Kirjoittaja Aihe: Tietämätön utelee vastauksia  (Luettu 24920 kertaa)

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #15 : Ma 19.10.2015, 11:00:00 »

Sekavan viestini pointti: koko hallituskiintiö on minusta melko kosmeettinen asia.

En siis osannut tuoda esiin sitä periaatteellista asetelmaa joka ainakin minua kiusaa.
Onko sukupuoli asia jonka perusteella saa syrjiä? Jos yhtiön hallituksessa on 2 naista ja 5 miestä, uusi laki vaatisi että seuraava lisäjäsen on nainen tai että jos hallitusta supistetaan, lähtijä on mies.

Sitten jokunen yksityiskohta: miten kolmijäseninen hallitus tulee muodostaa? Sukupuoliosuudet ovat joko 33/67 tai 0/100. 40% ei saa syntymään ainakaan miesten logiikalla.
Koskeeko kiintiö yhteisöjä kuten puolueita, metsästysseuroja?
Mikä on suomalainen yhtiö: pääkonttori Suomessa, osake-enemmistö suomalaisilla, jotain muuta?

Nämä kysymykset ovat yksityiskohtia joihin en odotakaan vastausta enkä hae keskustelua niistä, heitin ne vain huomauttamaan että sekin laki pitäisi säätää ajatuksella.

En usko että yhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt auttavat yhtiötä. Tärkeämpänä näkisin työntekijöiden edustuksen hallituksissa.

Hallitusjäsenen kompetenssiin kuuluu paitsi ammattitaito, kokemus myös verkosto. Miehillä on vielä paremmat verkostot kuin naisilla, toki alasta riippuen.

wade

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 65
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #16 : Ti 20.10.2015, 09:09:14 »

Sekavan viestini pointti: koko hallituskiintiö on minusta melko kosmeettinen asia.

En siis osannut tuoda esiin sitä periaatteellista asetelmaa joka ainakin minua kiusaa.
Onko sukupuoli asia jonka perusteella saa syrjiä? Jos yhtiön hallituksessa on 2 naista ja 5 miestä, uusi laki vaatisi että seuraava lisäjäsen on nainen tai että jos hallitusta supistetaan, lähtijä on mies.

Sitten jokunen yksityiskohta: miten kolmijäseninen hallitus tulee muodostaa? Sukupuoliosuudet ovat joko 33/67 tai 0/100. 40% ei saa syntymään ainakaan miesten logiikalla.
Koskeeko kiintiö yhteisöjä kuten puolueita, metsästysseuroja?
Mikä on suomalainen yhtiö: pääkonttori Suomessa, osake-enemmistö suomalaisilla, jotain muuta?

Nämä kysymykset ovat yksityiskohtia joihin en odotakaan vastausta enkä hae keskustelua niistä, heitin ne vain huomauttamaan että sekin laki pitäisi säätää ajatuksella.

En usko että yhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöt auttavat yhtiötä. Tärkeämpänä näkisin työntekijöiden edustuksen hallituksissa.

Hallitusjäsenen kompetenssiin kuuluu paitsi ammattitaito, kokemus myös verkosto. Miehillä on vielä paremmat verkostot kuin naisilla, toki alasta riippuen.
Saako sukupuolen perusteella syrjiä: ei missään nimessä.

Itsekään en ole lainkaan varma mitä apua sukupuolikiintiöstä on yhtiölle. Muuten kuin että se tuntuu olevan yhtiöille suhteellisen kivuton paikka tehdä sukupuolitasa-arvoa kunnioittavaa imagotyötä. Myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta olen epävarma siitä kuinka sukupuolikiintiö yhtiön hallituksessa mukamas edistää naisten ja miesten välisen eron umpeen kuromista.

Kiintiöajattelun taustalla ei ole tavoitteena kokonaan uuden syrjinnän muodon rakentaminen aiemmin neutraalille kentälle, vaan jo olemassa olevaa rakenteellista syrjinnän muotoa vastaan tarkoitettu toimi. Taustalla oleva ajatus on, että miesten valinta ei ole neutraali ja objektiivinen valinta, vaan perustuu historiallisesti muodostuneeseen miehistä valtaa korostaneeseen syrjintään.

Näin kysymys siitä, saako sukupuolen perusteella syrjiä muodostuu monitahoiseksi yhteiskunnalliseksi poliittiseksi kysymykseksi - jossa vastaus on aina "ei saa". Mutta oma näkökulma asiaan vaikuttaa siihen millä tasolla syrjintää lähestytään. Tarkoitan: yhdestä näkökulmasta kiintiö on syrjintää, toisesta näkökulmasta se ettei kys. interventiota tehdä vasta syrjintää onkin.

Minusta kiintiöajattelu on kyseenalainen. Toki, naisten läsnäolo merkittävissä yhteiskunnallisissa rooleissa saattaa osoittautua symbolisesti merkitykselliseksi. Mutta kuinka kiintiöt voisivat auttaa oletettuun rakenteellisen syrjinnän muotoon, jos samalla ei saada muutettua ruohonjuuritasolla niitä tekijöitä, joiden perusteella nainen tai mies ajautuu sille polulle, jonka päätepisteessä on "mahdollinen ehdokkuus yhtiön hallitukseen". Kyvykkäitä ja hyvin verkostoituneita naisia varmasti on, mutta onko heitä esimerkiksi yksi kymmenestä? Kaksi kymmenestä? Kolme kymmenestä? Loppujen ollessa miehiä.

Kiintiöajattelu kuullostaisi asialliselta, mikäli tilanteessa jossa potentiaalisten hallitusjäsenten joukkio olisi täysin heterogeeninen: pätevien naisten ja miesten joukko olisi 50/50 jakautunut. Jos tällöin hallituksissa miehiä olisi 25/75, niin kiintiön hyöty olisi minusta selkeämpi. Jos pätevien ehdokkaiden suhde taas on 25/75, niin 25/75 olisi myös ihan reilu kiintiö, ei 50/50.

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #17 : Ti 20.10.2015, 09:37:03 »
Lienemme yhtä mieltä siitä, että kiintiöajattelulla ei ole pelkästään hyviä puolia.
Tasa-arvoa pitää ja tulee edistää, mutta ei ehkä tässä tapauksessa pakolla. Pakolla ratkaistu kiintiö vaatii yksityiskohtaiset määräykset ja käsitteet ja menee teknisesti hankalaksi.
Pitääkö työntekijöiden edustus suurempien yhtiöiden hallinnossa (1-4 edustajaa) olla sukupuolikiintiöitetty?

Sukupuolikiintiö korostaa liikaa sukupuolen merkitystä asiassa, jossa sitä ei pitäisi ollakaan.

wade

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 65
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #18 : Ti 20.10.2015, 11:31:37 »
Lienemme yhtä mieltä siitä, että kiintiöajattelulla ei ole pelkästään hyviä puolia.
Tasa-arvoa pitää ja tulee edistää, mutta ei ehkä tässä tapauksessa pakolla. Pakolla ratkaistu kiintiö vaatii yksityiskohtaiset määräykset ja käsitteet ja menee teknisesti hankalaksi.
Pitääkö työntekijöiden edustus suurempien yhtiöiden hallinnossa (1-4 edustajaa) olla sukupuolikiintiöitetty?

Sukupuolikiintiö korostaa liikaa sukupuolen merkitystä asiassa, jossa sitä ei pitäisi ollakaan.
Juu, olemme samaa mieltä: minä en ymmärrä millä mekanismilla kiintiöajattelu yhtiöiden hallituksissa on toimiva keino asetettuun päämäärään. Kiintiön pitäisi jollakin tavalla heijastua empiiriseen todellisuuteen siten, että ryhmä, josta hallitus valitaan olisi kiintiön mukaisesti tasainen. Näin ei ole.

On melko yleisesti hyväksytty ajatus, että syyt naisten ja miesten erilaisille elämänpoluille ovat monitahoiset. Kiintiöajattelu voisi teoriassa toimia symbolisena rohkaisuna ja yhteiskunnallisena esimerkillä johtamisena: "naiset ovat tervetulleita merkittäville paikoille". En itse kuitenkaan usko että tällaista vaikutusta olisi, tai ainakin että kyseessä on liikaa toivotaan toivotaan -ajattelu. Siksi kiintiö vaikuttaa enemmän väkinäiselle kosmetialle ja miksei myös pakkovallalle.

Tässä on feministinen blogikirjoitus (Wordpress) samasta aiheesta: kirjoittajakin tuntuu allekirjoittavan epäilyksen siitä, miten kys. kiintiö voisi olla tehokas keino ratkaista tasa-arvo-ongelmaa. Eli, jos kiintiö ei oikeasti "korjaa jotain" joka on "rikki", se on kosmeettinen. Ja jos keino ongelman ratkaisemiseksi on maho, ei sitä voi edes pitää uskottavana tasa-arvoa edistävänä tekona. Enemmän kyse tuntuu olevan tarpeesta tehdä jotakin konkreettista (blogin mukaan yhtiöiden hallituskiintiöön on mahdollista vaikuttaa lainsäädännöllä, joten se on yksi harvoista ylipäätänsä tehtävissä olevista teoista), mitä tahansa mikä saattaisi vaikuttaa, tilanteessa, jossa vaikuttavien tekojen keksiminen on hyvin hankalaa.

Tuco

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 25
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #19 : Ti 20.10.2015, 13:19:49 »

Tässä on feministinen blogikirjoitus (Wordpress) samasta aiheesta: kirjoittajakin tuntuu allekirjoittavan epäilyksen siitä, miten kys. kiintiö voisi olla tehokas keino ratkaista tasa-arvo-ongelmaa.

Toivottavasti feministit pysyvät uskollisina linjalleen ja tarkoittavat sukupuolella sosiaalista sukupuolta. Tällöin hallitusten kiintiöpaikat jaetaan sen perusteella, mitä hakijat itse katsovat parhaaksi ilmoittaa sukupuolekseen.
Hello darkness, my old friend

MrKAT

  • Vieras
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #20 : Ke 12.10.2016, 17:08:10 »
Radiossa kuulin että kouluissa on energiansäästökampanjoita ollut meneillään. Yhdessä koulussa yhdistettiin kuntopyörä laturiin ja saatiin ladattua kännykkää tai kännyköitä.
Heräsi skeptisiä kysymyksiä:
 1. Säästyykö Suomessa energiaa täten vai itse asiassa kuluuko enemmän koska sen koululaisen ravinnon tuotanto vaatii energiaa?
 2. Syntyykö kuntopyörän kautta ladaten itse asiassa suuremmat CO2-päästöt kuin suoraan töpselistä?


(En tällä häiritse tai tuomitse koulukampanjaa, kun pääasiassa ollee siellä symbolinen koe ja ajatusherätin).

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #21 : Ke 12.10.2016, 19:48:55 »
Muistelen joskus jo -70 luvulla lukeneeni että jossain karjatilalla oli laskettu/mitattu, että lehmien juomavesi kannattaa lämmittää öljyllä. Säästyy rehua. Tämä laskelma oli siis ensimmäisen öljykriisin aikana.
Intuitioni sanoo, että sähkön tuottaminen polkemalla kuntopyörää tuottaa enemmän CO2-päästöjä kuin vaikkapa hiilivoimalla tuotettu sähkö.
Jos aletaan laskea koko ketjua, ottaen huomioon myös laitteiden valmistuksen vaatiman energian päästöt, saatetaan olla siinä ja siinä.


MrKAT

  • Vieras
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #22 : Ke 12.10.2016, 21:49:02 »
Riippuukohan se myös tilanteesta kuten paikasta ja ajasta. Soininvaaran blogissa oli juttua että joskus kun tuulee ja aurinko paistaa (Saksassa) niin energiaa on ylimäärin hukkaanmenevästi. Ja silloin töpselisähkö ei ole silloin ns. mistään pois. Ja silloin kannattaa ehdottamasti ladata töpselisähköllä. Tilanne voi olla niin monimutkainen että pitäisi olla kännykässä oma Appsinsa siitä missä, miten ja milloin kannattaa ladata.

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 349
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #23 : To 13.10.2016, 08:37:28 »
Syntyykö kuntopyörän kautta ladaten itse asiassa suuremmat CO2-päästöt kuin suoraan töpselistä?

Ihmisen hyötysuhde on jossain 25% paikkeilla. Lauhdevoimalan parhaimmillaan 60% tietämillä. Jos lauhdevoimala käyttää maakaasua (metaania), se tuottaa sähköä selvästi vähemmällä CO2-päästöllä kuin ihminen.

Hyötysuhde töpselin 220V:sta kännykän akkuun vaihtelee hyvin laajalla skaalalla. Periaatteessa akkuun menee jopa 90%, mutta käytännössä muuntoketju voi sisältää yhtä monta prosenttia haaskuuta. Tuotantolinja kuntopyörästä kännykkään on epästandardia ja oletettavasti hyötysuhde on keskimäärin vielä heikompi.

Vaan jos ylipainoinen oppilas polttaa kuntopyörällä liikarasvojaan kännykän akkuun ja saa siten painonsa putoamaan, hänen kaloritarpeensa laskee ja pitkällä tarkastelujaksolla hänen CO2-päästönsä voi olla sen verran alempi että se ylikompensoi tämän elollisen hiillinielun purun.

mks




Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #24 : To 13.10.2016, 11:10:05 »
Ensin otetaan noinvaan käyttöön jokin sähköäkuluttuva turhake ja sitten aletaan tarkasti laskemaan, että kuinka saadaan käytettyä sitä sähkönkulutuksen suhteen mahdollisimman tehokkaasti. 

Tässä puhuttiin erityisesti kännykästä, joka tietenkään sinänsä ei ole mikään turhake mutta jonka intensiivinen ja laaja käyttö ei ole myöskään mitenkään itsestäänselvän ongelmatonta.   
« Viimeksi muokattu: Su 16.10.2016, 18:47:29 kirjoittanut valtteri »

MrKAT

  • Vieras
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #25 : Su 16.10.2016, 14:41:58 »
^^ Monimutkaiselta vaikuttaa. Paljon liikkuvia osia.

^Kännykkä lienee kuitenkin energiatehokkaampi kuin läppäri,tv tai Cray 1.

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #26 : Ma 17.10.2016, 17:20:34 »

Totta kai kännykkä kuluttaa vähemmän kuin läppäri, mutta mitä tarkoitat kännykän energiatehokkuudella?
Välitetyn informaation määrä/Joule?
Tehokkuus on mielestäni jotain tuotos/panos-ajattelua.

MrKAT

  • Vieras
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #27 : Ma 17.10.2016, 22:12:50 »
No vaikkapa Mflops/joule. Tai googlaus sanoja tai linkkejä/joule

Hippi

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 59
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #28 : To 18.10.2018, 17:34:46 »

Nyt on taas hämmästyksen sormi kummastuksen suussa!

Olkoonkin, että alla oleva leike on IP-lehdestä, mutta lausujana on lääkäri (hyvinvointilääkäri Pippa Laukka), niin olettaisin, että ei nyt ihan älyttömiä puhu.

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005861498.html

"– Esimerkiksi Eskon tapauksessa laitoin faktat tosi tiukasti tiskiin. Jaksossa monia saattavat yllättää esimerkiksi light-limsojen vaikutukset. Ne itse asiassa herättävät sokerinhimoa ja nostavat diabeteksen riskiä samoin tai jopa enemmän kuin sokerilimut. Niillä on lisäksi vaikutuksia vaikkapa testosteronin määrään, Pippa Laukka selvittää."

Lihavoin lauseen, joka minua jäi mietityttämään, sillä itse käytän Light-limuja, joskin melko satunnaisesti ja hiukan kausittain esim. kuumimpaan kesäaikaan.

En ole huomannut, että ne millään tavalla ainakaan minussa herättäisivät sokerinhimoa, vaan pikemminkin sammuttaa sen. Mutta mihin perustuu väite, että ne nostavat diabetesriskiä? Siihenkö, että limun jälkeen tulisi otettua makeaa vai onko niillä makeutusaineilla vaikutus sokeriaineenvaihduntaan? Ja vielä, olen kuullut väittämän, että diabetes ei puhkea sokeria syömällä, joten mihin tuo lääkärin väite nyt perustuu?

Käytän kevytlimuja (ja "makuvissyjä") vain siksi, että tavalliset sokerilimut on niin tönkkömakeita, että en niistä pidä lainkaan. Olisi harmillista, jos ne nyt on melkein kuolemaksi.

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Tietämätön utelee vastauksia
« Vastaus #29 : To 18.10.2018, 18:46:09 »
Jos en tietäisi että Hippi ei olutta juo, suosittelisin olutta terveellisenä vaihtoehtona.