Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus
Antropologinen etiikka
Laika:
--- Lainaus käyttäjältä: valtteri - Su 04.12.2016, 13:16:46 ---https://en.wikipedia.org/wiki/The_Descent_of_Man,_and_Selection_in_Relation_to_Sex
Tuon artikkelin mukaan nimenomaan Darwin olisi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen "rotuhygienia" -opin taustalla.
--- Lainaus päättyy ---
Aiheen luonteen vuoksi pyydän tarkkuutta: Darwin kyllä esitti erilaisia väittämiä ihmisen ontologiasta, joskin hyvin mahdollisesti toisti niiden osalta myös aikakautensa yleisiä käsityksiä. Esimerkiksi hänen oli aikansa parhaan -siis olemattoman- tiedon valossa täysin mahdollista arvella ihmisen fenotyyppejä rodullisine piirteineen myös epätasaväkisiksi älylliseltä kelpoisuudeltaan. Sen sijaan siitä ei Darwinin mielestä yksityishenkilönä seurannut, että kyseinen luontokäsitys tulisi kääntää orjuuden ja hyväksikäytön sallivaksi poliittiseksi ohjelmaksi. Sosiaalista viettiä Darwin piti ylipäätään ihmiselle kehittyneiden moraalitunteiden primäärisenä edellytyksenä:
http://philsci-archive.pitt.edu/137/1/DonM-text.html
Tietysti voidaan jälleen sanoa (kuten MrKat toteaa puhuvansa vastedeskin 'darwinismista' termin vakiintuneisuuden vuoksi), että poliittisesti Darwin kannatti rotuhygieniaoppia, mutta melkein ennemmin varoisin taas lisäämästä Darwinin piikkiin mielleyhtymiä myöhempiin poliittisiin virtauksiin lukematta ensin, mitä Darwin oikeastaan kirjoittaa aiheesta linkkisi sitaatissa:
...The aid we feel impelled to give to the helpless is mainly an incidental result of the instinct of sympathy, which was originally acquired as part of the social instincts, but subsequently rendered, in the manner previously indicated, more tender and more widely diffused. Nor could we check our sympathy, even at the urging of hard reason, without deterioration in the noblest part of our nature. The surgeon may harden himself whilst performing an operation, for he knows that he is acting for the good of his patient; but if we were intentionally to neglect the weak and helpless, it could only be for a contingent benefit, with an overwhelming present evil. We must therefore bear the undoubtedly bad effects of the weak surviving and propagating their kind; but there appears to be at least one check in steady action, namely that the weaker and inferior members of society do not marry so freely as the sound; and this check might be indefinitely increased by the weak in body or mind refraining from marriage, though this is more to be hoped for than expected. (Chapter 5)
Ks. myös:
Although the existing races of man differ in many respects, as in colour, hair, shape of skull, proportions of the body, &c., yet if their whole organisation be taken into consideration they are found to resemble each other closely in a multitude of points. Many of these points are of so unimportant or of so singular a nature, that it is extremely improbable that they should have been independently acquired by aboriginally distinct species or races. The same remark holds good with equal or greater force with respect to the numerous points of mental similarity between the most distinct races of man. The American aborigines, Negroes and Europeans differ as much from each other in mind as any three races that can be named; yet I was incessantly struck, whilst living with the Fuegians on board the Beagle, with the many little traits of character, shewing how similar their minds were to ours; and so it was with a full-blooded negro with whom I happened once to be intimate – The Descent of Man, Chapter VII
http://www.skeptical-science.com/people/darwin-racist-evolution-promote-racism-darwinday2015/
https://www.gutenberg.org/ebooks/2300
Jos siis halutaan välttämättä ilmaista Darwinin olleen rotuhygieenikko ja myöhemmin darwinismin olleen leimallista 1900-luvun alun länsimaiselle ekstremismille, niin vastaisin: joo ja kyllä, mutta tällainen ilmaisutapa kadottaa täysin Darwinin (ja 'darwinismin') varsinaisen merkityksen sekä poliittisesti että tieteellisesti ajateltuna.
mks:
--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Pe 31.03.2017, 03:00:53 ---Jos siis halutaan välttämättä ilmaista Darwinin olleen rotuhygieenikko ja myöhemmin darwinismin olleen leimallista 1900-luvun alun länsimaiselle ekstremismille, niin vastaisin: joo ja kyllä, mutta tällainen ilmaisutapa kadottaa täysin Darwinin (ja 'darwinismin') varsinaisen merkityksen sekä poliittisesti että tieteellisesti ajateltuna.
--- Lainaus päättyy ---
Näinpä lienee!
Vastauksessa #100 mainittu Peter Singer on kirjassaan The Darwinian Left voimakkasti argumentoinut sen puolesta, ettei evoluutioteoria itsellään ole oikeistolainen filosofia vaikka oikeistolaiset ja fasistit evoluutioteorialla ratsastivatkin.
Singer keskittyy evoluution tuottaman ihmisolion ominaisuuksiin eritellessään mikä poliittinen linjaus parhaiten tukeutuisi Darwiniin. Singerin mielestä ihminen kuuluu eläinkunnan sosiaalisimpiin lajeihin ja on harpannut muiden edelle joustavimmalla kyvyllään yhteistyöhön ja erikoistumiseen. Tästä lähtökohdasta Singer näkee pikemminkin vasemmistolaisen ajattelun tukeutuvan ihmislajin biologisiin ominaisuuksiin ja siten olisi ollut luonnollisempaa, että nimenomaan vasemmisto olisi omaksunut Darwinin iskulauseisiinsa.
mks
valtteri:
Darwinia kyllä arvostettiin korkealle 1800-luvulla sosialistien keskuudessa. Marx taisi omistaa jonkin Pääoman painoksista Darwinille. Darwinin teoria nähtiin edistyksellisenä omana aikanaan, jolloin suuri osa väestöstä ihan tosissaan uskoi luomisoppeihin jne. Darwin toi esille, että ihminen on luonnonolio tarpeineen eikä mikään taivaasta pudonnut ihmeolio. Ihmisen tarpeet onkin sitten mitä monimuotoisimmat. Marx puhuu taloudesta ihmisen ja luonnon aineenvaihduntana. Kuinka tämä aineenvaihdunta ihmisen kohdalla tapahtuu ei ole luonnonfakta. Luonnonfakta on, että ihmisen pitää syödä jotain mutta ei ole luonnonfakta millä erityisellä tavalla tämä luonnontarpeen tyydyttäminen tapahtuu. Ihminen ei elä ja ole pelkästään viettiensä varassa.
Kaivoinpa hyllystä "The Origin of speciesin". Pitäisi joskus lukea alusta loppuun. Sisällysluettelosta: Chapter Three: "Struggle for existence". Alatekstinä tälle mm. "Struggle for life most severe between individuals and the varieties of same species". Siellä yksilöt ja lajit taistelevat keskenään elintilasta ja niukoista resursseista. Elämä on olemukseltaan materiaalista itsesäilytystä. Ihmisen kohdalla resurssien niukkuus voidaan jo kyseenalaistaa. Työn tuottavuus on noussut hurjasti 1800-luvulta lähtien. Perustarpeet voidaan jo tyydyttää melko helposti.
Jos katselee jostain luonnondokumentista kuinka iso lauma eläimiä popsii loputtomiin jotain ruohoa niin ei ihan heti tule mieleen joku verinen kamppailu niukoista resursseista. Paikalle saapuvalla petoeläimellläkin on siinä hurjasti valinnanvaraa että kenet oikein valitsee uhrikseen. Mitkä lajit ovat itse asiassa hävinneet sukupuuttoon kamppailussa muiden eläinlajien kanssa?
Onko vaikkapa suden ravinnonhankinta/itsesäilytys edistynyt viimeisten tuhansien vuosien aikana kun aina vaan elinkelpoisimmat yksilöt ovat jatkaneet sukua? Uhrit ovat vastaavasti keksineet parempia keinoja selviiytyä? Suojaväritys on parantunut. Jolloin puolestaan luonnonvalinnan kautta suden näkökyky paranee. Kyse on siis satunnaisista tekijöistä, joiden kautta jokin laji muuttuu elinkelpoisemmaksi. Jonkin lajin kohdalle sattuu enemmän sen itsesäilytykselle edullisia mutaatioita. Suojaväriä edistäviä mutaatioita on enemmän kuin näkökykyä edistäviä mutaatioita. Ihmisen kohdalla on mahdollista oppia itsesäilytystä parantavia tekniikoita. Ja niitä siirretään jälkipolville opittuna perintönä. Ihmisen itsesäilytystekniikat ei ole geeneissä. Ne ei synny satunnaisesti auringon säteilyn aiheuttamien mutaatioiden kautta.
Darwinilla oli kai sellaistakin ajatusta, että lajit erityvät sisäisesti saunnaisten tekijöiden vaikutuksesta riippumatta mistään itsesäilytyskamppailusta. Saimaan norppa on eriytynyt omaksi lajikseen koska ei ole ole vuorovaikutuksessa muiden norppalajien kanssa. Vastaavasti ihmisrodut ovat seurausta siitä, että ihmislaji on jakautunut tietyiksi jättiläispopulaatioiksi joskus kauan sitten. Nykyinen helppo globaali liikkuvuus sekoittaa jälleen näitä populaatioita. Kehitys ei ole edennyt siihen vaiheeseen etteivätkö eri rodut pystyisi lisääntymään keskenään. (Natsithan kielsivät germaanien ja juutalaisten välisen lisääntymisen. Eli polittiisilla päätöksillä muodostettiin keskenään lisääntymiskyvyttömiä lajeja. Natsien politiikka edusti luonnonjärjestystä.)
Laika:
Natsien kuva kyllä edusti heille luonnonjärjestystä, tosin sekä tiedepolitiikka että käytäntö osoittivat heidän luonnontieteensäkin kummallisella tavalla vääräksi. NSDAP:in tiedepoliittinen linja oli anomalia, koska monet johtavat natsit (mm. Rosenberg ja Hitler*, jotka eivät hyväksyneet darwinilaista ja nyttemmin tarkentunutta ja tieteellisesti establisoitunutta käsitystä ihmisen evoluutiohistoriasta) eivät hyväksyneet sellaista evoluutiohistoriallista käsitystä, jota Huxleyn/Darwinin (puhumattakaan Propotkinista!) jo valtavirtatieteeksi muotoutumassa ollut teoria olisi merkinnyt. Luonnonjärjestys on muutoinkin kiinnostava sanavalinta niin luonnonvastaisesta liikkeestä kuin NSDAP.
Huomautettakoon, että ilmaisut 'luonto' ja 'ihminen' ovat käytettäessä usein toisiinsa nähden epäselvässä suhteessa. Voitaisiin periaatteessa yksinkertaisesti kutsua luonnonvastaisiksi väitteitä tai käsityksiä, jotka olisivat tosiasioiden vastaisia. Pragmaattisen totuuskäsityksen mukaan voitaisiin sanoa, ettei NSDAP:in edustama kuva maailmasta tai sen luonnosta ollut tarpeeksi tosi.
*A more interesting question, perhaps, is why wasn’t Hitler a Darwinian? It’s certainly easy to see how evolution by natural selection could be picked up by someone with the goal of world domination. Richards doesn’t broach this question, but he suggests some initial answers. In particular, he points out that Nazism depended on a narrative of restoration. Something ancient had been suppressed in the race, and it needed to be brought back to glory. Hitler’s was a story of purity regained—not a story of transformation into something new. The Nazis were more interested in finding the lost Aryan sanctuaries on the Tibetan Plateau (and in fact sent an expedition to do so) than in tracing their descent from apes.
http://religionandpolitics.org/2014/03/11/darwin-hitler-and-the-hijacking-of-evolutionary-theory/
valtteri:
Edelleen Lajien synnystä. Kirjan alkup. nimi kokonaisuudessaan on muuten:
The Origin of Species by Means of Natural Selection, or The Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life
Viittaisiko rotu tässä teorian sovelluksiin jalostuksessa? Joistain lajeista tulee rotuja erityisen suosimisen kautta? Aktiivisen valikoinnin kautta. Tietty teleologisuus tulee tässä mukaan?
"Throw up a handful of feathers, and all must fall to the ground according to definite laws; but how simple is this problem compared to the action and reaction of the innumerable plants and animals which have determined, in the course of centuries, the proportional numbers and kinds of trees now growing on the old Indian ruins! "
http://www.talkorigins.org/faqs/origin/chapter3.html
Elämän ilmiöissä on kyse monimutkaisista vuorovaikutuksista, joita ei voi selittää fysiikan laeilla.
"It is good thus to try in our imagination to give any form some advantage over another. Probably in no single instance should we know what to do, so as to succeed. It will convince us of our ignorance on the mutual relations of all organic beings; a conviction as necessary, as it seems to be difficult to acquire. All that we can do, is to keep steadily in mind that each organic being is striving to increase at a geometrical ratio; that each at some period of its life, during some season of the year, during each generation or at intervals, has to struggle for life, and to suffer great destruction. When we reflect on this struggle, we may console ourselves with the full belief, that the war of nature is not incessant, that no fear is felt, that death is generally prompt, and that the vigorous, the healthy, and the happy survive and multiply. " (mt.)
Eli "taistelua" lajien sisällä ja ja välillä tapahtuu erityisesti silloin kun laji on lisääntynyt erityisen runsaasti. Jyvät erottuu akanoista tositilanteessa. Vahvat jalostuu edelleen.
Nykyisin puhutaan pikemminkin eksponentiaalisesta kuin geometrisesta kasvusta.
http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi1/5_ekologia/03_populaatioekologia?C:D=gjbx.exu5
Malthusin talousteoroihin liittyi oletus ihmislajin geometrisesta kasvusta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Malthusin_v%C3%A4est%C3%B6teoria
"The New York Timesin tiedekatsaus elokuussa 2007 esitti, että teollisen vallankumouksen ansiosta Malthusin teoria ei pidä enää paikkaansa." Jaha, hyvä näin.
Tosiaan:
"When we reflect on this struggle, we may console ourselves with the full belief, that the war of nature is not incessant, that no fear is felt, that death is generally prompt, and that the vigorous, the healthy, and the happy survive and multiply". Näin siis luonnossa (muttei meidän hyvinvointivaltiossa).
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta