Kirjoittaja Aihe: Likainen tusina  (Luettu 20029 kertaa)

Aatami

  • Vieras
Likainen tusina
« : Ke 30.09.2015, 11:17:06 »
Tervehdys uudelle foorumille!

Katsoin jäsenistö ja näyttää nyt jo olevan vanha "likainen tusina" koossa. Toivotaan lisää, mutta ei kaikkia....

Vanha kelvoton rasisti,
A.

Rebus

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #1 : Ke 30.09.2015, 11:37:49 »
Rastui

Tutulta näyttää.

T. Marxinsa tunteva, punavihreä uskovainen

Amanda

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #2 : Ke 30.09.2015, 11:49:26 »


Odottelen Laikaa paikalle. Hän tuntui ylilyönneistään huolimatta (melkein vain yhdelle jäsenelle) monipuolisesti tietävältä ihmiseltä, samoin kuin olen Rentun arvioinut olevan. Näin sen vähän perussteella, mitä olen viimeisten viikkojen aikana heiltä lukenut.

Amanda (aka Tiistai)

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 366
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #3 : To 01.10.2015, 11:31:58 »
Ihan kivaa seuraahan täällä!

Kun pidetään tyyli raikkaana, niin hissukseen varmaan joukko täydentyy niin kaivatuilla tutuilla kuin niillä tuntemattomillakin, joita emme nyt osaa nimetä.

Laika kyllä vihjaili aikovansa tarkistaa tämänkin foorumin.

Missähän maisemissa renttu mahtaakin Jatkumolta lähdettyään vaellella? Hän kaipasi foorumia, joka perustuu sivistyneeseen tryranniuteen. Tyrannius on täällä kyllä tarjolla, mutta sivistyksen taso jää nähtäväksi.

mks


 
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Amanda

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #4 : To 01.10.2015, 13:28:57 »

Kuin jo kirjoitettu ei ole ollut aikaa seurata muita foorumeja tiiviisti. Mutta nämä mainitsemasi ovat jääneet aikoja sitten mieleeni henkilöinä, joilla on avara maailmankatsomus ja tietävät, mistä kirjoittavat.

Asialliset toimivat foorumit ovat kiven alla ..vain ensimmäiseni toimii yhä ja alkaa olla jo dinosaurus, ulkosuomalaisten kohtaamispaikka.

wade

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #5 : Su 04.10.2015, 23:41:47 »
Kaipaan itsekin enemmän sivistynyttä tyrannia (siinä mielessä kuin sen itse ymmärrän) kuin filosofikuningasta. Sivistynyt tyranni voi pakottaa toimimaan sivistyneesti ja jakamaan foorumin muiden kanssa, sivistymätöntä hän voi tyrannisoida tahtonsa mukaan.

Toivottavasti moni löytää tiensä tänne.

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #6 : Ma 05.10.2015, 08:25:33 »

No, en kutsu sivistynyttä yksinvaltiasta tyranniksi. Siksi koska sivistys.

En kaipaa tyranniaa, en sivistynyttäkään.
Tyranniudessa sen sivistyksen määrittelee kai tyranni.

Aina Rempallaan

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #7 : Ti 06.10.2015, 18:25:21 »

Itsevaltiuteen kuuluu hallitsijan rajaton valta. Tyranni, diktaattori lisäksi sortaa alaisiaan. Kukistaminen, nujertaminen, masentaminen, lannistaminen ei ole toivottavaa pakottamista. Foorumilla itsevaltias hallitsija kuitenkin hyljätköön alaisensa valtakunnastaan, jos alainen ei täytä hallitsijan tahtoa. Yhtälailla tyytymätön alainen hyljätköön hallitsijansa ja tämän valtakunnan, jos ei ole hallitsijaan ja valtakuntaan tyytyväinen. Hallitsija ei voi estää menemästä, vaikka jäisi yksin itseään hallitsemaan kun tahtoaan ei haluta noudattaa. Siinä toteutuu oikeus ja kohtuus yksinkertaisella tavalla. Viisas hallitsijaksi asettunut kuulee alaisiaan ja toimii parhaan ymmärryksensä mukaan ja se ymmärrys tulee punnituksi.

Laika

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #8 : Su 25.10.2015, 16:00:46 »
Perv is back, folks!

Sain potkut Jatkumolta, jota ennen foorumi nimeltään Näkökulma luhistui mahdottomuuteensa (otan tuosta mahdottomuudesta osakunnian), jota ennen olin elimellinen osa Neuvostoliiton ohjelmallista pyrkimystä kouluttaa kaniinieläimistä tutkijoita ja tutkimusretkeilijöitä avaruuteen. Moni on yhä sitä mieltä, että 1950-60 -luvut olivat pioneerihengen (ja vankileirien) kulta-aikaa. Siihen postmodernilla julistuksella tekijän kuolemasta on matkaa tai jos niin halutaan, etäisyyttä.

Vakavasti, tarkoituksenani on osallistua Kapean Näkökulman toimintaan rakentavasti. Aikani on valitettavan rajattu, mutta esimerkiksi paljon mielenkiintoista yhteiskunnallista on tekeillä. Kommentoitavaa ja analysoitavaa siis kyllä riittää.

Tuntui oudolta hakeutua suoraan ajattelua vaativien ketjujen pariin, joten lähetän tervehdyksen. Oikeastaan tunnustelen vasta foorumin rakennetta.

wade

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #9 : Ma 26.10.2015, 07:19:27 »
Kas, hauska nähdä Laika foorumilla! (Potkusi siltä toiselta foorumilta on muuten peruttu, samoin kuin kaikkien muiden potkut saaneiden).

Laika

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #10 : La 14.11.2015, 20:25:21 »
Kas, hauska nähdä Laika foorumilla! (Potkusi siltä toiselta foorumilta on muuten peruttu, samoin kuin kaikkien muiden potkut saaneiden).

Päästettiinkö lisäkseni joku muukin kärsimyksistään?

Buddhalaisen filosofian mukaan ei pitäisi ympäröidä itseään korruptoivilla vaikutteilla, ja minun ongelmani on, että vastenmielisimpien ja alhaisimpien olentojen läsnäolo Jatkumolla ei edesauta parinirvanaani. Kaikki myötätunto hyönteisille: mutta hyönteisten kanssa kamppaileminen vie huomion ja voimat väärän paradigman äärelle. Emme voi auttaa hyönteisiä niiden ehdoilla. Eri asia on, että ajatusten kompostoitumiseksi niiden panos on vailla vertaansa. Ongelmana on, että esimerkiksi aidon pahuuden perinpohjaiseksi ymmärtämiseksi meidän täytyisi käydä siinä, eikä ole takuita miten palata takaisin.

Vieläkö wade kirjoittelet? Arvostin suuresti sananvaihtoamme Jatkumolla. Tällä foorumilla on hiljaisempaa, ja usein on niin, ettei hiljaisuuden hyveellistä luontoa ymmärretä oikein.

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #11 : Su 15.11.2015, 14:17:16 »
Ongelmana on, että esimerkiksi aidon pahuuden perinpohjaiseksi ymmärtämiseksi meidän täytyisi käydä siinä, eikä ole takuita miten palata takaisin.

Väitän vastaan vaikka ongelmani on etten tiedä olenko oikeassa.
Mistä tiedät kohdatessasi aidon pahuuden että se on juuri sitä? Olen ymmärtänyt buddhalaisuuden tavoittena olevan valaistumisen olevan oivaltamista, joka kattaa koko olemisen ja maailman. Valaistunut ymmärtää pahuudenkin mutta ei erottele pahuutta ja hyvyyttä.  Se menee niin päin että pahuuden oivaltaminen osana kaikkeutta ei ole valaistumisen edellytys vaan seuraus.

Laika

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #12 : Ma 16.11.2015, 23:45:59 »
Ongelmana on, että esimerkiksi aidon pahuuden perinpohjaiseksi ymmärtämiseksi meidän täytyisi käydä siinä, eikä ole takuita miten palata takaisin.

Väitän vastaan vaikka ongelmani on etten tiedä olenko oikeassa.
Mistä tiedät kohdatessasi aidon pahuuden että se on juuri sitä? Olen ymmärtänyt buddhalaisuuden tavoittena olevan valaistumisen olevan oivaltamista, joka kattaa koko olemisen ja maailman. Valaistunut ymmärtää pahuudenkin mutta ei erottele pahuutta ja hyvyyttä.  Se menee niin päin että pahuuden oivaltaminen osana kaikkeutta ei ole valaistumisen edellytys vaan seuraus.

Varmaan lauseeni yllä voi ymmärtää useammalla tavalla, ja tarkoittamani ymmärtäminen pitää sisällään kokemuksen sellaisten valintojen käsilläolosta, joista pahansuopuudet valintoina tehdään. Konkretisoidakseni pitäisi edellisessä mielessä kokea murhanhimo kerran suonissaan ymmärtääkseen ihmistä, joka impulssin vallassa on surmannut toisen. Sellaisen ihmisen tekoa voidaan ymmärtää kuten yleisö seuraa turvallisesti draamaa* tarinassa, mutta ymmärtämisen täytyy jäädä vajaaksi. Käytin siis ymmärtämisen määrettä ikäänkuin kokemuksen siirtymänä tai syvän empatian tapaan. Wikipedia selittää empatian 'myötätuntoisena eläytymisenä'. Jälleen on muistettava, ettei ole lainkaan varmaa onko kyseinen myötätunto käännettävissä buddhalaisen filosofian tarkoittamaksi myötätunnoksi. Ei ole takeita missä määrin psykopaattiin eläytyminen on terveelle ihmiselle mahdollista tai pyrkimyksenä hyväksikään. En kiellä, etteikö huoleni kenties heijastele taikauskoani. Olen taipuvainen ajattelemaan, että tiedän jotain kielteisistä tunteista, ja etten välittäisi ymmärtää kaikkia niistä nykyistä enempää tarkoittamani myötäelämisen termein kuvattuna. Ymmärrämmekö vihaa, epätoivoa, kateutta tarpeeksi? Eikö ole hyvä, että näemme ymmärryksemme rajoille, ja voimme sanoa sen-ja-sen ymmärtävän (ja tässä ymmärryksellä en tosiaan tarkoittanut tieto-opillista ymmärtämistä, en lainkaan ajatellut asiaa tieto-opillisena kuin pikemminkin kokemuksellisena kysymyksenä) mainittuja pahuuden siemeniä meitä syvemmin? Niin voidaan sanoa ja siunata noiden ymmärryksen rajojen sijaintia mielemme kartalla.

Käsitteellisesti olen pitänyt hyvää ja pahaa kummallisen vanhanaikaisena dikotomiana, ja laajemman oivalluksen, tieto-opillisen ymmärtämisen, täytyy mitä luultavimmin käydä Nietzschen otsikkoa käyttääkseni hyvän ja pahan tuolle puolen. Laiskasti heittelin itse asiassa koko joukon keskenään heikosti yhteensopivia termejä: hyvän, pahan, ymmärryksen ja viitteen buddhalaiseen ajatteluun. Ymmärrys sopii paremmin osaksi epistemologian palapeliä, hyvä ja paha kristilliseen mytologiaan, ja buddhalainen käsitteistö on oma lajinsa. Kun ne laittaa keskenään samaan aitaukseen, saadaan lähinnä tulkintoja. Lisäksi vastuuttomiin tapoihini kuuluu levitellä käsitteistöä juuri tuohon tapaan. Olisi hyvä tietää harvempia termejä ja käyttää niitä kirkkaammin ajateltuina. Yleensä niiden arkinen tarkkuus tietysti riittää käyttötarkoitukseensa, kunhan arkisena tarkoituksena ei ole linkittää tieto-oppia buddhalaiseen filosofiaan.

Mahdollisesti palaan lähemmin tieto-opin tarkoittamaan ymmärrykseen perehdyttyäni aiheeseen lähiaikoina paremmin.

*Kuriositeettina muistelen -vaan en löytänyt- epistemen tarkoittavan kreikkalaisen ulkoilmateatterin tiettyä osaa.
 
 Picking up another theme in Plato's dialogues, the Stoics develop the idea that virtue is a kind of technê or craft of life, one that is based on an understanding of the universe. The relation, then, between epistêmê and technê in ancient philosophy offers an interesting contrast with our own notions about theory (pure knowledge) and (experience-based) practice. There is an intimate positive relationship between epistêmê and technê, as well as a fundamental contrast.

http://plato.stanford.edu/entries/episteme-techne/
« Viimeksi muokattu: Ti 17.11.2015, 00:01:16 kirjoittanut Laika »

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #13 : Ti 17.11.2015, 11:47:38 »
Kiitos Laikka paneutumisestasi aiheeseen.
Lähestyt asiaa tavalla ja kontekstissa joka on minulle outo, enkä pysty vastaamaan. Toivon että vielä pystyn.

Mutta tämä tuli mieleeni: olen ymmärtänyt että kokevan minän hylkääminen, oivaltaminen ettei pysyvää ja riippumatonta minää ole, on tärkeä askel polulla valaistumiseen. Tarkoittaako se kokemuksen hylkäämistä, koska kokemus on aina minän kokemus?

Laika

  • Vieras
Vs: Likainen tusina
« Vastaus #14 : Ti 17.11.2015, 14:28:12 »
Kiitos Laikka paneutumisestasi aiheeseen.
Lähestyt asiaa tavalla ja kontekstissa joka on minulle outo, enkä pysty vastaamaan. Toivon että vielä pystyn.

Mutta tämä tuli mieleeni: olen ymmärtänyt että kokevan minän hylkääminen, oivaltaminen ettei pysyvää ja riippumatonta minää ole, on tärkeä askel polulla valaistumiseen. Tarkoittaako se kokemuksen hylkäämistä, koska kokemus on aina minän kokemus?

Viitannet oppiin anattasta. Access to insight -sivustolla kirjoitetaan:

First, the idea of there being no self doesn't fit well with other Buddhist teachings, such as the doctrine of kamma and rebirth: If there's no self, what experiences the results of kamma and takes rebirth? Second, it doesn't fit well with our own Judeo-Christian background, which assumes the existence of an eternal soul or self as a basic presupposition: If there's no self, what's the purpose of a spiritual life? Many books try to answer these questions, but if you look at the Pali canon — the earliest extant record of the Buddha's teachings — you won't find them addressed at all. In fact, the one place where the Buddha was asked point-blank whether or not there was a self, he refused to answer. When later asked why, he said that to hold either that there is a self or that there is no self is to fall into extreme forms of wrong view that make the path of Buddhist practice impossible. Thus the question should be put aside. To understand what his silence on this question says about the meaning of anatta, we first have to look at his teachings on how questions should be asked and answered, and how to interpret his answers.

http://www.accesstoinsight.org/lib/authors/thanissaro/notself2.html

Selitys yllä ei oikein tyydyttänyt minua, mutta anatta esitetään kokonaisuudessaan sitä käsittelevässä (joidenkin mielestä filosofisilta ideoiltaan vaikeassa) sutrassa:

http://www.accesstoinsight.org/lib/authors/mendis/wheel268.html

Buddhan opetuksissa näytettäisiin korostettavan, että ajallisen, muuttuvan ja katoavan ymmärtäminen olemassaolevaksi minuudeksi on virheellinen käsitys. Buddhalaisissa kirjoituksissa on kummallinen tapa usein sanoa lukijalleen: 'sinne päin'. Tämä johtuu kultaisen keskitien opista, joka väistää dogmien muodostamista suuntaan tai toiseen huolimatta siitä, että se mitä esimerkiksi edellisessä sutrassa Buddha toteaa itsestä on sinänsä melko ymmärrettävästi muotoiltu ei-olevaksi, kenties prosessinomaiseksi. Ymmärtääkseni buddhalaisuudessa myös halu tai kaipuu olemattomuuteen on este valaistumiselle, joten siinä kontekstissa voitaisiin kai ajatella, ettei opin tarkoitus ole kannustaa kieltämään kokemusta sinänsä. Ero kai pitäisi tehdä sen suhteen, ettei aistimelliseen todellisuuteen pitäisi kiinnittyä sen katoavan luonteen vuoksi. Avainsana tässä on kiinnittyminen, tarrautuminen.
 Täytyy sanoa että toisinaan palaan mieluusti kyseisen sutran pariin, koska jossain mielessä koen sen merkityksen kyllä aukeavan minulle, ja silti palatessani siihen pohdinnoilla on taipumus palata myös kysymyksiin, jotka buddhalaisessa filosofiassa ovat edelleen epäselviä. Mielestäni toisin kuin jotkut ateistit ovat harmitelleet buddhalaisen filosofian suhteen, oppi anattassa olisi tärkeää kytkeä oppiin dhammasta ja jälleensyntymästä. On virheellinen tapa lähestyä buddhalaista filosofiaa väistämällä sen paradoksit. Pikemminkin nuo paradoksit ovat erittäin tärkeitä, ja tulisi kysyä, mikä on se joka jälleensyntyy, kun pysyvää sielua tai itseä joka jälleensyntyisi ei ole olemassa. En mene kysymykseen lähemmin tässä, enkä väitä tuntevani oikeaa vastausta.

Mieleeni palaa asiayhteydessä vielä yksi teksti. Se menee seuraavasti, ja kyseessä on myös mielikäännökseni (huomaa etenkin viimeinen eli viides tekstin ehdotuksista vihan hallitsemiseksi):

"There are these five ways of subduing hatred by which, when hatred arises in a monk, he should wipe it out completely. Which five?

"When one gives birth to hatred for an individual, one should develop good will for that individual. Thus the hatred for that individual should be subdued.

"When one gives birth to hatred for an individual, one should develop compassion for that individual. Thus the hatred for that individual should be subdued.

"When one gives birth to hatred for an individual, one should develop equanimity toward that individual. Thus the hatred for that individual should be subdued.

"When one gives birth to hatred for an individual, one should pay him no mind & pay him no attention. Thus the hatred for that individual should be subdued.

"When one gives birth to hatred for an individual, one should direct one's thoughts to the fact of his being the product of his actions: 'This venerable one is the doer of his actions, heir to his actions, born of his actions, related by his actions, and has his actions as his arbitrator. Whatever action he does, for good or for evil, to that will he fall heir.' Thus the hatred for that individual should be subdued.

"These are five ways of subduing hatred by which, when hatred arises in a monk, he should wipe it out completely."


http://www.accesstoinsight.org/tipitaka/an/an05/an05.161.than.html