Kirjoittaja Aihe: Epätoivoista säästämistä  (Luettu 5381 kertaa)

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 346
Epätoivoista säästämistä
« : Ke 25.11.2015, 11:11:20 »
YLE (Kainuu, Katja Oittinen) töräyttää hämmästyttävän aamun avauksen:

Näkökulma: Ennaltaehkäisyllä ei säästetä sairaanhoidosta – ainakaan todistetusti
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_ennaltaehkaisylla_ei_saasteta_sairaanhoidosta__ainakaan_todistetusti/8475712

Hiukan alusta:

"Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus pääsi sote-sopuun pari viikkoa sitten, terveyden edistäminen vastuutettiin kunnille. Millaiset julkisten menojen säästöt ennaltaehkäisevällä toiminnalla olisi mahdollisuus saavuttaa?

Sen Yle Kainuu halusi selvittää, mutta vastauksia ei ole.

Halusimme selvittää, että paljonko julkisen sairaanhoidon kustannuksista olisi säästettävissä ennaltaehkäisyllä esimerkiksi kansantaudeiksi luokitelluista sydän- ja verisuonitaudeista ja diabeteksestä. Alustava kysely lähti sähköpostilla sekä sosiaali- ja terveysministeriöön että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Usean viestinvaihdon jälkeen jokainen viestini saanut päätyi suosittelemaan yhteydenottoa THL:n terveyden ja sosiaalitalouden yksikön päällikkö Timo T. Seppälään, joka totesi heti kättelyssä, ettei ennaltaehkäisyn säästöjä pysty arvioimaan."


Timo T. Seppälä ei ehkä kyllin selvästi todennut miksi ennaltaehkäisyn säästöjä ei todellakaan pysty arvioimaan.

Avataanpa hiukan. Olettakaamme, että henkilö A:n kohdalla sairauksien ennalta ehkäisy onnistuu ja hän ei kuolekaan elintapojen ja DNA-analyysin ennustamalla tavalla diabetekseen, sepelvaltimotautiin, keuhkosyöpään eikä malariaankaan. Paljonko säästyy?

Asiaa voi tarkastella henkilön A hautauskustannuksilla. Siis kuinka paljon henkilö A aiheuttaa terveydenhuollolle kuluja ennen kuin rauhoittuu ja aiheuttaa vain haudanhoitokuluja. Ilmeisesti onnistunut ennaltaehkäisy pitäisi henkilön A pidemmän aikaa terveyspalvelujen piirissä. Onnistuneimmillaan hän nivelrikkoleikkausten, kaihileikkauksen ja eturauhassyövän menetyksellisen hoidon jälkeen 20 lisäelinvuoden lopulla käyttäisi dementiakodin palveluja viitisen vuotta  sen sijaan, että olisi tupakoivana diabeetikkona kuollut sydänkohtaukseen terveyspalveluja kyselemättä.

Toinen tarkastelutapa lienee mitä terveydenhuollolle tapahtuisi, jos kohtuudella hallittavat kansantaudit vähenisivät. Vähentyisikö henkilökunta?  Suljettaisiinko terveysasemia ja sairaaloita? Vai tehtäisiinkö töitä entistä suuremmalla paineella terveyden ihannointiin ja ikuisen elämän kauipuuseen koulutetun kansakunnan kanssa entistä suuremmin haastein?

Kolmas tarkastalutapa on päättää paljonko halutaan säästää. Pienentää budjetteja haluttu märää ja aloittaa riittävät YT-neuvotelut. Palvelut tulevat halvimmiksi, kun niitä ei anneta.

Neljäs tarkastelutapa on miettiä miten tietyn määritellyn asian hoitaminen tulee halvimmaksi. Elävän 60 vuotiaan tyypin II diabetes on halvinta hoitaa painoa pudottamalla, tehokkaimmin jo 50-vuotiaana. Malarian hoitaminen on kalliimpaa kuin olla matkustamatta malaria-alueelle.

Viides tarkastelutapa osoittaa, että kaikkein halvinta on ehkäistä raskauksia. Silloin tosin ajastaan rahoituskin kärsii.

Mielestäni toimittaja, jolle kaikki tämä pitäisi eksplisiittisesti kertoa, voisi rajata ambitionsa julkkishäiden selostamiseen ja jättää säästämisen haasteet muille. Vaan meneepä hänen aamutöräyksensä hyvästä näytöstä mihin ajaudutaan, kun kaikki on vain epätoivoista säästämistä järjen käytöstä alkaen.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Patu

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 260
Vs: Epätoivoista säästämistä
« Vastaus #1 : Ke 25.11.2015, 15:02:33 »
Tässä on nyt oltu vähän epätarkkoja.
Kerrotaan että tarkoitus oli selvittää paljonko on säästettävissä ennaltaehkäisyllä esimerkiksi kansantaudeiksi luokitelluista sydän- ja verisuonitaudeista ja diabeteksestä.
Sehän ei ole aivan mahdoton tehtävä mutta aika järjetön.
Toinen kysymys on, paljonko ennaltaehkäisyllä on säästettävissä kansantalouden menoissa. Se on aika mahdoton tehtävä selvittää ja sitä mks käsitteli varsin havainnollisesti.

mks on oikeassa siinä, että toimittajan olisi pitänyt ymmärtää tarkoitetun selvityksen tulos ja yrittää selvittää se lukijoilleen. Ellei sitten tarkoitus ollutkin hiljaa vaieta varsin hankalaksi koettava totuus: se että ennaltaehkäisyllä pidennetty elinikä saattaa maksaa enemmän kuin lyhyempi elinikä.

MrKAT

  • Vieras
Vs: Epätoivoista säästämistä
« Vastaus #2 : Ke 25.11.2015, 15:25:19 »
Timo T. Seppälä ei ehkä kyllin selvästi todennut miksi ennaltaehkäisyn säästöjä ei todellakaan pysty arvioimaan.
Kyllä hän totesi tarkemmin mutta se on erillisessä jutussa n. ½ tuntia aiemmin klo 6.14:

Ennaltaehkäisy on poliittista sote-jargonia – "Sillä oikeutetaan lähes mitä hyvänsä"
Ennaltaehkäisyn vaikutuksia sairaanhoidon kuluihin on vaikeata arvioida, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Timo T. Seppälä. Ennemmin hän laittaisi ennaltaehkäisyn rahat yksilöille rakennettavaa kannustinjärjestelmään.

 - YLE 25.11.2015 klo 6.14/6.28: Ennaltaehkäisy on poliittista sote-jargonia..

lukijoilleen. Ellei sitten tarkoitus ollutkin hiljaa vaieta varsin hankalaksi koettava totuus: se että ennaltaehkäisyllä pidennetty elinikä saattaa maksaa enemmän kuin lyhyempi elinikä.
Toimittajalle ehkä riitti osoittaa että ei ole perusteita tai perusteltu. Ja siksi poliitikkoin puhe on propagandaa.

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 346
Vs: Epätoivoista säästämistä
« Vastaus #3 : Ke 25.11.2015, 18:44:33 »
Timo T. Seppälä ei ehkä kyllin selvästi todennut miksi ennaltaehkäisyn säästöjä ei todellakaan pysty arvioimaan.
Kyllä hän totesi tarkemmin mutta se on erillisessä jutussa n. ½ tuntia aiemmin klo 6.14:

Ennaltaehkäisy on poliittista sote-jargonia – "Sillä oikeutetaan lähes mitä hyvänsä"
Ennaltaehkäisyn vaikutuksia sairaanhoidon kuluihin on vaikeata arvioida, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Timo T. Seppälä. Ennemmin hän laittaisi ennaltaehkäisyn rahat yksilöille rakennettavaa kannustinjärjestelmään.

 - YLE 25.11.2015 klo 6.14/6.28: Ennaltaehkäisy on poliittista sote-jargonia..

Katsotaanpa siitä vielä yhtä Seppälän lausumaa tarkemmin:

" Ennaltaehkäisyn resurssit kannattaisi uhrata siihen, että rakennetaan yksilöille sellaiset kannustinrakenteet, että yksilöt valitsevat sellaiset elämäntavat, jotka johtavat pienemmällä todennäköisyydellä sairauksiin."

Eiköhän tuo ole "ennaltaehkäisyä". 

Mutta onnistuupa "ennaltaehkäisy" kannustinrakenteilla tai muilla konsteilla, säästöjen arviominen on aiemmin mainitsemistani syistä mahdotonta.

mks


Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Epätoivoista säästämistä
« Vastaus #4 : To 26.11.2015, 03:37:08 »
Miksi diabeteksen ehkäisy kuuluisi kunnille, kun sen aiheuttavat elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppaketjut? Vapaa markkinatalous ei salline puuttua terveysongelmien varsinaisiin juuriin, ja äänestävä yleisö saisi slaagin holodomor kollektiivisessa muistissaan, jos joku ehdottaisi ravinnontuotantoketjun sosialisointia suunnitelmataloudeksi. Toki teoriassa se olisi paljon halvempi keino vaikuttaa diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin kuin sälyttämällä vastuuta kunnanvaltuustoille, joilla ei ainakaan valtaa asian korjaamiseksi ole.

Olen kateellinen noutajalleni, joka ei päätä ruokaostoksistaan itsenäisesti. Koko paradigma on väärä, jos kampanjoinnilla ja toiveajattelulla kuvitellaan kumottavan se tosiseikka, että ihmisen suku kerää yhä rasvavarantoja samaan tapaan kuin sen paleokautiset esi-isänsä. Vapaan markkinatalouden oletettu tehokkuus ei vastaa ravintotieteilijöiden näkemystä asiasta. Esimerkiksi lasten kakkostyypin diabetes on tauti, jota ei tunnettu käytännössä lainkaan parikymmentä vuotta sitten. Eivätkö lapset sitten ole sisäistäneet markkinamekanismia rationaalisina päätöksentekijöinä, kun tauti ilmiönä on joka tapauksessa todellisuutta?
« Viimeksi muokattu: To 26.11.2015, 03:57:33 kirjoittanut Laika »
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge