Vuorovaikutus > Vapaa hahmotus

Länsi

(1/7) > >>

wade:
Kysymys kuuluu, mikä ”Lännestä” tekee Lännen. Tämä kysymys asetetaan yleisimmin, ainakin nykyaikana, suhteessa ”Itään”, on kyse sitten Venäjästä tai Lähi-idästä ja Islamista. Näin aseteltuna kysymys on mielenkiintoinen, koska niin Venäjä kuin islamilainen maailma ovat niin lähellä, sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti Länteen limittyneitä.
Ketjun tarkoituksena on pohtia tätä kysymystä; tai oikeammin käydä lävitse, joko hyvin yleisluontoisesti tai sitten tarkemmalla kammalla, selityksiä sille, että voimme puhua Lännestä.

Moni paheksuu puhetta ekseptionalistista puhetta sivilisaatioista; enkä minäkään halua ehdottaa että Länttä voisi erottaa Lähi-idästä tai Kiinasta selkeärajaisesti. Isä ja poika McNeill (2003) kirjoittavat verkottuneesta ihmiskunnasta, jota luonnehtii sekä jatkuvuus koko verkoston alueella että verkoston suhteelliset tihentymät. Tästä näkökulmasta voisi kysyä, millainen tihentymä on se, mitä ”Länneksi” kutsumme?

Länttä (tai sivilisaatioita ja kohtaloitaan) on selitetty melko deterministisesti. Eräs tunnetuimmista  tällaisista selityksistä on Jared Diamondin Tykit, Taudit ja Teräs (1997), jossa maantiede ja maanviljelys determinoivat maailmanhistorian tapahtumat (ja tykit, taudit ja teräs ovat maanviljelyksen konkreettisia manifestaatiota maailmassa). Tämä tietenkin poistaa ihmisen toimijuuden kuviosta melko totaalisesti: vaikka Diamondin teos on mielenkiintoinen, on huomautettu että sen erittäin laaja pensseli ei pysty selittämään mitään kontingenssia. Esimerkiksi läntistä imperialismia ja sitä kautta noussutta rasismia. Saatika sitä, että ensin Skandinaviassa oli ryösteleviä Viikinkejä, ja sitten hetkeä myöhemmin pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Eli, vaikka maantiede on melko oleellinen ehdollistaja ja mahdollistaja, ei se selitä ihmisten ja ihmisyhteisöjen sosiaalisia ja poliittisia valintoja. Kokonaisuus on dynaamisempi, ja tätä dynamiikkaa ketjussa toivottavasti hahmotellaan. Esimerkiksi nostan hyvin yleisellä tasolla roomalaisen lain (johon palaan ketjussa): ne tekstit, joita roomalaiseksi laiksi kutsutaan, ”uudelleenlöydettiin” 1000-luvun tienoilla. Sanotaan jopa, että Euroopan ensimmäinen yliopisto Bolognassa nousi jaloilleen roomalaisen lain tutkimuksen takia. Roomalainen laki havaittiin erittäin soveltuvaksi hyödynnettäväksi aikakauden sosiaalis-poliittis-taloudellisessa ympäristössä, ja ennen pitkää sen pohjalle rakennettiin mannereurooppalainen lakiperinne (toisen tärkeän laillisen perinteen ollessa Common Law). Roomalainen laki ei ”muodostanut” Eurooppaa, vaan se soveltui Eurooppaan: se vastasi olennaisiin kysymyksiin. Mutta kun roomalainen laki oli havaittu käyttökelpoiseksi, sen tarjoama rationaalinen käsitepatteristo epäilemättä heijastui takaisin yhteiskuntaan; ja alkoi osaltaan strukturoida sitä, miten maailma Lännessä hahmotettiin. Roomalaisen lain tutkija voi näkökulmastaan sanoa, että roomalainen laki on perustava Lännelle.

Jätän aloituksen tarkoituksella tyngäksi. Ensiksi, koska en ole ehtinyt palata asiasta lukemaani kylliksi; ja toiseksi, koska en usko että avauksen kannattaa olla kovin laaja ja kattava (kuka edes jaksaisi lukea loppuun).

En ole määritellyt tarkasti mitä ketjun tulee käsitellä ja mitä ei. Mutta sen verran tiedän, että ketju ei ole tarkoitettu itsevarmalle julistukselle Lännen/Idän ylemmyydestä/alemmuudesta.

Lenny:
Mielenkiintoinen ja aika hankala aihe. Jään odottelemaan jatkoa, mutta sitä odotellessa pari sanaa Jared Diamondin kirjasta. Itse joskus suorastaan ahmin sen, ja myös ne kaksi muuta trilogian osaa. Jotenkin lukiessa ymmärsin asian niin, että hän vain tavallaan itsestäänselvyytenä kuvasi pääoman alkua. Jostakin sen kasaantuminen on alkanut, ja tietysti se on tapahtunut näissä hedelmällisissä maailmankolkissa. Kun se pääoma kerran sitten ikään kuin polkaistiin käyntiin, se jäi sitten elämään omaa elämäänsä, joka ei tietenkään enää ole millään tavalla sidottu maantieteeseen. Globaali digitaalinen tietoverkko on viimeistään romuttanut kaikki maantieteelliset selitykset.

wade:

--- Lainaus käyttäjältä: Lenny - To 10.03.2016, 20:15:13 ---Mielenkiintoinen ja aika hankala aihe. Jään odottelemaan jatkoa, mutta sitä odotellessa pari sanaa Jared Diamondin kirjasta. Itse joskus suorastaan ahmin sen, ja myös ne kaksi muuta trilogian osaa. Jotenkin lukiessa ymmärsin asian niin, että hän vain tavallaan itsestäänselvyytenä kuvasi pääoman alkua. Jostakin sen kasaantuminen on alkanut, ja tietysti se on tapahtunut näissä hedelmällisissä maailmankolkissa. Kun se pääoma kerran sitten ikään kuin polkaistiin käyntiin, se jäi sitten elämään omaa elämäänsä, joka ei tietenkään enää ole millään tavalla sidottu maantieteeseen. Globaali digitaalinen tietoverkko on viimeistään romuttanut kaikki maantieteelliset selitykset.

--- Lainaus päättyy ---
Tiedän että aihe on vaikea. Odotankin ketjulta lähinnä näkökulmia, viitteitä, kapuloita mahdollisten teleologisten Lännen Nousua mallintavien kuvausten rattaisiin. Kiinnostusta herättävä on venäjäntuntija Jukka Korpelan uusi teos Lännen juurista... valitettavasti olen kirjaston jonossa vielä jokseenkin kaukana, joten en pääse lukemaan kirjaa ihan heti. Ajattelin aloittaa ketjun kirjoittamalla joitain huomioita kuuntelemastani miehen haastattelusta. Kunhan ehdin.

Muistelisin, että Diamond olisi selittänyt pääoman suhteessa suurta kasvua Euroopassa maantieteellä: innovaatiot pääsivät virtaamaan esteettä, mutta kyllin pirstaleinen manner loi hajanaisuutta ja sitä kautta dynaamista kilpailua. Tästä ikään kuin suoraan seurasi Conquistadorien harppaus Atlantin ylitse. En muista missä vaiheessa Tykit Taudit ja Teräksen kokonaisuutta pääoma olisi alkanut elää omaa elämäänsä maantiedosta välittämättä. Itse olin myös hyvin innoiissani Diamondin teoksesta, se oli erinomaisen viihdyttävä ja myös jossain määrin vakuuttava. Kuitenkin jo nuorena poikana lukiessani, ymmärsin että kirjan liian kirjaimellinen lukeminen ei tiedä hyvää: kun kirjoitetaan näin suuren mittakaavan historiaa tai antropologiaa, jää tietty historian kontingenssi välttämättä jalkoihin.

MrKAT:
Olen jo aikaa sitten mennyt Diamondin luonnonmaantieteellisen selityksen ohi ja/tai täydentänyt "Miksi länsi on ylivoimaisessa johdossa(ollut)?"-selitystä vielä erinomaisemmalla Acemoglu+Robinsonin kirjalla:

  Miksi maat kaatuvat; Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty,Terra Cognita, 2013.

Joka pohjaa kulttuurishistoriallisiiin eroihin.
Jos nyt heikosti muistaen tiivistäisin näkemykseni ja ratkaisevat lännen tapahtumat,
 - Rooman oikeusvaltion periaatteita ja lakeja periytyi meille
 - Englannin mainio vallankumous, rajoitti kuninkaan valtaa parlamentin käsiin
 - Teollinen vallankumous
 - Ranskan vallankumous ja tasa-arvon periaate ym
 - Napoleonin sotaretket (levitti tasa-arvon ja modernismin käsitystä Ranskasta itään, Saksassahan oli vielä maaorjuutta ym).
 - Montesquieun vallankolmijaon periaate  ym filosofit ja valistuksen aika

Näihin liittyy se tärkeä seikka, että kuka tahansa voi lännessä - ainakin periaatteessa - joutua vääryydestä oikeuteen ja tuomituksi ja tämä antaa turvaa pienillekin ihmisille ja sijoittajille ja  innovaattoreille ja uskaltavat rohkeammin toimia ja edistää taloutta jne.  Tämän räikeän oikeusturvaeron näkee verrattaessa vaikka Venäjään, jossa tilanne muistuttaa mafiaa ja korruptoituneessa Etelä-Amerikassa. Nämä huonot esimerkkimaat ovat esimerkkejä ekstraktiivisista talouksista (valta ja raha kerääntyy pikku eliitille) kun taas lännessä ollaan inklusiivisia: 

..puhutakaan demokratiasta, merkitsevät kirjassa pääosassa olevat inklusiiviset instituutiot käytännössä demokraattisten periaatteiden toteutumista.
Kirjoittajat hylkäävät kulttuuriin, maantieteelliseen sijaintiin tai tietämättömyyteen perustuvat teoriat maiden vaurauden tai köyhyyden selittäjinä ja tarjoavat tilalle maailmanselitysteoriaa, johon tutustumista voi suositella kaikille rikkaiden ja köyhien maiden välisestä kuilusta kiinnostuneille taloustieteilijöille, historioitsijoille, politiikan tutkijoille ja tavallisille tallaajille.
Teorian mukaan inklusiiviset eli osallistavat taloudelliset ja poliittiset instituutiot tukevat kestävää talouskasvua ja tasaisesti jakautuvaa hyvinvointia. - [2]

Etelä-Amerikassa conquistadorien inkavalloitusten ekstraktiivinen "kulttuurihistoriallinen" perinne (kulta ja vauraus pikku eliitille) jatkunut sen 400 vuotta tähän päivään asti huonoin seurauksin. Korruptiota jne. Ja tästä kierteestä on hyvin vaikea päästä irti. Venäjällä ja muualla ei-lännessä vastaavasti.

Lähteet:
[1] http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/
[2] Kirjaesittely: Miten meistä tuli me ja niistä tuli ne

Lenny:

--- Lainaus käyttäjältä: wade - To 10.03.2016, 21:50:37 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Lenny - To 10.03.2016, 20:15:13 ---Mielenkiintoinen ja aika hankala aihe. Jään odottelemaan jatkoa, mutta sitä odotellessa pari sanaa Jared Diamondin kirjasta. Itse joskus suorastaan ahmin sen, ja myös ne kaksi muuta trilogian osaa. Jotenkin lukiessa ymmärsin asian niin, että hän vain tavallaan itsestäänselvyytenä kuvasi pääoman alkua. Jostakin sen kasaantuminen on alkanut, ja tietysti se on tapahtunut näissä hedelmällisissä maailmankolkissa. Kun se pääoma kerran sitten ikään kuin polkaistiin käyntiin, se jäi sitten elämään omaa elämäänsä, joka ei tietenkään enää ole millään tavalla sidottu maantieteeseen. Globaali digitaalinen tietoverkko on viimeistään romuttanut kaikki maantieteelliset selitykset.

--- Lainaus päättyy ---
Tiedän että aihe on vaikea. Odotankin ketjulta lähinnä näkökulmia, viitteitä, kapuloita mahdollisten teleologisten Lännen Nousua mallintavien kuvausten rattaisiin. Kiinnostusta herättävä on venäjäntuntija Jukka Korpelan uusi teos Lännen juurista... valitettavasti olen kirjaston jonossa vielä jokseenkin kaukana, joten en pääse lukemaan kirjaa ihan heti. Ajattelin aloittaa ketjun kirjoittamalla joitain huomioita kuuntelemastani miehen haastattelusta. Kunhan ehdin.

Muistelisin, että Diamond olisi selittänyt pääoman suhteessa suurta kasvua Euroopassa maantieteellä: innovaatiot pääsivät virtaamaan esteettä, mutta kyllin pirstaleinen manner loi hajanaisuutta ja sitä kautta dynaamista kilpailua. Tästä ikään kuin suoraan seurasi Conquistadorien harppaus Atlantin ylitse. En muista missä vaiheessa Tykit Taudit ja Teräksen kokonaisuutta pääoma olisi alkanut elää omaa elämäänsä maantiedosta välittämättä. Itse olin myös hyvin innoiissani Diamondin teoksesta, se oli erinomaisen viihdyttävä ja myös jossain määrin vakuuttava. Kuitenkin jo nuorena poikana lukiessani, ymmärsin että kirjan liian kirjaimellinen lukeminen ei tiedä hyvää: kun kirjoitetaan näin suuren mittakaavan historiaa tai antropologiaa, jää tietty historian kontingenssi välttämättä jalkoihin.

--- Lainaus päättyy ---

Diamondin kirja kyllä selvästi nimenomaan keskittyi näihin Lännen juuriin, eli sellaisiin olosuhteisiin että maantiedettä ylipäätään pystyi käyttämään argumenttina. Loput olivat omaa spekulointiani, joka ehkä liiaksi sekoittui Diamondin argumenttiin. Se ei ollut tarkoitus, pahoitteluni.

Ihan samaa mieltä olen Diamondin kunnianhimoisuudesta. Ei näin suuria kokonaisuuksia voida selittää niin yksinkertaisesta ja elegantisti. Sellainen toimii vain matematiikassa :).

Jukka Korpelan ajatukset vaikuttavat mielenkiintoiselta. Jonkinlaista yhteenvetoa löytyy ehkä tässä Kalle Haataisen ohjelmasta: http://areena.yle.fi/1-3187388

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu