Kirjoittaja Aihe: Ilmastomuutoksen sokkeloita  (Luettu 36665 kertaa)

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 337
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #75 : To 21.09.2017, 09:35:31 »
Ei tämä vielä selvää ole, vaikka alan jo vahvasti uskoa että Torvalds(rkp) ja Pekkarinen(kesk) olivat oikialla asialla.
Tarjositte vielä lisää liikkuvia osia: rakennuspuut. Enhän minä edes tiedä mikä osuus menee niihin. Ja mitä bioöljylle tapahtuu - palaa vai voitelee? jne.

Miten ilmakehän CO2 tason käy lähimmän A) vuoden B) 20 vuoden aikana jos
  a) 1milj. ha hakkaan takoissa poltettavaksi ja 1 milj ha istutan - kesäkuun 2018 aikana
  b) 1milj. ha hakkaan rakennuspuuksi ja 1 milj. ha istutan - kesäkuun 2018 aikana

Vasrtaan ensin kysymyksiin ja mallinnan sitten toisin.

a) Jos takassa polttaen vähennetään suoran sähkölämmityksen käyttämää fossiilin polttoon perustuvaa lauhdevoimaa, niin ilmakehään päästetään vähemmän hiiltä ja hakkuu lisäksi tekee tilaa uudelle hiilen sitoutumiselle, mitä fossiilin polttaminen ei tee. Jos takan vaihtoehtona on suoran sähkölämmityksen sijasta lämpöpumppu, takan hyötysuhde todennäköisesti häviää ja välitön vaikutus on CO2-tasoa kohottava, 50 vuodessa alentava ja nollakohdan aika riippuu tarkoista hyötysuhteista ja hakkuumetsän kypsyydestä. Jos toisaalta takassa poltetaankin vain hakkuujätteitä, jotka vaihtoehtoisesti jäisivät metsään detritusketjunen metaani- ja CO2-tuotantoa tukemaan, voidaan puhua päästöttömästä lämmityksestä.

b) Jos hakataan hakkuukypsää metsää rakennustarpeiksi, vielä  vuoden kuluttua istutusmetsä sitoo hiiltä vähemän kuin hakkaamaton metsä olisi sitonut. Mikäli puu korvasi tuotannossa CO2-päästöä aiheuttavia rakennustarpeita, ollaan jo vuoden kuluttua voiton puolella. Voiton määrä kasvaa sitten uuden metsän kasvaessa.

Asiaa on aika paljon helpompi mallintaa pohtimatta yksittäisiä hakkuita ja puhumalla tasapainoisesta talousmetsästä, jonka hoitoon kuuluu kierron kaikki vaiheet.

Metsän kasvu sitoo hiilidioksidia. Tasapainotilassa oleva ikimetsä ei ole hiilinielu, koska -etenkin tropiikissa - sen elävät osat sitovat hiilidioksidia yhtä paljon kuin detritusketjut vapauttavat. Asiantuntijakin sanoo harhaan johtavasti: "Metsien hiilivarasto pienenee hiilimäärällä, joka poiskorjatuissa hakkuutähteissä olisi" ja "biomassan korjaaminen pois metsistä heikentää hiilinielua" (Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset, Jari Liski, Suomen Ympäristökeskus) Tasapainotilainen ikimetsä sisältää kuitenkin tavallisesti enemmän hiiltä kuin hyvin hoidettu talousmetsä kiertonsa aikana keskimäärin. Se on siis hiilivarasto, mutta ei hiilinielu.

Jos tiedämme paljonko talousmetsä kasvaa ja kuinka paljon sieltä puuta haetaan, voimme laskea hiilinielun määrän: Kasvusta vähennetään hakkuu! Jos kasvu on hakkuuta suurempi, metsä vanhenee, toimii hiilivarastona, mutta ajastaan kasvu vähenee. Yhtälö on silti oikea.

Kasvun ja hakkuun erotus on metsän kasvattajan näkökulmasta pienin mahdollinen luku metsän hiilinielulle. Globaalilta kannalta olennaista hyvän kasvun rinnalla on, mitä hakatulle puulle tehdään.
- kuumahierteenä selluksi muutettu puu sitoi runsaasti sähköä eli tuhosi ilmakehää
- poltettuna korvasi mahdollisesti fossiilista polttoainetta
- pitkäaikaiseen käyttöön esim rakennuspuuksi sidottuna on hiilivarasto siinä kuin metsässäkin ja lisäksi saattaa kumota vaihtoehtoisen materiaalin päästöt

Jos metsän kasvua lisätään jalostuksella, maanparanuksella, ihanteelisella harvennuksella tai muilla toimin 20% ja hakkuuta lisätään 10%, on selvää, että metsä toimii paremmin hiilinieluna kuin säilyttämällä aiempi tilanne. Ja se idealisti, joka kaiuttaa hakkuiden lopettamista, muistakoon, että hakkaamaton ikimetsä on vain varasto, ei nielu. Verattuna hyvin kasvatettuun järeään talousmetsään, ikimetsä ei vältämättä ole edes suurin mahdollinen hiilivarasto, ei ainakaan Pentti Linkolan perusteitta väittämällä tavalla viisikertainen.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Jorma Moottori

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 220
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #76 : To 21.09.2017, 18:11:06 »

Jos metsän kasvua lisätään jalostuksella, maanparanuksella, ihanteelisella harvennuksella tai muilla toimin 20% ja hakkuuta lisätään 10%, on selvää, että metsä toimii paremmin hiilinieluna kuin säilyttämällä aiempi tilanne. Ja se idealisti, joka kaiuttaa hakkuiden lopettamista, muistakoon, että hakkaamaton ikimetsä on vain varasto, ei nielu. Verattuna hyvin kasvatettuun järeään talousmetsään, ikimetsä ei vältämättä ole edes suurin mahdollinen hiilivarasto, ei ainakaan Pentti Linkolan perusteitta väittämällä tavalla viisikertainen.

mks

Maanparannus tarkoittanee meidän oloissamme lähinnä (soiden) ojittamista jolloin järvet kärsivät laskuojien tuomista kiintoaineista ja suomaista karkaa kaasuja ilmaan -kovin paha. Lisäksi ojituksia on tehty jo yllinkyllin myös siihen täysin sopimattomilla alueilla.

Jos kaikki hakkuu kiellettäisiin vaikka sadaksi vuodeksi saisimme hyvän hiilinielun ja lisäaikaa ongelman ratkaisemiseen. Tämä on tietysti teoreettista.

Onhan puurakentaminen lähes aina parempi vaihtoehto kuin esim. betonitalon tekeminen. Sementin valmistuksen päästöt ovat viisi prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista co2-päästöistä. Nykyisenä neljäkymmentä vuotta vanhojen betonikuutioiden purkuaikakautena esim. hirsitalot monisatavuotisina ja uudelleenkoottavina ovat varsin varteenotettava säilöntäpaikka.

MrKAT

  • Vieras
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #77 : To 21.09.2017, 23:14:05 »
Ahaa, siis vielä lisää liikkuvia osia: Paljon ratkaisee mitä se puu korvaa rakennusaineena tai polttoaineena.
Tilanne alkaa kuitenkin seljetä täällä päässä.

Metsätalouden puunkäytön CO2-päästöjen monimutkaisuuden sokkelointia usealla tasolla:
 - tiede vs talous
    -- tarkemmin tieteen nimissä esiintyvä ympäristöryhmä(t) vs talouspoliitikot
 - tiedeauktoriteettiongelma: erimielisiä, myös henk. koht. arvostamani netti- yms tutut Mäntyranta vs Raevaara.
 - kansallinen pragmatiikka vs globaali idealismi.
 - lyhyt vs pitkä tähtäin
 - mihin puu  käytetään: a) energiaksi vai b) rakennuspuuksi
 - mitä sillä mahdollisesti korvataan: a) fossiilisia, lämpöpumppuja..  b) betonia?

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 337
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #78 : Pe 22.09.2017, 22:24:30 »
Maanparannus tarkoittanee meidän oloissamme lähinnä (soiden) ojittamista jolloin järvet kärsivät laskuojien tuomista kiintoaineista ja suomaista karkaa kaasuja ilmaan -kovin paha. Lisäksi ojituksia on tehty jo yllinkyllin myös siihen täysin sopimattomilla alueilla.

Noin on tehty ja virhe on myönnetty.

Paljon muutakin on sihdissä ... ja virheet sitten myönnetän aikanaan ...

Lainaus
Jos kaikki hakkuu kiellettäisiin vaikka sadaksi vuodeksi saisimme hyvän hiilinielun ja lisäaikaa ongelman ratkaisemiseen.

Hakkuiden kieltäminen sadaksi vuodeksi aiheuttaisi näkemykseni mukaan selvän CO2-kuorman ilmakehään.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 337
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #79 : Pe 22.09.2017, 22:32:21 »
Ahaa, siis vielä lisää liikkuvia osia: Paljon ratkaisee mitä se puu korvaa rakennusaineena tai polttoaineena.
Tilanne alkaa kuitenkin seljetä täällä päässä.

Selkeintä on ajatella hiilinielua kaavalla kasvu miinus hakkuu.

Hakkuun tuotoksen joutuminen arkistoon, kirjastoon, rakennuksiin tai fossiilia korvaavaksi on sitten sekundaarinen ja oikeasti em kaavassa "hakkuu" termiä pienentävä elementti, jos valmiutta sen tunnustamiseen/miettimiseen on.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Jorma Moottori

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 220
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #80 : La 23.09.2017, 14:06:37 »

Selkeintä on ajatella hiilinielua kaavalla kasvu miinus hakkuu.


Pajupusikko ja uljas petäjä sitovat varmaan noin saman verran kiloa kohti (paju ehkä vetisempänä hieman vähemmän), mutta ovat käytettävyydeltään ja maisemallisuudessaan ja elinbiotooppina hyvinkin erilaisia. Nykyisellä avohakkuumenetelmällä tuotetaan lähinnä vesakkoa joka kaadetaan maahan päästöjä aiheuttamaan muutaman vuoden välein jotta toivottu puusto pääsisi kasvuun sieltä alta. Vanhassa metsässä tuollaista risukkoa ei synny vaan kasvu tulee niille jo olemassaoleville isoille puille.

Lisäksi on niin, että metsän kasvu kuutiota per hehtaari on melko vakio muutaman kymmenen vuoden perspektiivillä, riippumatta mikä on puutiheys. Jos on harvemmassa niin lisääntynyt valo aiheuttaa voimakkaampaa kasvua. Tämä ei koske kasvunsa jo lopettanutta puustoa eikä yliharvennettua.

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 337
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #81 : Su 24.09.2017, 13:52:31 »
Pajupusikko ja uljas petäjä sitovat varmaan noin saman verran kiloa kohti (paju ehkä vetisempänä hieman vähemmän), .
Paju ja ruokohelpi yhteyttävät hehtaaria kohden suunnilleen tuplaten sen, mitä talousmetsä keskimäärin kasvusyklinsä aikana. Hiilivarastoina ne ovat talousmetsää olennaisesti vähäisemmät.

Jos hakkaamme ikimetsän tarkoituksena tehdä sijalle ruokohelpipelto, kestää 30 vuotta ennen kuin pelto on yhteyttänyt sen, mitä ikimetsästä hiiltä otetttiin.  Jos ikimetsän aines poltettin ja ruokohelpipelto syrjäytti ydinvoimalahankkeen, niin toki kiihdytettin ilmastomuutosta. Jos taas ikimetsän ja ruokohelpipellon energia käytetään korvaamaan fossiilia ydinvoimalan, tuulimyllyn ja/tai aurinkovoiman varajärjestelmänä, vihreimpienkin tulisi hyväksyä hanke ilmastomuutoksen mielessä, mutta ymmärrän perusteen säilyttää jonkin verran ikimetsiä ihan muista syistä.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #82 : Su 24.09.2017, 17:40:28 »
Lisäksi on niin, että metsän kasvu kuutiota per hehtaari on melko vakio muutaman kymmenen vuoden perspektiivillä, riippumatta mikä on puutiheys. Jos on harvemmassa niin lisääntynyt valo aiheuttaa voimakkaampaa kasvua. Tämä ei koske kasvunsa jo lopettanutta puustoa eikä yliharvennettua.

Näinhän se on.
Ilmastonmuutoksen torjunnan hyväksyy lähes jokainen ajatteleva ihminen - jotain Trumpia lukuunottamatta.
Ai niin.
Muuttuva ilmasto on siis pahasta, muuttumaton (pari sataa vuotta taaksepäin vallinnut?) on parempi.
Mutta mikä on paras?
Kuvitellaan että ihmisellä olisi keinot ja välineet rukata ilmastoa haluamakseen. Mikä olisi ihmiskunnalle paras ilmasto?

Vähän on semmoinen tunne että jos ilmastoa voitaisiin rukata, pari sataa vuotta taaksepäin ei olisi paras mahdollinen. Tyytyminen muutoksen torjuntaan on siis vähän niinkuin antaisi etukäteen periksi.

Jorma Moottori

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 220
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #83 : Ma 02.10.2017, 10:10:53 »
Professorit haluavat Suomeen uudenlaisen hiilikorvausjärjestelmän ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Lainaus
Hiilikorvauksen ideana olisi kannustaa metsänomistajia hoitamaan metsää niin, että puustoon ennättää sitoutua mahdollisimman paljon hiiltä ennen hakkuita.

Järjestelmän tavoitteena olisi tehostaa metsien käyttöä ilmastonmuutoksen torjuntatyössä osana Pariisin ilmastosopimusta.

Käytännössä puiden annettaisiin kasvaa nykyistä vanhemmiksi ja järeämmiksi ennen niiden kaatamista.
  https://yle.fi/uutiset/3-9827921


Jorma Moottori

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 220
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #84 : Pe 06.10.2017, 18:06:47 »
Nyt on jo valittu mistä metsistä kannattaa aloittaa, hiilensitominen. Ihan järkevän tuntuisia perusteluja ja ovathan parhaimmat talousmetsät etelämpänä ja myös valmiiksi pilatut.

Lainaus
”Metsien hiilensidontaa kannattaa lisätä siellä, missä puusto kasvaa hitaasti ja kantohinnat ovat muuta maata alhaisemmat”, hän sanoo.

”Siksi Ylä-Lappi on lupaavin mahdollinen alue.”

Energiatuotannon ja liikenteen päästöjen vähentäminen on sitä kalliimpaa, mitä korkeammaksi hiilidioksiditonnin hinta nousee. EU:n päästökaupassa nykyinen tonnihinta on vain viitisen euroa.

Tutkimuksissa on arvioitu, että hinta voi nousta jopa 50 euroon vuoteen 2030.

”Kun tonnihinta on 40 euroa”, Tahvonen sanoo, ”olisi kansantaloudellisesti kannattavampaa jättää Ylä-Lapin metsät hakkaamatta, käyttää niitä hiilivarastona kuin jatkaa nykyistä metsätaloutta.”

...

Tilastotietojen mukaan metsätalouden vuotuinen nettotulos Ylä-Lapissa on noin 20 euroa hehtaarilta. Tahvonen kollegoineen arvioi, että luppo- ja jäkälähehtaarin arvo porotaloudelle on suurempi, 30 euroa.

  https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/selvitys-avohakkuista-luovuttava-pohjoisessa-lapissa-metsia-hyodynnettava-hiilivarastona/?shared=988183-31e71360-500

Ainakin näiden tietojen valossa näyttää enemmän kuin todennäköiseltä, että Ylä-Lapin metsien suojelu kiihtyy, mikä on toivottavaa monista muistakin syistä.

Jorma Moottori

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 220
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #85 : Pe 27.10.2017, 11:15:44 »
Ympäristötiedejännityskirjailija Isomäki ottaa kantaa hiilinieluun:

Lainaus
"Talousmetsien hiilinielut olisi kyllä teoriassa mahdollista maksimoida 20 tai 30 vuoden ajaksi vähentämällä rajusti hakkuiden määrää. Tämän jälkeen vaikutus kuitenkin kääntyisi päinvastaiseksi, kun liian tiheäksi jätetyt metsät alkaisivat harventaa itse itseään.
 ...

Isomäen mielestä ympäristöväen ja metsänomistajien tulisi tehdä yhteistyötä ja selvittää uusia keinoja metsien hiilensidontaan. Kirjailija selvittäisi esimerkiksi kiertoaikojen pidentämisen, uusien puulajien viljelyn ja metsämaan vaikutuksia hiilen sidontaan.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.211197

Liian tiheässä kasvavat puut varjostavat toisiaan ja kuolevat helposti pystyyn. Suomessa metsät ovat usein juuri liian tiheitä harventamattomia risukkoja tai kokonaan aukoksi hakattuja heinittyneitä taimikkoja, se oikea suuripuinen vanha metsä on harvinaista.

On menty metsäkoneiden ja teollisuuden puunhankinnan ehdoilla, samalla kun ihmistyö on lähes hävinnyt metsistä. Tämä kaikki on tapahtunut viimeisen 40 vuoden aikana. Perspektiivin saamiseksi voi tätä verrata esim. kunnon petäjän 250 vuoden ikään.

Ennenkuin tuo ukkopetäjä saavuttaa todellisen täysikasvuisuuden on metsäpolitiikan suunta ehtinyt muuttua ainakin noin 20 kertaa.


MrKAT

  • Vieras
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #86 : To 16.11.2017, 16:14:10 »
Ahaa, siis vielä lisää liikkuvia osia: Paljon ratkaisee mitä se puu korvaa rakennusaineena tai polttoaineena.
Tilanne alkaa kuitenkin seljetä täällä päässä.

Metsätalouden puunkäytön CO2-päästöjen monimutkaisuuden sokkelointia usealla tasolla:
 - tiede vs talous
    -- tarkemmin tieteen nimissä esiintyvä ympäristöryhmä(t) vs talouspoliitikot
 - tiedeauktoriteettiongelma: erimielisiä, myös henk. koht. arvostamani netti- yms tutut Mäntyranta vs Raevaara.
 - kansallinen pragmatiikka vs globaali idealismi.
 - lyhyt vs pitkä tähtäin
 - mihin puu  käytetään: a) energiaksi vai b) rakennuspuuksi
 - mitä sillä mahdollisesti korvataan: a) fossiilisia, lämpöpumppuja..  b) betonia?
Boldasin kohdan joka ao. mukaan saa taas maallikon sekaisin...:


Tutkimus: Suomen metsien hiilidioksidipäästöjä vähätelty – Ilmastopaneelin jäsen: väitteet "kieltämättä aikamoisia"
..
Tutkimuksen mukaan muokatun maaperän hiilipäästöt itse asiassa kumoavat kasvavan puuston hiilinielun eli maaperän hiilivaraston.

Heikki Simolan ja hänen työtoveriensa saamien tutkimustulosten perusteella maamme metsätalous köyhdyttää kangas- ja turvemaiden maaperän hiilivarastoa noin 37 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Päästö on samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme kasvavan puuston laskennallinen hiilinielu.

 - https://yle.fi/uutiset/3-9933585

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 337
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #87 : Pe 17.11.2017, 10:51:49 »
Tutkimus: Suomen metsien hiilidioksidipäästöjä vähätelty – Ilmastopaneelin jäsen: väitteet "kieltämättä aikamoisia"
..
Tutkimuksen mukaan muokatun maaperän hiilipäästöt itse asiassa kumoavat kasvavan puuston hiilinielun eli maaperän hiilivaraston.

Heikki Simolan ja hänen työtoveriensa saamien tutkimustulosten perusteella maamme metsätalous köyhdyttää kangas- ja turvemaiden maaperän hiilivarastoa noin 37 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Päästö on samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme kasvavan puuston laskennallinen hiilinielu.

 - https://yle.fi/uutiset/3-9933585

YLE on taas vauhdissa!

Ympäristötieteen dosentti Heikki Simolan saamat "tulokset" ...

https://www.slideshare.net/ExternalEvents/alarming-loss-of-soil-carbon-stores-in-the-boreal-forest-zone-in-finland%20

... kyseenalaistavat Suomen metsätalouden ilmastohyödyt.

Tässä kai on kyseessä esityksen sivun 17 suorasukainen yleistys ("boldly extrapolating") eikä oikea laskelma.

Sylttytehtaana on 3.4.2017 pidetty symposiumesitys, jossa puhujan taustaksi esitetään ensirivisesti The Finnish Association for Nature Conservation. Järjestö itse esittäytyy:
Important fields of work are:
forest protection
climate change prevention and sustainable energy policy
mire and water protection
sustainable production and consumption and ecological fiscal reform
management and protection of cultural landscapes
land use issues and protection of endangered species
waste policy and chemicals.

Yle nosti esiin vain henkilön yhteyden Itä-Suomen yliopistoon.

Esityksen viitteistä tuoreimmat ovat vuodelta 2012

Soiden ojituksen haitta lienee ollut tiedossa sukupolven verran.

Meidän kai pitäisi hakea EU:lta suo-ojien patoamisen tulkitsemista hiilinieluksi!

YLE muutti jälleen kerran indoktrinaation "tieteeksi".

mks

Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

MrKAT

  • Vieras
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #88 : Pe 26.01.2018, 01:49:09 »
TESTAA, OLETKO UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
Ovatko elämäntapasi ympäristön puolella vai sitä vastaan? Pikatestin tuloksena saat sinulle räätälöityjä vinkkejä, joilla säästät aikaa ja rahaa sekä parannat elämänlaatuasi. Ja luonto kiittää!
    ALOITA ELÄMÄNTAPATESTI
Testi on tehty 148 790 kertaa ja keskimääräinen hiilijalanjälki on 7500 kg CO₂e

 - https://elamantapatesti.sitra.fi/

Tulokseni:
Olet vastuullinen kanssamatkustaja
...
Hiilijalanjälkesi
5000  kg CO₂e


JK. Joku kk sitten A-studiossa tms joku proffan näköinen esitteli järjestönsä CO2-testiä joka löytyy netistä. Kun menin kyseiselle sivulle se osoittautui niin sokkeloiseksi etten koskaan löytänyt sitä testiä.  Tämä yo. simppelimpi(?) testi oli toisella foorumilla.
« Viimeksi muokattu: Su 28.01.2018, 17:11:26 kirjoittanut MrKAT »

MrKAT

  • Vieras
Vs: Ilmastomuutoksen sokkeloita
« Vastaus #89 : Pe 29.06.2018, 01:42:33 »
Sokkeloista on CO2-päästöjen minimointi. Laivojen energianlähteeksi otetaan maakaasua ja nykytutkimuksen mukaan se ei vähentäisikään CO2-päästöjä?

Henkilökohtainen sokkelo: Mitä litra maitoa tekee ilmakehään? Entä kilo leipää?

Martat auttaa ensihätään:
  - 1 litra maitoa                 -> vajaa 2 kg CO2
  - 1 kg viljaa                      -> 1 kg CO2
  - 1 kg perunoita/juureksia -> 0,4 kg CO2
  - 1 kg kananmunia             -> 2,7 kg CO2
  - 1 kg broileri                   -> 4 kg CO2
  - 1 kg porsaanliha            -> 6 kg CO2
  - 1 kg naudanliha            -> 20 kg CO2
  - 1 kg villikala? (pienet päästöt, kuinka pienet?)
  - 1 kg kasvatettu kotim. kirjolohi -> 3 kg CO2
  - 1 kg rypsiöljy/margariini    -> 1 kg CO2
  - 1 kg voi                          -> 4,8 kg CO2

Maito ei ensin näyttänyt pahalta mutta kun käytän 0,7-1 litraa päivässä mutta lihaa ajoittainkin vain 0,1-0,2 kg per päivä ja leipää+puuroa 0,2-0,4 kg per päivä niin maidosta tulee CO2-päästöjälkeä yllättävän paljon.