuvan yhdysvaltain yliopistolaitoksesta.
-
YLE:ssä perjantain klo 20:n TV1:n Pressiklubi korvattiin Sannikka & Ukkolalla. Sen piti olla kohujen yläpuolella.
Mutta se näyttää olevan
- kohuihin keskittyvä
- ½ tunnin sijasta vain 15 minuutin aiheisiin silputtava
- viihteellisempi (painetaan nappia ja töötätään kuin pelissä)
Näin se lähestyy hektisempää ja pinnallisempaaa MTV:n Enbuske+Veitola+Salminen -keskusteluohjelmaa?
YLE Radiossa saatetaan mm. Puheella (onneksi edelleenkin) keskittyä tunnin ajan per aihe. TV:ssä se on harvinaista ja "liian kallista"?
Vai onko tv:n katselijat nykyään niin älykännyköiden silppuamia ADHDläisiä etteivät tahdo keskittyä pitkiin?
Kuulemma (tieto)kirjatkin ohenevat ja pinnallistuvat (sanovat kustantajat).
-
YLE Radiossa saatetaan mm. Puheella (onneksi edelleenkin) keskittyä tunnin ajan per aihe. TV:ssä se on harvinaista ja "liian kallista"?
Radio puhe on evoluutiossaan ...
Radio Puhe => urheiluradio => sävelradio julkkisvierain + urheiluradio
... saavuttanut tason, joka kannustaa ajeman autoa radio suljettuna.
mks
-
Joo, no vähänkään "merkittävämmät" urheilukisat menossa niin tulee YLE Puheelta koko päivän ja mullakin pysyy kiinni. Kun vielä työntää asiaohjelmia pois niin saa kiroamaan urheilun vaikkei normaalisti haittaisi.
-
Varmaan ne pyrkivät vaihtamaan Puheen kuuntelijat toisiin. Muuten ei voi ymmärtää musiikkia ja urheilua kanavalla, kun selvästi suurin osa kuuntelijoista haluaisi pelkkää puheohjelmaa.
-
Varmaan ne pyrkivät vaihtamaan Puheen kuuntelijat toisiin. Muuten ei voi ymmärtää musiikkia ja urheilua kanavalla, kun selvästi suurin osa kuuntelijoista haluaisi pelkkää puheohjelmaa.
Just! Kesällä mediakriitikko Heikki Kärki paljasti että YLE Puheen viikkotavoittavuus oli pudonnut viime vuoden 556 000:sta tään vuoden 457 000:een musiikkiänkeämisen seurauksena. YLE Puhe oli perustellut että koittavat vedota 30-44-vuotiaisiin. Viime vuonna 5% 25-44-vuotiaista kuunteli Puhetta. Tänä vuonna samat 5%, joten ei mennyt putkeen.
Kärki piikitteli että USA:ssa 10 kuunnelluimman radion joukossa ½ puheradioita ja Suomeen Bauer Media haki lupaa uudelle kaupalliselle puheradiolle v.2020-.
-
YLEN A-studiosta on irtisanottu Jari Korkki. Syy on salainen. Kirsi Heikelkin lähtee.
YLE Puheen syvällisempi politiikkaradio menettää erinomaisen asiallisen juontajan Sakari Sirkkasen pinnallisemmalle A-studiolle.
-
YLEN A-studiosta on irtisanottu Jari Korkki. Syy on salainen. Kirsi Heikelkin lähtee.
YLE Puheen syvällisempi politiikkaradio menettää erinomaisen asiallisen juontajan Sakari Sirkkasen pinnallisemmalle A-studiolle.
Olisi hauska saada lukea jonkun tutkivan journalistin kirjoitus aiheesta: Mitä Ylen ajankohtaistoimituksessa tapahtui?
-
Just! Kesällä mediakriitikko Heikki Kärki paljasti että YLE Puheen viikkotavoittavuus oli pudonnut viime vuoden 556 000:sta tään vuoden 457 000:een musiikkiänkeämisen seurauksena. YLE Puhe oli perustellut että koittavat vedota 30-44-vuotiaisiin. Viime vuonna 5% 25-44-vuotiaista kuunteli Puhetta. Tänä vuonna samat 5%, joten ei mennyt putkeen.
Jos osuuskaupan myymälänhoitaja päättäisi, että justohyllyllä onkin karkkia, jotta hänen haaveensa 4-14 vuotiaiden - siis tulevien ostoskärryn työntäjien - kohortin ihastumisesta juustohyllyyn toteutuisi, niin aika nopeasti saisi potkut.
YLE yhdistää sosialistisen talouden - "monopoli tekee, mitä huvittaa" - ja kapitalistisen - "älä meitä moiti, moiti asiakasta" - universumin kannalta synkimmät logiikat. Veroluontoisella rahalla on millä mällätä.
mks
PS: Aamulehtikin on kiinnittänyt huomiota Radio Puheen alasajoon. Kiitos Aamulehdelle!
-
Puhe on vaarallista. Usein ei YLElle jää muuta keinoa kuin irtisanoa erilaiset puhelijat. Uskossa että heitä riittää.
-
Tutkimus: kaupallisten radiokanavien soittolistat supistuvat, mutta keskinäiset erot kasvavat – kysy Radio Suomen musiikkipäälliköltä soittolistoista
...
Yleinen näkemys on, että soittolistojen vuoksi radiokanavilla soivat samat hitit yötä päivää, eikä monipuolisuudesta ole tietoakaan. Julkisen palvelun Yleisradiollakin on soittolistat. Musiikkiradio on pilalla.
Kun asiaa tutkitaan tieteellisesti, käy kuitenkin ilmi, ettei näin ole asian laita.
...
- https://yle.fi/uutiset/3-10525974
Haukun nyt YLEä tästä: Miten tuo "yleinen näkemys" on mitattu?
Minun "Yleinen näkemys" on että
- jokaisella radiolla on oma suppeahko soittolistansa
- joissa kussakin toistuu omat samat kipaleet.
Ja miun "yleinen näkemys: samat soi kussakin" saa vahvistuksensa YLEn jutun graafeista (Novalla vain 600 ja Suomipopilla vain n 250 eri kipaletta, YLE RAdio Suomella sentään n. 1150) ja eritoten viikon 36 soittotaulukosta:
(https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_905,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-10527997.png)
JK. Toisella foorumilla suunnittelin uuden Inter Monique-radion soittolistan rakenteen (http://jatkumo.net/index.php?topic=2875.0), siinä oli vähintään 900 kappaletta, käytännössä >7000-miljoona ja sama kappale toistuu korkeintaan 2-3 kertaa viikossa (vrt. YLElla 7 kertaa, Suomipopilla jopa 83).
-
Minulla on kotona jokseenkin jatkuvasti radio auki Radio Suomella aamusta iltapäivään tai alkuiltaan ja myös koko yön, mutta silloin en aktiivisesti kuuntele. Musiikki on jokseenkin neutraalia ja vain muutamat inhokkiartistit ärsyttävät, mutteivät niin paljoa, että vaivautuisin sulkemaan radiota edes hetkeksi. Soittolistaa ei juurikaan huomaa, sillä niiden tehosoitossa olevien lisäksi on sen verran sekalaista soitettavaa jopa useilta vuosikymmeniltä, että päivän hitit eivät juurikaan erotu. Poikkeuksena tietysti ne inhokit (esim Arttu Wiskari ja marisevalla äänellä laulavat tyttöset).
Harmittavasti ne teemaohjelmat (kantri / blues / joku muu? ) tulevat sitten juuri siihen aikaan, kun en ole radion äärellä. Jake Nymanin eläkkeelle siirtyminen oli suuri menetys, sillä hyvän musiikin lisäksi poistui loistava kevyen musiikin teemaohjelma. No, samaa voi sanoa Heikki Harman ohjelman päättymisestä. Kumpikin kuului suununtaiaamujeni vakiokuunneltaviin. Nykyiset korvikket menevät toisesta korvasta sisään jatoisesta ulos jättämättä mitään suurempaa elämyksellistä jälkeä.
Muuten Radio Suomi on siedettävin radiokanavista. Tosin toimittajien taso vaihtelee melkoisesti. Esim. Paavo Häikiö on ihan mukava jutustelija, kun taas ne pari naista samaan aikaan studiossa on kauhistus. En vaan jaksa kuunnella, miten on heidän henkiökohtainen työmatkansa sujunut tai mitä oli aamupalaksi. Ylipäätään en kyllä haluaisi kanavaa joka vain soittaisi musiikkia ilman puheosuuksia.
En löytänyt tutkimuksessa mitään mainintaa Radio Rock'sta vai mikä sen nimi juuri nyt tällä hetkellä on. Vuosien kuluessa olen pahasti allergisoitunut ko. kanavalle, vaikka genrensä puolesta se olisi minulle kaikkein osuvin. Mutta kun samoja levyjä on soitettu jo 80-luvulta asti, niin kyllä se tökkii vaikka olisi pitänyt vuoden tai parin tauon välillä. Samojen bändien samat levyt aina vaan uudelleen ja uudelleen. Toki matkan varrella on tullut jotain uutta edellisten lisäksi, mutta ne eivät ole niin kovia juttuja, että niiden vuoksi kanavalle siirtyisin. Tuo sitten vielä höystettynä jokseenkin alatyylisellä äijähuumorilla.
Joskus vuosia sitten kuuntelin Radio Helsinkiä, joka mainostaa itseään vielä edelleenkin soittolistattomana. Sen heikkous taas on ollut kuuluvuus. Nyt tietysti voisi netin kautta kuunnella, mutta sen musiikkivalikoima lienee ns. marginaalimusiikkia, joka ei minulle kolahda. En löytänyt ohjelmakohtaisia soittolistoja, jotta olisin voinut vilkaista laajemmin, millaista musiikkia siellä nykyään soi.
Musiikkiriippuvaisena olenkin siirtynyt paljolti Spotifyn kuunteluun. Sitä kautta olen löytänyt paljon hyviä artisteja, joita ei Suomen radioissa ole kai soitettu lainkaan. Lisäksi vanhat tutut artistit ovat avautuneet aivan uudella tavalla ja paljon monipuolisempina kuin olen radiosoittojen perusteella ymmärtänyt.
En kyllä ymmärrä tuota radioiden soittolistajuttua enkä erityisesti tuota aivan järjetöntä tehosoittoa. Ketä tai mitä se ylipäätään palvelee?
-
Radio Suomea kuuntelin aiemmin mm. koska aikamerkit, uutiset kuuluu(i) vain sieltä ja oli Aki Laineen+co iltapäiväpuhejutut aiemmin mutta nyt seon muuttunut (muistaakseni musiikillisemmaksi) ja laulettu musiikki tympinyt aina. YLE Puhe on nyt eniten äänessä minulla, eikä sekään paljon ja vähentynyt kun ymppäsivät musaa.
Miten Radio Suomen soittolista syntyy? Se ja 10 muuta kysymystä musiikkipäällikkö Johan Lindroosille
Soittolistaraati kokoontuu pääosin joka viikko. Raatiin kuuluu musiikin parissa työskenteleviä ihmisiä Yleisradiosta. Joukossa on eri-ikäisiä juontajia ja musiikkitoimittajia sekä Pasilasta että Ylen aluetoimituksista. Raati ottaa kantaa noin 8–10 eri kappaleeseen. Teen musiikkipäällikkönä keskusteluiden pohjalta lopulliset päätökset.
Esimerkiksi marraskuun aikana minulle on lähetetty yli 1700 eri kappaletta, joten esivalintaa on pakko tehdä.
...
Olisiko Ylellä sähköpostiosoitetta tai linkkiä, johon voisi lähettää uutta, raikasta, kotonaleivottua musaa?
Kappaleita voi lähettää joko fyysisenä levyinä tai wav-tiedostoina suoraan minulle, ...
- https://yle.fi/uutiset/3-10530173
Runsas tarjonta (myös omakustannelevyjä), joten pakko valikoida - joten pakko tehdä edes jonkinlainen soittolista. Vai onko ihan sama mitä radiosta kuuluu? Yleisökato "omatekoisista levyistä" josta juontaja- ja vieraskato kun ei kukaan vaivaudu 5000:n kuuntelijan radioon, vai?
-
Yleisempi kysymys olisi että pitääkö YLE radiokanavan välittää katsojatilastoista?
Kokeeko YLE paineita? Jos sitä vaikka ahdistellaan poliittisesti että ruotsinkielistä kuuntelee vain 10 000 ja tv:tä katselee 50 000 niin miksi kalliita näitä ruots.k. lähettimiä ja kanavaa pidetään yllä? Tai ennakoi poliittisia tulevia paineita? Silti tarviiko YLEN olla niin pilkulleen olla tarkka katselijamääristä?
-
Katselin eilen parin miljoonan muun suomalaisen lailla YLE:n lähetystä Linnan juhlista. En pidä itseäni kovin tiukkapipona, vaikka olenkin joskus maininnut olevani tosikko. Siitä huolimatta minusta oli todellinen pohjanoteeraus, että YLE:n toimittajat mainostivat nettisivulllaan olevaa äänestystä "illan kuningattaresta" ja pariin otteeseen lähetyksen kuluessa näytetiin kolmen kärki ja kehotettiin äänestämään suosikkiaan. Muotitoimittaja Sykkö sentään malttoi pysyä hillittynä mainiten tunnetuimpien suunnittelijoiden luomuksista suunnittelijan ja pukuun liittyvää knoppitietoa.
Minusta tuo lähetys olisi pitänyt viedä läpi entiseen malliin ilman mitään paremmuslistauksia, sillä joillekin tuo on Itsenäisyyspäivän kohokohta, jota juhlistetaan jopa pukeutumalla itse niihin vähän parempiin. Kuningatarlistat, TOP10 ja FLOP10 listat on ihan tavanomaista iltapäivälehtimateriaalia ja saisivat jäädä sinne.
Jollain tempulla lähetykseen olisi saanut lisättyä Twitterviestitkin. Ketähän kiinnostaa, mitä mieltä joku aivan tuntematon ihminen on näkemästään?
-
Tympii todella tuo vaatteilla koreilut linnan juhlissa.
Sauli näytti kovin kiukkuiselta ja tympiintyneltä, mikähän oli.
Mitä tuolle vaatteilla koreilulle ja näyttämiselle sitten voisi: julkinen paheksunta, valokuvauskielto, televisiokielto?
Pohjois-Koreassa asia taitaa olla ratkaistu.
-
Vähän kaksipiippuinen juttu tuon vaatenäyttelyn hillitseminen, sillä nythän tuo on vuoden suurin näyteikkuna suomalaisen vaatesuunnittelun parhammistolle. Yksi vaihtoehto olisi siirtää koko juhla iltapäiväjuhlaksi, jolloin naistenkin pukukoodi lienee vähemmän vapauksia antava kuin iltajuhlassa. Juhlan televisionnin lopettamista en toivoisi, sillä onhan tuo kaiketi vuoden suosituin yksittäinenohjelma ja omalla tavallaan "kansaa yhdistävä".
Mutta onko sitten tällaiseenkin ohjelmaan välttämättä liitettävä katsojien äänestys- ja kommentointimahdollisuus? Mitä lisäarvoa tällaisella "vuorovaikutuksella" on etenkin, kun se liittyy täysin epäoleelliseen osaan koko juhlassa?
-
Pukujen äänestys- ja kommentointimahdolisuus on tarpeeton, jopa haitallinen. Mutta milläs sen estät muuta kun estämällä näiden kommentoinnin kohteiden esittäminen = televisiointi.
Hieman vallitsevaan asiantilaan ovat syyllisiä myös naiset, jotka alentuvat tuohon puvuilla komeilemiseen. Kieltämättä jokunen mieskin on niin tehnyt. Miesten puvuista en kuitenkaan muista äänestetyn.
-
Vielä tuohon Linnan juhlaan...väärinkäsitysten välttämiseksi
Ymmärrän että (varsinkin) nainen haluaa pukeutua komeasti, juhlavasti, näyttävästi, kauniisti. Edessilloin tällöin. Ei Suomessa ole paljon sellaisia tilaisuuksia joissa näin voi tehdä. Linnan juhlat on - joillekin valituille - sellainen tilaisuus.
Ei tuollaista toivetta voi moittia.
-
Huomasin, että Linnanjuhlat on minulle tärkeä rituaali jonka takia meinasin siirtää matkaakin (koska muistin väärin että se olisi aattona eikä its.päivänä). Se saa pyöriä ns. taustalla, luomassa juhlatunnelmaa.
Katselin hiukan toista pukurituaalia, Nobel-juhlallisuuksia YLE FEMissä. Se ärsytti. Turhanpäiväistä höpötystä tuntikausia, ja kielimuurikin vielä välissä. Paremmin kiinnostaisi Nobelistien itsensä puhe/keskustelu. Sitä YLE ainakin joskus välitti tammikuussa. Löysin onneksi Youtubesta aiempia, joten johonkin se ilmestynee ensi kuussa:
Nobel Minds 2017 (19.1.2018) 43min
- https://www.youtube.com/watch?v=jIkk4nCmLNY
-
Törmäsin otsikkoon "The Urgent Quest for Slower, Better News"
https://www.newyorker.com/culture/annals-of-inquiry/the-urgent-quest-for-slower-better-news
Koska kaipaan sekuntitason hektisyydellä tuotetun sälän sijasta ajan kanssa kunnolla kirjoitettuja uutisia, aloitin artikkelin lukemisen kiinnostuneena.
Lopulta olin kirjoittajan kanssa yhtä mieltä vain siitä, että elämme tietoähkyn kurjuudessa. Artikkeli itse demonstroi seikan hyvin: Suunnaton sekalaisen lässytyksen määrä hukutti alleen otsikossa viritetyn ajatuksen poikasenkin. Tämä ei ole kaivattu ratkaisu! Vai halusiko kirjoittaja nimenomaan demota mitä soopaa tulee, kun kiireessä kirjoittaa?
Tarinan mukaan Winston Churchillilta pyydettiin johonkin tilaisuuten puhetta brittien ulkopolitiikasta. Pyytäjä lievensi hätäisesti pyyntöään, että ihan lyhytkin esitys riittää. Churchill vastasi, että neljän tunnin puheen pitämisen hän voisi aloittaa vaikka heti, tunnin esitykseen tarvitsee viikon valmisteluaikaa ja viidentoista minuutin puheeseen kolme viikkoa.
Olen The Economist -lehden tytyväinen lukija siksi, että lehti ymmärtää Churchillin tavoin mitä laatu on.
mks
-
Vaali-iltana Ylen ja MTV:n kommentaattoreilla oli ennakkokäsitys joka sai sanomaan että Oulun vaalipiirissä keskustapuolue romahti pahasti, kaikki tietävinään, että Oulun raiskauskohusta. Äskettäin MTVn Jaakko Loikkasessa PS-Tynkkynen toisti samaa. Ehkä se oli hetken ajattelemattomuutta toimittajilta. Mutta ei, seuraavana iltana ne pöhköt pani bitteinä mustaa valkoiselle:
Oulun vaalipiirissä toteutui eduskuntavaaleissa se, mitä osattiin odottaa: keskustan tuntuva tappio ja perussuomalaisten sekä vasemmiston vaalivoitto.
...
Keskustan rökäletappion ja perussuomalaisten vaalivoiton on arveltu pohjaavan muun muassa Oulua repineisiin seksuaalirikoksiin, joiden epäillyt tekijät ovat ulkomaalaisia.
- MTV 15.4.2019 klo 19: Tässä... oulun... keskustalle rökäletappio (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tassa-ovat-kaikki-oulun-kansanedustajat-keskustalle-rokaletappio/7366566)
MrKAT tutkii:
Taulukko. Keskustapuolueen romahduksia vaalipiireittäin:
Vaalipiiri % -% Suhteellisesti vs v. 2015
------------------------------------------------------
LAP 29.2-13.7 -31.9%
OUP 30.3-12.4 -29.0%
S-K 22.8 -9.8 -30.1%
KES 19.8 -7.1 -26.4%
----------------------------------------------------
KOKO MAA 13.8 -7.8 -34.6%
Absoluuttisesti -12.4% ensisilmällä näyttääkin pahalta mutta pitääkin osata katsoa suhteellisesti verrattuna 2015 tilanteeseen.
Silloin Oulun vaalipiirissä pudotus on "vain" 29% kun koko maassa puolueen kannatus putosi 34.6%. Viereisilläkin vaalipiireilläkin (Lappi ja Savo-Karjala) pudotus oli suurempi kuin Oulun vaalipiirissä.
Oulun kaupungissa suhteellinen pudotus oli suurempi -34.1% mutta Kuopion kaupungissa vielä suurempi -35.9% ja etelän isoissa kaupungeissa vielä rajummin. Joten tulkitsen:
Keskustapuolue ei juuri menettänyt erityisesti Oulussa ja koko Oulun vaalipiirissä maahanmuutto-asian tai -kohun takia verrattuna muihin vaalipiireihin.
Sensijaan PS kyllä nousi Oulussa ja Oulun piirissä +4.5% ja +4.2% (abs. %-yksikköä). Kun taasen Savo-Karjalassa ja Kuopiossa PS:n kannatus laski (-1.6 ja -1.9%) verrattuna 2015:een.
(Itse asiassa Oulun vaalipiirissä keskusta menetti yhden paikan persuhomolle(joka suunnittelee homoavioitumista afrikkalaistaustaisen kanssa), yhden vasemmistoliitolle ja yhden SDP:lle joten todennäköisesti homosuvaitsevaisuus vain kasvoi.)
-
Se on mitä haluaa todistaa...Oulun vaalipiirissä kepu menetti 3 paikkaa, Lapin vaalipiirissä yhden. Mikä nyt on rökäletappio?
MrKAt yrittää informaatiota väärintulkiten osoittaa, että kepun rökäletappioon Oulussa ei vaikuttajana ollut maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden seksuaalirikokset Oulussa.
-
MrKAt yrittää informaatiota väärintulkiten osoittaa, ....
Ottamatta selkeää kantaa "väärin" tai "oikein" tulkitsemiseen, MrKAT sai ainakin minut jälleen hauskasti hihittelemään absoluuttisen totuuden tietämisen ongelmille.
mks
-
Kieltämättä MrKAT on hauska mies.
-
Vaali-iltana Ylen ja MTV:n kommentaattoreilla oli ennakkokäsitys joka sai sanomaan että Oulun vaalipiirissä keskustapuolue romahti pahasti, kaikki tietävinään, että Oulun raiskauskohusta. Äskettäin MTVn Jaakko Loikkasessa PS-Tynkkynen toisti samaa. Ehkä se oli hetken ajattelemattomuutta toimittajilta. Mutta ei, seuraavana iltana ne pöhköt pani bitteinä mustaa valkoiselle:
Hauskemmin kävi EU-vaaleissa: Nyt belgialaiset saavat kielitaidottoman seksuaalirikoksesta tuomitun mamun Brysseliin!
mks
-
Mutta miten pihalla ihmiset todella voivat olla aikakautensa tapahtumista? Oliko suuri saksalainen yleisö todellakin täysin tietämätön siitä, että heidän takapihallaan tapetaan miljoonittain juutalaisia siviilejä, naisia ja lapsia? Sehän oli selityksenä samanlaista luokkaa kuin mainitsemani esimerkit.
Tähän ongelmaan liittyen perjantaina 5.7.2019 YLE:ssä tuli saksalainen elokuva:
Kino. Valheiden labyrintti [1]. (Labyrinth of lies (2014) - IMDb [2]).
Tositapahtumiin perustuva elokuva jossa v. 1958 saksalainen nuori syyttäjä Johann Rathmann pääsee parkkisakkoja maksamattomien sijasta syyttämään natseja Auschwitzin tapahtumista.
Ihan alkupuolella nykyihmistä hämmästyttävät kohtaus tai kohtaukset on niitä, kun toimittaja Gnielka nostaa esiin että saako eräs opettaja toimia opettajana kun hän on ollut Auschwitzissä pahoissa hommissa. Syyttäjä ja ihmiset ympärillä ovat ihan o:na että mikä on Auschwitz? Työleirikö? Toimittaja Gnielka suuttuu ja repii melkein pelihousunsa kun jengi on ns. pihalla tappoleireistä kuuluisammasta. Syyttäjälaitoksessa toimittajan raportti pannaan roskakoriin josta Rathmann myöhemmin nostaa paperin ylös ja alkaa tutkia asiaa. Pomonsa varoittaa naiiviudesta ja natsien tukiverkosta mutta panee tämän innokkaan Rathmannin kuitenkin johtajaksi työryhmään joka alkaa perehtymään asiaan.
Muistaakseni Rathmann kyselee tutuiltansa eikä kukaan ole kuullut Auschwitzistä.
Joka tapauksessa homma etenee, tutkii valtavia arkistoja ja hän pääsee SS-roistojen lisäksi itse Mengelen, Eichmannin ym nyttemmin kuuluisien jäljille. Lopulta mm. Baer joutuu syytteeseen ja tuomitaan.
Tarkemmin ajatellen syyttäjälaitoksen v.1958- nuorikot olivat Hitlerin aikaan syntyneitä tai ihan lapsia. Vanhemmiten heidän vanhempansa ja opettajansa eivät juuri liene rintaa röyhistellen opettaneet nuorille mitä tappoleirejä oli ja mitä niillä tehtiin. Häpeä oli kait niin kova. Tai pidettiin voittajien propagandana ja asian esille nostaja sai herkästi kommunistin leiman?
Niin äkkiä voidaan unohtaa sukupolvessa.
[1] https://areena.yle.fi/1-2737882
Vuodesta 1958 käynnistyvä tosipohjainen elokuva nuoresta saksalaisesta syyttäjästä, joka yrittää viedä entiset natsirikolliset oikeuteen mutta törmää kaikkialla vaikenemisen ja valheiden salaiittoon. O: Giulio Ricciarelli. (Im Labyrinth des Schweigens, Saksa 2014)
[2] https://www.imdb.com/title/tt3825638/?ref_=ttrel_rel_tt
A story that exposes the conspiracy of prominent German institutions and government branches to cover up the crimes of Nazis during World War II.
-
Soininvaaran blogiin joku oli äskettäin kirjoittanut lainauksen Saarikosken HS-jutusta:
”Minä en ollut mitään. Sitten äkkiä minua tarvittiin. Kansallissosialismi tarvitsi minua”, kuvaili räätälin apulainen Gustav Schwenke.
Entä juutalaiset? He asuivat näiden miesten naapureina, kunnes heidät vietiin pois. Sodan jälkeen neljä kymmenestä Mayerin haastattelemasta miehestä uskoi yhä, että keskitysleireille joutui vain pettureita. Muut olivat ehkä epäilleet pahinta mutta eivät olleet välittäneet ottaa selvää.
Sitä paitsi miehet uskoivat, että Saksa oli vaarassa; se oikeutti poikkeukselliset toimet.
- Laura Saarikoski, “Joillekin saksalaisille natsiaate edusti tasa-arvoa parhaimmillaan”, Helsingin Sanomat, 22.7.2019
-
YLE uutisoi:
https://yle.fi/uutiset/3-11322239
Tästä eivät lööppilehdet paljoa alle pääse!
On siis koronakuolemaa, on kaaosta, on hälyttyneitä tahoja.
Journalismista ei tietoakaan.
mks
Muok:
Saamani palautteen vuoksi selvennän:
Journalismilla tarkoitan ammattitaitoista tiedon keräämistä, erittelyä ja tiivistämistä jaettavaksi sellaiselle yleisölle, jolla ei ole kykyä/viitseliäisyyttä perehtyä asiaan siten, kuin tehtävään nimenomaisesti palkatulta henkilöltä tulisi voida odottaa.
Journalismilla en tarkoita erityisosaamista - en edes akateemisten opintojen tarkoituksellisesti kerryttämää - kirjoittaa lööppejä ja artikkeleita siten, että suostuttelevat ilmaisut ja provokaatiot tuottavat runsaiden klikkausten avulla oheismainonnalle lisäarvoa.
mks
-
YLE:
"Osakeanalyysien tekeminen on nuorten leijonien työtä – ja maailman kilpailluin markkina"
MItä mahtaakaan YLE tarkoittaa "kilpaillulla markkinalla"?
"– Meidän pitää todistaa riippumattomuutemme sijoittajille joka päivä pörssissä. Parhaiten me todistamme sen olemalla oikeassa suosituksissamme niin, että asiakkaat saavat ylituottoa sijoituksilleen, Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén sanoo."
Kokemukseni mukaan heidän roolinaan on antaa omille asiakkailleen yhtä tietoa ja kaiuttaa julkisuuteen päinvastaista.
Jos markkina on "kilpailtu" nykyisessä mielessä eli analyytikot eivät osaa osoittaa keskiarvoa parempaa tuottoa, taustalla voipi olla
- täysin kilpailematon epäpätevyys,
- oman sisäpiirin position edistäminen ennen asiakasta,
- silkka moraalittomuus/rikollisuus,
- lyhyellä tähtäyksellä huono onni tai
- sortuminen ovelampien kelmien harhautukseen
Itse pidän "kilpailtuna markkinana" sellaista, jossa lisäarvo jaetaan asiakkaan ja toimijan välillä asiakkaan eduksi. En siis sitä, että lisäarvoa ei synny tai se kupataan pääosin asiakkaalta.
Vesa Puttonen:
"– Maailman kilpailluin markkina on pystyä ennustamaan osakekursseja. Analyysiyritykseltä lähtee pohja pois liiketoiminnasta, jos se on systemaattisesti väärässä"
Jaa .... Vesa Puttonenpa saa paasata julkisuudessa edelleen kuin Delfoin oraakkeli konsanaan!
mks
-
Iltalehti https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c8208407-6130-4f43-bbff-7bc6f6c2c8c8
kertoo, kuinka kansalaisten luottamus terveydenhuotoon ja koulujärjestelmään on heikentynyt.
Iltalehti ei ota tässä yhteydessä esiin miten YLE:n tutkimuksessa
https://drive.google.com/file/d/1KmvgwohJViO5PkSD730VF-F-H6W9YgnZ/view?pli=1
Iltalehden uskottavuus heijastuu: 5% pitää Iltalehteä "Erittäin luotettavana", kun YLE:n vastaava luku on 55%.
Ymmärrän, että klikkausjournalismiin vajonnut Iltalehti ei luottamusta eritellessään ota arvioon mukaan itseään. Eihän klikkausjournalismi palvelekaan lukijoiden luottamusta vaan mainosrahojen hankintaa. Potentiaalinen mainostaja puolestaan tuskin paneutuu tekstin luotettavuuteen - esimerkiksi seuraavan päivän Iltalehden tekstiin:
"Sana painovoimareikä viittaa siihen, että Maan painovoimakenttä Intian eteläpuolisilla merialueilla on heikompi kuin missään muualla maailmassa, jos Maan pyörimisliikkeen aiheuttama leveyspiirien välinen vaihtelu suodatetaan yhtälöstä pois. Poikkeama ei ole prosentuaalisesti suuri, mutta se vaikuttaa hitusen verran merenpinnan muotoon.
Tyyni merenpinta painuukin kuopan keskellä jopa 106 metriä alemmas kuin Maan ellipsoidipinta eli säännönmukaisesti hieman litistyneen pallon pinta. Tämä ei tarkoita paradoksia – sitä että ”merenpinta olisi merenpinnan alapuolella” – vaan että merenpinnan muoto ei ole matemaattisen tarkasti säännöllinen."
Jos toimittajan fokus ei olisi klikkauksia herättävässä uudiskäsitteessä "painovoimareikä", hän ehkä pysähtyisi miettimään olisiko kuoppa merenpinnassa seurasta pikemmin ympäristöä suuremmasta eikä pienemmästä painovoimasta samaan tapaan kuin maa on navoiltaan litistynyt.
mks
-
Ei tavis olisi keksinyt, miten edellä kirjoitetuista olisi pääsyt vielä alemmas.
Tämä menee kuten vanhassa kaskussa: Pessimisti sanoo: "Tätä kelvottomammaksi ei voi tulla!" Optimisti sanoo:" Aina löytyy tie!"
Nyt siis Iltalehden seuraama, 42 vuorokautta putkeen ryypännyt Jouko on jättänyt asuntonsa siivoamatta.
Yleisen elämänkokemuksen mukaan pidempiäkin ryyppyputkia on ja lyhyempikin saattaa johtaa asunnon sotkuisuuteen. Tässä uutisarvo syntyi siitä, että ryyppyputki dokumentoitiin someen.
Murhat, masturbaatiot, lasten pahoinpitelyt, ... ... epäonnistuneet kauneusleikkaukset ja jopa nuorena kauniiden julkkisten vanhenemiset on jo somessa dokumentoitu. Nyt siis saatiin Joukon 42 pävän ryyppyputkikin kirjoihin ja kansiin. Sekä siitä seurannut siivoamattomus!
Ja silti tuntuu, ettei maailma tullut valmiiksi.
mks