Kirjoittaja Aihe: Länsi  (Luettu 20529 kertaa)

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #15 : To 17.03.2016, 02:21:10 »
Minä olen Boyd+Richerson'in Ei ainoastaan geeneistä, Lokki-Saura Tigerstedt'n: Evoluutio  jne - opetuslapsia enkä missään nimessä voi jättää mahdollisia geenieroja tai muita syitä käsittelemättä vain siksi ettei jotain kiinnosta tai joku lämpiä (tai jotkut oikeistolaiset käyttää lyömäaseena).

Ensinnäkin P-Euroopassa laktoosi-intoleranssia(geeniä) on vain luokkaa 5%, kun taas Aasiassa ja Afrikassa 90%. [3] Tämä vaikuttaa maatalouteen ja -kulttuuriin. Oikeasti: vuorovaikutuksessa molemmat kehittyivät tähän suuntaan.

Chia et al kirjoittavat:
"Evident from the writings of Socrates and Lao Tzu, cultural divergences in ancient Western and East Asian philosophical views of the self are thought to have emerged early in human history (Markus & Kitayama 1991; Triandis 1995; Nisbett et al. 2001). However, a parsimonious explanation of the origin of individualistic and collectivistic cultural values has largely remained elusive." [2]

Tuon mukaan vihjataan että lännen individualismin ja idän kollektivisuuden kulttuurierot olisivat hyvin syvällä paljon ennen keskiajan kapitalismia ja uskonkiistoja.

Chiao ja Blizinsky huomaavat lännen ja idän välillä huomattavat erot (SLC6A4)-serotoniini-geenin eri variaatioiden S ja L-muodon yleisyydessä. S-muotoa on Euroopassa 40-45%:lla mutta Itä-Aasiassa peräti 70-80%. Tämä vaikuttaa ahdistuneisuuteen ja epäsuorasti mahdollisesti siihen kuinka hän kokee toisen ihmisen kanssa ristiriidat. S-muodon kantaja voi ahdistua lujemmin jos on toisinajattelija, individualisti ja kansat jossa on paljon S:ää tuppaavat olemaan kollektivistisia ja ihmiset pyrkii keskinäiseen harmoniaan. (korrelaatiokuva Figure 1, [2]).

Mutta taaskaan geenimuutokset ei olla tarvinnut olla edellä, vaan esitetään (luen: vihjauksena), että sitä edelsivät taudit malaria, lepra, pilkkukuume) ja niiden aiheuttama uusien kollektiviisuuden normien paine muutti myös S-geenin frekvenssiä.
Eli S-muoto olisi seuraus eikä varsinainen itsenäinen alkusyy.

"That is, nations with greater historical and contemporary prevalence of disease-causing pathogens or infectious diseases (e.g. malaria, typhus and leprosy) are more likely to endorse collectivistic cultural norms, likely due to the anti-pathogen defence function that collectivistic norms may serve. Given the adaptive value of collectivistic cultural values, it is possible that increased pathogen prevalence in East Asian regions may be associated with increased collectivistic values due to genetic selection of the S allele of the serotonin transporter gene within collectivistic cultures." [2]

Boyd+Richersonin hengessä tulkiten:
 Taudit, kollektiivisuuden normi ja S-serotoniinigeenimuodon yleistyminen molemmat kitkivät Aasian yhteisöstä "oman polun luovia tallaajia" ja teki heistä luusereita. (kuten VTT Erkki Kauhanen [1] nimittää).


Viitteet:
[1] http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/lannen_sankari_on_idan_luuseri
 Erkki Kauhanen, Lännen sankari on idän luuseri  ,Tiede 5/2002
[2] http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/early/2009/10/27/rspb.2009.1650
Culture–gene coevolution of individualism–collectivism and the serotonin transporter gene,
 Joan Y. Chiao, Katherine D. Blizinsky, 2009.
[3] https://fi.wikipedia.org/wiki/Laktoosi-intoleranssi

Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Länsi
« Vastaus #16 : To 17.03.2016, 02:34:16 »
Tuon perusteella luuserin tai häviäjän käsite on silti historiallisesti kontingentti, tai kuten Darwin muistaakseni asiaa kuvaili (siis ennen geenin löytämistä), ominaisuudet valikoituvat niiden hyödyllisyyden perusteella. Tässä täytyy olla tarkkana: Darwin ei redusoi hyötyä sen enempää geeniin kuin ympäristöönkään, vaikka tunnistaakin taustalla vallitsevan vaihtelevia vuorovaikutuksia lajien lisääntymissyklien kautta. Vulgaaridarwinismissa mennään helposti ansaan ja kuvitellaan, että ominaisuuksien 'hyödyllisyys' olisi helposti pääteltävissä yhden ajallisen poikkileikkauksen vallitsevista olosuhteista tai edes yksinomaisesti sillä perusteella, paljonko jälkeläisiä yksilö tuottaa. Sekin on kiinnostava piirre, miten geenit ilmeisesti aktivoituvat ja väliin taas ovat niin sanoakseni nukkuvia soluja, sleeper cells.

Joidenkin mielestä Darwinin siteeraaminen voi tuntua hiukan vanhanaikaiselta. Silti: hän oli oikeassa perusasioissa. Kun en ole asiantuntija, niin joudun postuloimaan mahdollisimman vähän noista vuorovaikutuksista, ja silloin olen katsonut hyväksi tukeutua Darwiniin. Tyydyn esityksesi perusteella toteamaan, että se vaikuttaa kyllä uskottavalta.
« Viimeksi muokattu: To 17.03.2016, 02:45:27 kirjoittanut Laika »
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge

Lenny

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #17 : To 17.03.2016, 05:58:17 »
Ratkaisevaa on Spenglerin mukaan se, puhuuko "itse ajan sielu" ajattelijan teoksista ja intuitioista. Tästä näkökulmasta Spenglerin oma "kauttaaltaan historiallinen länsimainen skeptisismi" osoittautuukin koko "loppuaan kohti kallistuvan sielullisuutemme symboliksi". Tässä "lopun aikojen" visiossa objektiivisuuden ja subjektiivisuuden jännite laukeaa, sillä viime kädessä Spengler julistaa nimittävänsä "todeksi" vain sitä, mikä on totta hänelle itselleen ja - kuten hän uskoo - "myös tulevien aikojen suurille hengille".

Ehkä Spengler ei tosiaankaan ole kovin relevantti enää missään yhteydessä, koska hän ajatteli vielä romantiikan hengessä jotenkin niin, että mitään objektiivista tietoa tai tiedettä ei ole olemassakaan, vaan se on aina pelkästään kulttuurin tuotetta. Siis vähän samaan tapaan kuin (muistaakseni) Heidegger; että ennen Einsteinia maailma oli ihan aidosti newtonilainen kellopeli, ja Aristoteleen aikaan maailmankaikkeus koostui Taivaan sfääreistä. Tai kuten Hegel, joka legendan mukaan sanoi "huonompi tosiasioille", kun luonnontieteiljät huomauttivat hänen luonnontieteensä olevan tosiasioiden vastaista.

Ei taida olla enää kovin muodikas näkökulma, mutta on ainakin paljon hauskempi kuin kuivakka objektiivisuus. Olen itsekin hyvin pitkälti sitä mieltä, että on lopulta aika vähän asioita joista kannattaa edes yrittää puhua mitenkään faktoina. Ja niillä asioilla ei ole paljonkaan tekemistä reaalimaailman kanssa, jossa vallitsee inhimillinen kaaos ja irrationaalisuus. Olen joskus ihan vakavissani miettinyt että musiikki kuvastaa historiaa tarkemmin kuin mikään määrä oppikirjoja. Tästähän saisi tietysti hienon kytköksen ketjun aiheeseen, sillä länsimainen musiikki on jotakin melko ainutlaatuista.

wade

  • Jäsen
  • **
  • Viestejä: 65
Vs: Länsi
« Vastaus #18 : To 17.03.2016, 11:23:04 »
Minä olen Boyd+Richerson'in Ei ainoastaan geeneistä, Lokki-Saura Tigerstedt'n: Evoluutio  jne - opetuslapsia enkä missään nimessä voi jättää mahdollisia geenieroja tai muita syitä käsittelemättä vain siksi ettei jotain kiinnosta tai joku lämpiä (tai jotkut oikeistolaiset käyttää lyömäaseena).
Enkä halua että jättäisit käsittelemättä; ole hyvä ja käsittele! Käytin sanamuotona "en lämpeä tippaakaan", koska ajattelin että se ei ole kategorinen epääminen... vaan jättää tilaa erimielisyydelle :)

Ensinnäkin P-Euroopassa laktoosi-intoleranssia(geeniä) on vain luokkaa 5%, kun taas Aasiassa ja Afrikassa 90%. [3] Tämä vaikuttaa maatalouteen ja -kulttuuriin. Oikeasti: vuorovaikutuksessa molemmat kehittyivät tähän suuntaan.

Chia et al kirjoittavat:
"Evident from the writings of Socrates and Lao Tzu, cultural divergences in ancient Western and East Asian philosophical views of the self are thought to have emerged early in human history (Markus & Kitayama 1991; Triandis 1995; Nisbett et al. 2001). However, a parsimonious explanation of the origin of individualistic and collectivistic cultural values has largely remained elusive." [2]

Tuon mukaan vihjataan että lännen individualismin ja idän kollektivisuuden kulttuurierot olisivat hyvin syvällä paljon ennen keskiajan kapitalismia ja uskonkiistoja.

Chiao ja Blizinsky huomaavat lännen ja idän välillä huomattavat erot (SLC6A4)-serotoniini-geenin eri variaatioiden S ja L-muodon yleisyydessä. S-muotoa on Euroopassa 40-45%:lla mutta Itä-Aasiassa peräti 70-80%. Tämä vaikuttaa ahdistuneisuuteen ja epäsuorasti mahdollisesti siihen kuinka hän kokee toisen ihmisen kanssa ristiriidat. S-muodon kantaja voi ahdistua lujemmin jos on toisinajattelija, individualisti ja kansat jossa on paljon S:ää tuppaavat olemaan kollektivistisia ja ihmiset pyrkii keskinäiseen harmoniaan. (korrelaatiokuva Figure 1, [2]).

Mutta taaskaan geenimuutokset ei olla tarvinnut olla edellä, vaan esitetään (luen: vihjauksena), että sitä edelsivät taudit malaria, lepra, pilkkukuume) ja niiden aiheuttama uusien kollektiviisuuden normien paine muutti myös S-geenin frekvenssiä.
Eli S-muoto olisi seuraus eikä varsinainen itsenäinen alkusyy.

"That is, nations with greater historical and contemporary prevalence of disease-causing pathogens or infectious diseases (e.g. malaria, typhus and leprosy) are more likely to endorse collectivistic cultural norms, likely due to the anti-pathogen defence function that collectivistic norms may serve. Given the adaptive value of collectivistic cultural values, it is possible that increased pathogen prevalence in East Asian regions may be associated with increased collectivistic values due to genetic selection of the S allele of the serotonin transporter gene within collectivistic cultures." [2]

Boyd+Richersonin hengessä tulkiten:
 Taudit, kollektiivisuuden normi ja S-serotoniinigeenimuodon yleistyminen molemmat kitkivät Aasian yhteisöstä "oman polun luovia tallaajia" ja teki heistä luusereita. (kuten VTT Erkki Kauhanen [1] nimittää).

Ja syy sille, miksi "en lämpeä" on se, että Eurooppaa on kuvattu hyvin samankaltaiseksi kollektiiviseksi maanosaksi kuin Aasiaa vielä hyvin pitkälle historiassaan.

Korpela kuvaa millaisia poliittisia päätöksiä on havaittavissa eurooppalaisen yksilöllistymiskehityksen taustalla. Mutta toki, ainakaan vielä minulle ei ole selvää miksi antiikin Kreikassa "keksitty" yksilö raivasi tiensä eurooppalaiseen maailmankuvaan niin voimakkaasti. Sekä eurooppalainen että lähi-itäinen kulttuuripiiri on taustaltaan aivan yhtä hellenististä, ja molemmilla olisi perintonsä kautta ollut mahdollista poimia yksilö ajattelunsa pohjaksi.

Lukemani kuvaukset tuntuvat ehdottavan, että eurooppalaisen sivistyksen yksilöllistymisen juuret ovat kaukana historiassa; mutta että yksilöllistyminen realisoitui modernia maailmaa kohti siirryttäessä; modernin valtion syntyessä ihmisistä tuli valtioiden vallan yksilösubjekteja, ei niinkään suvun tai klaanin määrittämiä. Ja edelleen, tämä kehitys oli asteittaista siten, että se kaikkein "barbaarisin rahvas" tehtiin vallan yksilösubjekteiksi viimeisenä, demokraattisen aallon seurauksena. Sitä ennen niin papisto, ruhtinaat, aateliset, eliitti, oli eurooppalaisen yksilökeskeisen sivilisaation materiaa.

Mutta: on myös totta, kuten monet ovat huomauttaneet: rahvaan ajatuksia ennen 1900-lukua on hyvin, hyvin hankala selvittää. He eivät osanneet lukea tai kirjoittaa, eivätkä jättäneet välttämättä kovin luotettavaa perintöä tutkittavaksi. Tämän kanssa painiskelee mm. Hobsbawm teoksessaan "nationalismi": hän yrittää pohtia missä määrin nationalismin juuret voisivat kummuta rahvaan tietoisuudesta. Mutta mistäpä sitä luotettavasti jäljittäisi, jäljet ovat huomattavasti heikommat kuin vaikka liberaalin porvariston salonkidebattien suhteen. McNeill & McNeill (2003[2005], 211-212) tosin tuntuvat jäljittävän 1300-luvulla Länsi-Euroopassa nousseen yhteiskunnallisen kehityksen kohti ylijäämää kerryttävää perheryhmät ylittävää kaupallista yritteliäisyyttä kyntöryhmiin (!!). He siis ajattelevat jopa että eurooppalaistyyppisen kansalaisyhteiskunnan taustalla olisi sekayhteistyön kautta tuottavuutta merkittävästi lisännyt viljelyorganisaatio. Joka kumpusi tietenkin nimenomaan rahvaan parista, heidän, jotka raahasivat jalkojaan mudassa ja paskassa ja vetivät kyntöauraa Loire- ja Elbejokien välisellä alueella (jonka olosuhteet ohjasivat tällaiseen viljelyn tapaan). Jos ajatellaan että tämä spekulaatio pitää paikkansa, niin silloin eliitin alkaessa yksilöllistyä, oli rahvaan parissa jo "valmius" omaksua ei-kollektiivinen tapa hahmottaa sosio-ekonomista maailmaa: tästä melko demokraattisesta näkökulmasta tietyt Länsi-Euroopan ydinalueet (tai: alueet, jotka olivat osoittautuvia ydinalueiksi) olivat jo muodostamassa kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta oleellista sosiaalis-taloudellista järjestelmää, ennen kuin valistus eliitin välityksellä ehti heidät subjektivoida. Ehkä jopa niin päin, että jossain mielessä koko kehityksen taustalla on vernakulaari sosiaalisen kudoksen tarttuminen ilmaston ja maantieteen tarjoamiin etuihin.

Mutta mikään maantieto, ilmasto tai genetiikka ei ehdollista eurooppalaistumassa olevaa sosiaalista ja yhteiskunnallista verkostoa reagoimaan kaivamalla naftaliinista roomalainen laki, tai oikeammin roomalaisen lain perinne. Tai kaivamalla naftaliinista Antiikin perintö, ensin taiteessa ja sivistyksessä, ja sitten kohti 1900-lukua kuljettaessa sen radikaalidemokraattinen poliittinen perintö. Nämä ovat minusta melko kontingentteja reaktioita siihen faktaan, että syystä tai toisesta läntinen Eurooppa oli vastaanottavainen yksilöllistymiskehitykselle. Länsi saattaisi määrittyä eri tavoin, jos esimerkiksi roomalaisen lain perinnettä ei olisi uudelleenlöydetty, vaan esimerkiksi brittiläistyylinen germaanisperäinen mutta anglo-amerikkalaiseksi identifioitunut common law -perinne olisi a.) säilynyt ilman vaikutusta roomalaisen säädösoikeudellisen lain rationaalisesta luonteesta, ja b.) tämä ilman vaikutuksia kehittynyt tapaoikeus olisi muodostunut koko läntisen Euroopan kattavaksi traditioksi. Esimerkkini saattaa olla huono, sillä en ole varma missä määrin common law olisi voinut, joustavuudestaan huolimatta, sopeutua vallinneisiin olosuhteisiin ja muokata niitä omasta käsitteellisestä näkökulmastaan käsin ilman roomalaisen tradition vaikutusta 1300-luvulla.

Jos geneettinen yksilöllisyys on totta, tai osaselitys, olisi varmaankin paikallaan verrata missä mielessä eurooppalainen heimo-, klaani- tai sukukeskeinen yhteiskunnallinen rakenne oli yksilöllisempää kuin aasialainen tai mustan Afrikan vastaava. Sinä aikana, kun molemmat de facto olivat yhä kollektiivisia sosiaaliselta rakenteeltaan. Koska jos yksilöllisyys on suorastaan geneettistä, tämän yksilöllisyyden luulisi heijastuvan myös modernin yksilöllisyyden taa; luulisi että yksilöllisyyden jatkumo ei olisi paikannettavissa tähän mm. Korpelan kuvaamaan poliittista kontingenssiä peilaavaan kehityskulkuun.


Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Länsi
« Vastaus #19 : Pe 18.03.2016, 00:42:12 »
Ratkaisevaa on Spenglerin mukaan se, puhuuko "itse ajan sielu" ajattelijan teoksista ja intuitioista. Tästä näkökulmasta Spenglerin oma "kauttaaltaan historiallinen länsimainen skeptisismi" osoittautuukin koko "loppuaan kohti kallistuvan sielullisuutemme symboliksi". Tässä "lopun aikojen" visiossa objektiivisuuden ja subjektiivisuuden jännite laukeaa, sillä viime kädessä Spengler julistaa nimittävänsä "todeksi" vain sitä, mikä on totta hänelle itselleen ja - kuten hän uskoo - "myös tulevien aikojen suurille hengille".

Ehkä Spengler ei tosiaankaan ole kovin relevantti enää missään yhteydessä, koska hän ajatteli vielä romantiikan hengessä jotenkin niin, että mitään objektiivista tietoa tai tiedettä ei ole olemassakaan, vaan se on aina pelkästään kulttuurin tuotetta. Siis vähän samaan tapaan kuin (muistaakseni) Heidegger; että ennen Einsteinia maailma oli ihan aidosti newtonilainen kellopeli, ja Aristoteleen aikaan maailmankaikkeus koostui Taivaan sfääreistä. Tai kuten Hegel, joka legendan mukaan sanoi "huonompi tosiasioille", kun luonnontieteiljät huomauttivat hänen luonnontieteensä olevan tosiasioiden vastaista.

Ei taida olla enää kovin muodikas näkökulma, mutta on ainakin paljon hauskempi kuin kuivakka objektiivisuus. Olen itsekin hyvin pitkälti sitä mieltä, että on lopulta aika vähän asioita joista kannattaa edes yrittää puhua mitenkään faktoina. Ja niillä asioilla ei ole paljonkaan tekemistä reaalimaailman kanssa, jossa vallitsee inhimillinen kaaos ja irrationaalisuus. Olen joskus ihan vakavissani miettinyt että musiikki kuvastaa historiaa tarkemmin kuin mikään määrä oppikirjoja. Tästähän saisi tietysti hienon kytköksen ketjun aiheeseen, sillä länsimainen musiikki on jotakin melko ainutlaatuista.

On vähän vaikea arvioida, mitä Spengler tarkoitti. En ole lukenut hänen kirjoituksiaan. Boldatun tekstin voisi ymmärtää myös niin, että Spengler kritisoi kartesiolaista dualismia tai että se olisi kirjoittajan tulkinta. Descartes postuloi metodissaan subjektin, mutta redusoi sitten kokemuksen tavalla, jonka kuvittelee jostain syystä -ensin hylättyään koetun- pelastavan minän todellisena. En voi käsittää logiikkaa, joka vie tuollaisiin johtopäätöksiin. Hyvin mahdollisesti en ymmärtäisi Spenglerin johtoajatusta, vaikka yrittäisin lukeakin hänen kirjoituksiaan. Spengler kuulostaa käsitteellisesti turhan luovalta makuuni. Sitä paitsi ehkä hän oli oikeassa jossain erehtyessään kokonaisuudesta. Boldatun tekstin kanssa täytyy olla samaa mieltä ymmärtääkseen nykyistä aikaa. Se ei tietenkään tee klassista mekaniikkaa tyhjäksi, paljastaapa vain erään liian kapeaksi osoittautuneen filosofian myytin. Myytit elävät rinnakkain, joten oletettavasti myös subjekti-objektin myytti elää yhä. Sille on hieno suomenkielinen aforismi, ehkä käännös: kun kädessä on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta.
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #20 : Pe 18.03.2016, 23:27:36 »
Jos geneettinen yksilöllisyys on totta, tai osaselitys, olisi varmaankin paikallaan verrata missä mielessä eurooppalainen heimo-, klaani- tai sukukeskeinen yhteiskunnallinen rakenne oli yksilöllisempää kuin aasialainen tai mustan Afrikan vastaava. Sinä aikana, kun molemmat de facto olivat yhä kollektiivisia sosiaaliselta rakenteeltaan. Koska jos yksilöllisyys on suorastaan geneettistä, tämän yksilöllisyyden luulisi heijastuvan myös modernin yksilöllisyyden taa; luulisi että yksilöllisyyden jatkumo ei olisi paikannettavissa tähän mm. Korpelan kuvaamaan poliittista kontingenssiä peilaavaan kehityskulkuun.
Toisinkuin historiaa niin kulttuuria ja genetiikkaa voi nykyään ns. labratestata yksilöittäin.
 - Joissain kokeellisissa talouspeleissä on havaittu että itsekkäimmät pelaajat ovat diktatuurisista/autoritaarisista valtioista,
   kun taas demokraattisista tulee toiseen luottavaisempia yksilöitä (vrt. sinisilmä-suomalaiset vs venäläiset).
 - Jos jotain S-geeniä olisi joka vaikuttaisi yksilöllisyyteen niin sen osuuden voisi testata myös
   labrassa ja katsella ja testata toisesta kulttuuripiiristä adoptoitujen luonteenpiirteitä.

Jos katsoo maailmankarttaa johon on merkitty maidonjuojat tai viinankittaajat niin Eurooppa ja "länsimaat" loistaa niissä korkealla.  "Voittajille" viina ja maito maistuu. Nyt on niin että geneettiset erot voivat vaikuttaa tässä juontikulttuurissa niin että jos  täällä olisi aasialaiset geenit niin viinakulttuuri olisi erilainen koska monelta heiltä puuttuu länsimaiset alkoholin metaboliaa edistävä geeni, heillä mutaatiomuoto tekee antabusreaktion (eivät tahdo kestää alkoholia). Lisäksi laktoosi-intoleranssin takia meillä ei olisi Valion tapaista firmaa nykymuodossaan.  Toisaalta koska just Suomessa on pohjoismaiden korkein laktoosi-intoleranssien määrä (17%, olemme tässä "aasialaisin" pohjoismaa), niin se on ehkä myötävaikuttanut Valion tuotekehitykseen. Valio kehitti pohjoismaisittain menestystuotteet Hyla ja Eila-maidot, joilla se tekee nyt paljon rahaa.
(Jos meillä heitä olisi ollut vain jotain 5%, niin Valio ei ehkä olisi viitsinyt panostaa).
  Kosmologi ja popularisti-tiedehistorioitsija Kari Enqvist on paljastanut meille tiedehistoriaa lukeneille yllättävän  selityksen miksi skottitiedemiehiä (Hume:sta aina höyry-Watt:iin sähkö-Maxwell:iin) on niin silmiinpistävän paljon ollut vaikuttamasa länsimaiden tieteen voittokulkuun. Se on alkoholi. Alkoholilla rikastuneet rikastui ja jakoi tieteelle valtavia panimotuloja. Tieteemme hintana ja uhreina on viinaan kuolleet köyhät skotti- ja engelsmanniparat. Olisiko tämä ollut mahdollista aasialaisin viinageenein? Ehkä mutta vaikeammin tai eri tavalla.
  Tänään Suomen addiktiogeenisimmät rahoittaa Suomen kutistuvaa tiedettä ja kulttuuria Veikkauksen nettipelien kautta. (Tieteen uhriparat tänään: köyhtyvät velkaiset opiskelijat, byrokratiahelvettiin syöstyt proffat+tutkijat ja Veikkauksen peliaddiktit...).

Suoraan sanoen kulttuuriselitykset vaikuttaa minustakin edelleen paljon vahvemmalta kuin geenit (jotka vielä varsin spekulatiivisia) ellei paljastu jotain yllättävää. Ehkä niiden geenien osuus on aidosti vaikuttanut mutta pienemmältä osin.
(Armeija marssii vatsallaan. Onko maitotuotteilla tai alkoholilla ollut merkittävää osuutta länsimaiden armeijoiden voittokululle?) Mutta jotain jätetään pois jos geenejä ei haluta edes vilkaista.

 

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #21 : Ti 22.03.2016, 02:10:23 »
McNeill & McNeill (2003, 275-278) yhdistävät tämän hengellisen myllerryksen tieteelliseen vallankumoukseen. Euroopan poliittinen ja uskonnollinen hajaannus mahdollisti loppujen lopuksi hyvin vapaasti toimineen yliopistojärjestelmän synnyn. Jos joku territorio laittoi tieteilijän kotiarestiin ja kielsi tämän tekstien julkaisun, oli joku toinen territorio halukas julkaisuun. Milloin katoliset, milloin protestantit, tahtoivat estää milloin mitäkin tietoa tai spekulaatiota leviämästä: mm. sekä katolinen kirkko että Luther halusivat tuhota Kopernikuksen kuuluisan teoksen.
Mutta mites kristinuskon vaikutus, onko mitään ansioita?
- kristinusko 1100-luvulla? Eikö yliopistolaitoksen synty ole velkaa kr-uskolle vai mihin se perustui?
 (Tässä on erotettava kr-usko yksilöillä vs kirkko laitoksena: Pariisin yo syntyi jumaluusoppineiden tahdosta vs kirkkopakkovalta)
- Weber ja havainto(väite) protestanttien työetiikasta? Tieteellinen ym. maailmanvalloitus pääosin anglosaksi-protestanttien tekosia koska protestanttinen kr-usko kannusti ahkeruuteen?
- individualismin siemenet?

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #22 : Ti 22.03.2016, 02:27:13 »
Muistin vasta nyt että joku vuosi sitten YLE esitti Niall Fergusonin juontaman moni-osaisen tv-dokumentin miksi länsimaat ovat maailmanvallassa (tai ehkä pikemmin se oli että miksi dominoineita länsimaita nyt uhkaa perikato?).
  Koska muistan huonosti teesinsä niin googlaan (Civilization: The West and the Rest Paperback – October 30, 2012)
että ne olivat mahdollisesti nämä:
   Acclaimed historian Niall Ferguson argues that beginning in the fifteenth century, the West developed
   six powerful new concepts, or “killer applications”—competition, science, the rule of law, modern medicine,
   consumerism, and the work ethic—that the Rest lacked, allowing it to surge past all other competitors.


Minä kyllä silloin ihmettelin että miksi tv-sarjan lopussa Ferguson istui kirkon penkille vaati meitä menemään takaisin kirkon penkille ja nostamaan kr-usko arvoonsa jottei muslimit valloita meitä. Myöhemmin selvisi että hänellä saattaa olla poliittinen agenda tai bias. The Guardian oli tuolle teokselle hyvin myrkyllinen, jo otsikossa sana "rightwing paean" (suom. oikeistosiiven ylistyslaulu).
Lisäksi hän lausui oudon homofoobisen sammakon halveksuen Keynesiä homona (lapsettoman taloustiede on hömppää?).

No, joka tapauksesa tuossa on 6 teesiä : kilpailu, tiede, laki, moderni lääketiede, konsumerismi ja työetiikka, joista täällä 2 uutta teesiä ovat lääketiede ja työetiikka, syinä länsimaiden voittokulkuun.

Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Länsi
« Vastaus #23 : La 16.04.2016, 13:54:11 »
Jos geneettinen yksilöllisyys on totta, tai osaselitys, olisi varmaankin paikallaan verrata missä mielessä eurooppalainen heimo-, klaani- tai sukukeskeinen yhteiskunnallinen rakenne oli yksilöllisempää kuin aasialainen tai mustan Afrikan vastaava. Sinä aikana, kun molemmat de facto olivat yhä kollektiivisia sosiaaliselta rakenteeltaan. Koska jos yksilöllisyys on suorastaan geneettistä, tämän yksilöllisyyden luulisi heijastuvan myös modernin yksilöllisyyden taa; luulisi että yksilöllisyyden jatkumo ei olisi paikannettavissa tähän mm. Korpelan kuvaamaan poliittista kontingenssiä peilaavaan kehityskulkuun.
Toisinkuin historiaa niin kulttuuria ja genetiikkaa voi nykyään ns. labratestata yksilöittäin.
 - Joissain kokeellisissa talouspeleissä on havaittu että itsekkäimmät pelaajat ovat diktatuurisista/autoritaarisista valtioista,
   kun taas demokraattisista tulee toiseen luottavaisempia yksilöitä (vrt. sinisilmä-suomalaiset vs venäläiset).
 - Jos jotain S-geeniä olisi joka vaikuttaisi yksilöllisyyteen niin sen osuuden voisi testata myös
   labrassa ja katsella ja testata toisesta kulttuuripiiristä adoptoitujen luonteenpiirteitä.

Samanlaisia kokeita on tehty vielä yksinkertaisempien taustaoletusten vallitessa, mieleeni tulee ainakin seuraava. Huomaa seksikäs otsikko:

Game Theory: The decline of community and a self-fulfilling prophecy.

...Robert Frank, Thomas Gilvich, & Dennis Reagan (1993) conducted a comprehensive study comparing the tendency towards cooperation in economic students as well as students of other fields of study. They found that when faced with a classical one round prisoner’s dilemma, 71.8% of economics major defected, whereas only 47.3% of other students defected. They also found a significant study following the defection rate among economics students in their progressing years of study. Presumably as other students assimilated and felt they were more a part of their schools community they become more trusting and cooperative within it; economics students did not.

Besides education, another significant influence in an individual’s choice is the way the situation is framed. (An investigation to how norms contribute to an individual’s behavioral choice in a prisoner’s dilemma was discussed by Anatol Rapoport in his book Prisoner’s Dilemma. In this series of studies, individuals were explained the dilemma in such a way as to evoke a competitive behavioral norm for one set of experiments and cooperative behavioral norms for another set. Of those individuals prime to think competitively, 12.5% cooperated whereas those primed to think cooperatively cooperated at a rate of 90%.) ...


https://www.linkedin.com/pulse/game-theory-decline-community-self-fulfilling-gregory-mecomber
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #24 : Pe 29.04.2016, 01:01:23 »
Teenpä tässä (itselleni) suppeaa yhteenvetoa järkevistä ehdotuksista "Miksi Länsi vallitsee nyt?".

(Huom. Saatan korjailla ja täydentää tätä lähipäivät.)

Yhteenvetoa: "Miksi Länsi vallitsee?"

o Varhaisemmat syyt:
  - maantiede: sattumalta hyvät viljakasvit ja kotielukat
  - maatalouskulttuuriympäristö muokkasi joitain geenejä
    (mm. laktoosi- ja "alkoholitoleranssi"geenit, ja mahdollisesti yksilöllisyyteen
    viittaavia serotoniinigeenejä?)
  - raha:
     -- erinomainen vaihdantakeksintö
     -- pääomien kasautuminen mahdollistuu
  - Kreikassa tieteen ja demokratian alkuaskeleita
  - Rooman valta: oikeusvaltion periaatteet ja lait periytyivät
  - näiltä perittiin myös rationaalisuuden ym arvoja ja että lait voivat olla Jumalan
    laeista ja uskonnoista erillinen systeemi, ihmisten lait ja luonnnonlait otettiin
    omiin käsiin (Korpela ym)

o Myöhäisemmät syyt (lähinnä keskiajalla):
  - yliopistojärjestelmä
  - maaorjuuden poistuminen
  - valtioiden synty
  - pahat ruttoepidemiat, jotka etäännyttivät kirkon (ja uskonnon) vallasta
  - renessanssi
  - Italian kansallisvaltioiden rikastuminen Silkkitien kaupalla ja uusien rahoitusinstumenttien kehitys*
  - uteliaisuus, valloittamisen hinku, edistysusko (Harari)
  - uskonpuhdistus, uskonnollinen vallankumous jota ei nimenomaan Euroopassa
    saatu "kuriin" ja johti:
  - uskonnolliseen ja poliittisen hajaannukseen (McNeill^2)
  - kapitalistinen kilpailu
 
o Modernimmat syyt:
  - tieteen synty, Galileo+co järkyttivät lopullisesti kirkon tiedollista auktoriteettia
  - Englannin mainio vallankumous, jossa valta parlamentin käsiin
  - valistusaika ja tieteen kukoistus
  - teollinen vallankumous, Wattin höyrykone ym
  - Montesquien vallankolmijaon periaate
  - USA:n vallankumous, joka toimi esimerkkinä
  - Ranskan vallankumous: tasa-arvo ym ihmisarvot
  - Napoleonin sotaretket levittivät tasa-arvon ja modernismin käsityksiä valloitusmaihin
  - lääketieteen kehitys, varsinkin 1900-luvulla
  - konsumerismi


*Kemppiseltä ym saatu vinkki
« Viimeksi muokattu: To 08.09.2016, 04:05:04 kirjoittanut MrKAT »

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Vs: Länsi
« Vastaus #25 : La 30.04.2016, 09:23:47 »
Globaalin urkinnan, tiedon louhinnnan, analyysin ja laskentavoiman keskittyminen kapitalistisessa järjestelmässä on kokonaan kumoamassa demokraattis-eettisten säikeiden merkityksen ja massojen 1900-luvulla saavuttaman hyödyn lännen perinteistä.

Siksi länsi on häviämässä Aasialle; näyttää, että meritokraattinen julkinen hallinto torjuu demokraattista paremmin vallan kontrolloimattoman siirron pääomalle ja siten mahdollistaa jatkossakin yhteiskunnallisten tavoitteiden asettamisen.

mks

Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Länsi
« Vastaus #26 : Ma 02.05.2016, 01:46:25 »
Siksi länsi on häviämässä Aasialle; näyttää, että meritokraattinen julkinen hallinto torjuu demokraattista paremmin vallan kontrolloimattoman siirron pääomalle ja siten mahdollistaa jatkossakin yhteiskunnallisten tavoitteiden asettamisen.

Mitä noiden yhteiskunnallisten tavoitteiden pitäisi olla? Kysymys voi vaikuttaa viattomalta tai kenties hätkähdyttävältä, jos tavoite kuvataan tarpeeksi abstraktisti: jos tavoite on talouskasvu, se on muotoiltu niin yleisesti, että syntyy kummallinen mielikuva hyvinvoinnista jonkinlaisena historiattomana tai ylihistoriallisena asetuksena. Eräs aikakausia vaivaavista toistuvista oireista on käsitys tavoitteesta jonkinlaisena ideologisena totuutena, vaikka ideologiat itsessään syntyvät vastauksina ajan konkreettisiin kamppailuihin vallasta ja vaatimuksina vallasta itsessään.

...sitten paikalle saapui kolmas ja totesi, että myös valta on abstraktio ja sellaisena kuuluu myyttien, ei tietämisen maailmaan.

Mutta eikö ole kovin vasemmistolaista sanoa vallan siirtyvän kontrolloimattomasti pääomalle? Sehän oli Marxin väite, joskin Marxin väitteiden ajallinen värittyneisyys saa helposti hänet näyttämään yhteiskuntafilosofina naiivilta.
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 352
Vs: Länsi
« Vastaus #27 : Ma 02.05.2016, 10:53:16 »
Siksi länsi on häviämässä Aasialle; näyttää, että meritokraattinen julkinen hallinto torjuu demokraattista paremmin vallan kontrolloimattoman siirron pääomalle ja siten mahdollistaa jatkossakin yhteiskunnallisten tavoitteiden asettamisen.
Mitä noiden yhteiskunnallisten tavoitteiden pitäisi olla?

Mikäpä minä olisin tuohon vastaamaan! Lausumani koskee sitä voidaanko yhteiskunnallisia tavoitteita asettaa vai ei. Meritokratiassa voidaan ajatella, että tutkimuksen keinoin selvitellään mitä tavoitteita kansan parhaaksi tulisi asettaa. Ideaalissa demokratiassa tavoitteet määrittyvät per capita painotetulla arvostuksella. Kleptoktratiassa (esim Venäjä) ja lobbykratiassa (esim EU) oligarkit/organisaatiot vetelevät kehitystä ulkoa katsottuna miten sattuu ja törmäysten riski kasvaa.

Lainaus
Mutta eikö ole kovin vasemmistolaista sanoa vallan siirtyvän kontrolloimattomasti pääomalle? Sehän oli Marxin väite, joskin Marxin väitteiden ajallinen värittyneisyys saa helposti hänet näyttämään yhteiskuntafilosofina naiivilta.

Onpa ihanan inspiroiva lausuma!

Aloitan "vasemistolaisuudesta".

Ensinnäkin olen itse "vasemmistoilainen" siinä mielessä, että olen sosialidemokraattisen puolueen jäsen. En tänään liittyisi, koska puolue on etenkin Lipposen kaudella etääntnyt kauaksi sosialidemokraattisista arvoista valtapoliittiseksi peluriksi. En kuitenkaan eroa, koska olen muutamalla tavalla historiallisesti sosialidemokratiaan sitoutunut.

Oliko Marx vasemmistolainen? Onko "marxilaisuus" vasemmistolaista? Mielestäni ei.

Maailman kaksi johtavaa nimellisesti marxilaista valtiota - Neuvostoliitto ja kommunisti-Kiina - olivat tyypillisesti "fasistisia" valtiota, jos sinänsä vaikeasti määrittyvässä ja lähinnä haukkumasanakäyttöön jääneessä "fasisimissa" nähdään kansallisuusaatteellisesti aktiivinen omaa kansaa sekä palveleva että sortava diktatuuri. Perinteellisesti on kinattu olivatko Mussolinin Italia ja Hilterin Saksa äärivasemmistolaisia vai äärioikeistolaisia yhtesikuntia. Mielestäni kina on tarpeeton, koska järkevämpi jako menee sen mukaan mikä peruste arvotuksen pohjaksi valitaan

Miten ajattalutapoja pitäisi luokittaa? Voiko niistä ylipäätään löytää mitään yhdelle dimensiolle kaiken rahvaan ymmärrettäväksi kuvautuvaa sisältöä?

Ideaalinen demokratia edellä mainitusti toteuttaa per capita painotettua arvotusta.

Ideaalinen markkinatalous noudattaa ostovoimaisesti painotettua arvotusta.

Miten painottavat esimerkiksi teokratia, politia, plutokratia, kleptokratia, cyberkratia, lobbykratia tai "hyväveliverkko" on täysin arvoitus eikä niitä voi luonnostaan lankeavalla tavalla sijoittaa Ranskan vallankumuksen jälkeisen parlamentin istumajärjestyksen mukaiselle vasen-oikea jatkumolle. Itse käytän oman määritykseni mukaista tapaa, jossa per capita painotettu arvotus on vasemmalla ja siitä poikkeavat oikealla. Tämä määritys on monella tapaa ristiriidassa tavanomaisilla indoktrinaatioilla viritettyjen tunnekuohoja hyödyntävien poliittisten leimauksien kanssa.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

Laika

  • Jäsen
  • ***
  • Viestejä: 188
Vs: Länsi
« Vastaus #28 : Ma 02.05.2016, 12:27:38 »
Miten ajattalutapoja pitäisi luokittaa? Voiko niistä ylipäätään löytää mitään yhdelle dimensiolle kaiken rahvaan ymmärrettäväksi kuvautuvaa sisältöä?

Ideaalinen demokratia edellä mainitusti toteuttaa per capita painotettua arvotusta.

Ideaalinen markkinatalous noudattaa ostovoimaisesti painotettua arvotusta.

Miten painottavat esimerkiksi teokratia, politia, plutokratia, kleptokratia, cyberkratia, lobbykratia tai "hyväveliverkko" on täysin arvoitus eikä niitä voi luonnostaan lankeavalla tavalla sijoittaa Ranskan vallankumuksen jälkeisen parlamentin istumajärjestyksen mukaiselle vasen-oikea jatkumolle. Itse käytän oman määritykseni mukaista tapaa, jossa per capita painotettu arvotus on vasemmalla ja siitä poikkeavat oikealla. Tämä määritys on monella tapaa ristiriidassa tavanomaisilla indoktrinaatioilla viritettyjen tunnekuohoja hyödyntävien poliittisten leimauksien kanssa.

Olen pohtinut mielessäni, miksi poliittisessa kulttuurissa esimerkiksi paljon vaahtoamani eläinsuojelukysymys mielletään äärimmilleen vietynä tyypillisesti nuorten vasurityttöjen harrastuksena (missä ovat kovan oikeiston eläinaktivistit, kuolivatko ne sukupuuttoon?), ja olen pallotellut mielessäni vastauksen löytyvän jostain hierarkisen ja anarkisen maailmanjärjestyksen akselilta. En välttämättä tavoita, mitä tarkoitat, ajatukseni ovat kovin vanhanaikaiset: katson vasemmistolaisten mieltävän valtion instrumentiksi toteuttaa hierarkian tasoittamista. Se on paradoksaalinen idea, sillä siihen tosiaan on vaadittu perinteisesti valtion edustamia hierarkisia rakenteita. Ajattelen niin, että yksilötason (tosin sisäinen kehittyminen tapahtuu aina yksilötasolla, ja siksi Nietzsche ja Marx ovat filosofeina niin vaikeasti yhteensovittamattomia ajattelijoita) valinnat ovat liki kelvoton tapa uudelleenorganisoida suuria rakenteita. Koska se on kuitenkin jossain mielessä 'ainoa' tapa, uhkaa yksilö sulkeutua -Weberin kuvausta käyttääkseni- teknologian rautahäkkiin, jossa yksilö on sitä vahvemman järjestelmän pieni ja korvattavissa oleva palanen. Jotta vasemmistolainen ajatus egalitarismista toteutuisi, täytyy olla jokin yksilöiden kyvyt ylittävä voima, koska yksilöinä olemme mitättömiä kuin teuraseläimet auton lavalla.
 Tarraudun tässä kohdin yleensä epätoivoisesti sivistyksen ideaan. Muuttakoon yksilö itse itsensä, tulkoon yli-ihminen ja niin edelleen. En sittenkään usko, että tärkeitä asioita voidaan kuvata yhdellä dimensiolla rahvaalle tekemättä niistä karikatyyrejä. Mutta toisaalta pidän epäreiluna aliarvioida kanssaihmistä ja väittää, että vaikeat ongelmat on pakko esittää kuin lapsille, helppoina. Olen kai aika lähellä teokraattia, jos listastasi ryhdyttäisiin valitsemaan. Jumalia on vain monenlaisia, kuolleita, eläviä, ajan ihmiselle käsittämättömiä. Kuolleilla on nimet, vaan elävillä ei: siksi joitakuita kenties harhauttaa virhekäsitys, ettei jumalia enää palvota (ainakin kuolleet niistä näyttävät nyt jo hiukan naurettavilta, kun historia on riisunut niiltä naamiot). Pelottavampia ovat ne jumalat, joille ei ole nimeä, joita ihmiset eivät osaa nimetä. Kuten panopticonissa, sellainen jumala tarkkailee ihmistä tulematta itse nähdyksi. Sen vuoksi ihminen päätyy lopulta tarkkailemaan itse itseään ja totuttautuu siihen lopulta niin, että kuvittelee tekevänsä sen omasta tahdostaan (1). Sellaisen ihmisen täytyy esimerkiksi oppia rahan arvo, jotta hän käyttäytyisi kuten taloudellisen ihmisen tulee. Sanoisimme jollain tapaa virheelliseksi ihmistä, joka saapuisi keskuuteemme nyt, ja ei ymmärtäisi rahan mieltä. Sellaisen ihmisen läsnäolo olisi loukkaus arvostelmiamme kohtaan.

Weberillä muistaakseni oli jokseenkin pessimistinen kuva kapitalistisesta järjestelmästä, sillä hän katsoi kapitalismin syntyneen erityislaatuisen ajattelutavan oloissa. Kun järjestelmä on kerran rakennettu, se toimii omalakisesti palautumatta alkuperäisiin oletuksiin ja arvostuksiin (2).

(1) Lainaan Foucaultia, joka käyttää Benthamin panopticonin ideaa modernien kasvatuslaitosten kuten koulujen, vankiloiden ja sairaaloiden kuvauksessaan. Foucault'lle valta on strateginen suhde, jossa tieto palvelee erilaisia päämääriä ja muokkaa yksilöitä, saa yksilöt toimimaan noiden päämäärien mukaisesti. Hän ei silti päädy esittämään tarkkaa määritelmää vallasta, vaan käytännössä tulee esittäneeksi negaatioiden kautta mitä se ei ole, ja mitä virhekäsityksiä vallasta ja vallankäytöstä on purettava moderniteetin ymmärtämiseksi

(2) Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, 1905
« Viimeksi muokattu: Ma 02.05.2016, 12:42:04 kirjoittanut Laika »
'Achieving human status has never been easy.' -Erica Fudge

MrKAT

  • Vieras
Vs: Länsi
« Vastaus #29 : Ke 04.05.2016, 02:17:07 »
Yksi tärkeä (Kemppinen vihjaisi joskus 2011) on tämä palkittu teos:

Ian Morris: Why the West Rules - For Now :  The Patterns of History, and What They Reveal About the Future , 2010 (Farrar, Straus and Giroux)
 - https://en.wikipedia.org/wiki/Why_the_West_Rules%E2%80%94For_Now

En ole lukenut itse mutta tuon wikin mukaan maantiedeselitys painottuu, esim. jokien ja sisämeren tärkeä merkitys laivojen kehitykselle ja kauppareiteille. Eikä se Morrisilla jää pelkkään lätinään vaan on tarkkaan syvällisesti tilastollisesti laskeskellut.