Kirjoittaja Aihe: Humanismin ja etiikan modernisointi: Informationistinen ja experientalistinen e.  (Luettu 32706 kertaa)

MrKAT

  • Vieras
Yuval Harari nimittää provosoivasti humanismia uskonnoksi joka palvoo ihmisyyttä. Kirjassaan Sapiens.. s.261 on jaottelu jota tulkitsen väljästi oikaisten näin:
 o  Liberaali humanismi : yksilöllisesti, jokainen H.sapiens, sielu, on arvokas : ->universaalit ihmisoikeudet
 o  Sosialistinen humanismi: kollektiivisesti, jokainen on tasa-arvoinen           ->kommunismi, keskitysleirit
 o  Evolutionaarinen humanismi: H.sapiens muuttuva laji, edistettävä kohti yli-ihmistä ->natsismi, keskitysleirit

Nuo on jo vanhaa kamaa. Itse täydentäisin 2000-luvulle (hienostelevat nimet hihastani):

 o Informationistinen humanismi: Jokainen yksilö on ainutlaatuinen informaatiovarasto (DNA ja kokemusmuisti), ja säilyttämisen ja tutkimisen arvoinen
 o Experientalistinen humanismi: Jokainen yksilö on kokemuksellisen arvokas.

Näitä voi toki laajentaa. Informationistisesti jokainen eliölaji ja yksilö on ainutlaatuinen DNA-varasto, sitä arvokkaampi mitä harvinaisempi on laji.
Experientalistisesti (elämyksellisesti/kokemuksellisesti) jokainen erikoinen sittiäinen on myös arvokas. Jollekin.

Experientalistisesta humanismista on myös irvokkaita sovelluksia jo nähty. Vanhan ajan sirkuksen freak show:t jo vuosisata sitten jenkeissä (kerran näin siitä tosi-tv-mäisen elokuvankin joskus 30-luvulta).


MrKAT

  • Vieras
Nämä modernit humanismit kannustavat elämän säilyttämiseen ja kuolemantuomion vastustamiseen. Mitä suurempi massahurmaaja+massasurmaaja sitä ihmeellisempi ja säilytyksen ja tutkimisen arvoisempi hän on.

Lenny

  • Vieras
Ei kait humanismia nyt vakavissaan voi kutsua uskonnoksi. Humanismi on toki innoittanut monenlaisia uskonnollisuuden muotoja, lähtien aina sieltä psykoanalyyttisestä liikkestä, päättyen nykaikaiseen New Ageen. Humanistinen uskonnollisuus siis katsoo, että ihminen itsessään on jumalaista alkuperää, eikä mitään Jumalaa ole olemassa tai hänelle ei enää ole käyttöä; "me tapoimme hänet". Siinä se humanistisen ohjelman manifesti kiteytettynä, suoraan erään saksalaisen viiksekkään miehen suusta.

Eräs moderni muunnos tuosta evolutionaarisesta humanismista voisi olla kulttuurievolutionaarinen humanismi; siinä elintilasta eivät kamppaile homo sapiensin geenit, vaan meemit. Tämä ajatusmalli on varmasti kaikille tuttu viimeaikaisesta julkisesta keskustelusta.

Ehkä tähän keskusteluun mahtuu mukaan myös transhumanismi. Transhumanismi nimensä mukaan katsoo ihmisen tuolle puolen teknologian keinoin, luoden vuosisataisen yli-ihmisen uudestaan. Transhumanismi ei kurkota taivaalle, vaan teknologiseen singulariteettiin, jonka jälkeen mikään ei enää ole ennustettavissa. Voitaisiin ehkä jopa ajatella, että nietzcheläisittäin hiljaiseksi potkittu Jumala herätetään uuteen elämään silikonissa. Internet on tämän kehityksen ytimessä.
« Viimeksi muokattu: La 12.03.2016, 10:18:02 kirjoittanut Lenny »

MrKAT

  • Vieras
Harari kutsuu uskonnoksi koska hänen mukaansa humanismi pyhittää ihmisen ja palvoo ihmistä. Siihen sisältyy uskontojen tapaan yli-inhimillinen järjestys. Homo Sapiensilla on ainutlaatuinen ja pyhä luonto. Harari ei tosin pane hanttiin jos lukija haluaa käyttää uskonto sanan sijasta sanaa ideologia. Jälkisanoissa on kappale "Eläin josta tuli jumala".
 Lopussa kirjaa hänkin tulevaisuutta ennakoidessaan mainitsee tuon singulariteetin, jossa tekninen kehitys hyppää uudelle toiselle tasolle. Ja lukija saa kauhistua onko osamme sitten sama kuin nykyisellä tuotantoeläimellä sialla.

JK. Selvyyden vuoksi. Minustakin on uskonto sanan väärinkäyttöä ja termien sekoitusta liittää se humanismiin.
« Viimeksi muokattu: La 12.03.2016, 17:33:36 kirjoittanut MrKAT »

Lenny

  • Vieras
Mielenkiintoisen tuntuinen tutkija tämä Harari. Katsoin juuri TED-talk:n, jossa hän (ilmeisesti) tiivistetysti esitteli tätä kirjansa pääteemaa, ihmiskunnan suurinta innovaatiota, mielikuvitusta. Tuli hauskasti mieleen Humen esittämä ajatus, joka menee näin:

The imagination of man is naturally sublime, delighted with whatever is remote and extraordinary, and running, without control, into the most distant parts of space and time in order to avoid the objects, which custom has rendered too familiar to it. A correct Judgement observes a contrary method, and avoiding all distant and high enquiries, confines itself to common life, and to such subjects as fall under daily practice and experience; leaving the more sublime topics to the embellishment of poets and orators, or to the arts of priests and politicians.


Jos koko ihmiskunta noudattelisi tällaista humelaista skeptisismiä, olisimme varmaan Hararin mukaan edelleen savanneilla kaluamassa luita :D

Laika

  • Vieras
Minua ei vaivaa sinänsä se, jos meillä on jokin uskonto. Olen pallotellut mielessäni, miten vaivattomasti moraalin kieli on muutettavissa poliittiseksi kieleksi, poliittinen taloudelliseksi ja taloudellinen kieli uskonnolliseksi, myyttien kieleksi. Olisi hyvä, jos meillä olisi tosi uskonto. Eräiden mielestä sanaa uskonto ei saa kieliopillisesti käyttää edellisessä mielessä! Yrittäkääpä siinä olla hengellisiä.

Kun edellinen tunnistetaan, luovutaan nominalismista. Maallistuneiden kansojen keskuudessa uskonnollisuus nykyään on välttämättä ainoastaan analogisessa suhteessa varhaisemman ajan uskonnollisuuteen, ja emme tunnista sitä, jos katsomme väärästä paikasta (eli sieltä, mistä se ennen vilkkui).

Minun puolustukseni uskonnolle on se, että on rehellisempää julistaa avoimeksi käsityksensä ja kutsua sitä uskonnoksi, kuin teeskennellä muille ja itselleen sen olevan fakta. Puhuttaessa esimerkiksi tieteellis-teknisestä maailmankuvasta on varmaan totta, että tieto eri aloilla on lisääntynyt, mutta se ei ole jakaantunut tasaisesti sen enempää kuin ymmärryskään. Siinä suhteessa on tieteellisiä maailmankuvia ja sitten on tieteellisiä maailmankuvia, eikä mikään maailman mahti erota niitä toisistaan kuin poliittisten kamppailujen voittajina ja häviäjinä. Struggle for politics. Lisäksi tietyt näkökohdat eivät muutu tieteellisiksi, koska niitä ei voida empiirisesti todistaa sellaisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi väittämä, että kärsimystä tulisi vähentää maailmassa. Jotkin taustaolettamat saattavat olla meille yksilöinä jopa niin itsestäänselviä, ettemme pysty edes kuvittelemaan, kun muut eivät jaakaan niitä. Oletamme esimerkiksi yleisesti ottaen, että muut eivät toivo meille sadistisia asioita. Se edellyttää luottamusta muihin (ja olettaman siitä, etteivät he ole sadisteja), sillä yhteistyö ilman luottamusta ei ole mahdollista. Näin perustavanlaatuiset käsityksemme muuttuvat sosiaalisiksi suhteiksi, suhteet käytännöiksi, käytännöt rakenteiksi, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Mutta ne eivät ole kaikille identtisesti samat, ja niiden totuus on ikään kuin arbitraarinen.

Kenties lähin vastine muinaisten uskonnolle olisi se diskurssien kokonaisuus, joka paisuisi nykyaikana ylitse muiden mahdollisten puhunnan ja ajattelun tavoille, ja joiden itsestäänselvyyksiin lapset kasvavat. Kukin voi tehdä diagnoosin sen luonteesta itsekseen, jos pystyy. On epäselvää pystyvätkö useimmat siihen, koska se merkitsisi jo määritelmällisesti siitä tietoiseksi tulemista laajamittaisesti, ja siten diagnosoidun ilmiön luonteen muuttumista arbitraariseksi, sen murenemista tai ainakin vakavaa hapertumista reunoiltaan.

MrKat, oliko Harari siis se kirjoittaja, josta mainitsit Antropologisen Etiikan ketjussa? Hän pöllii ajatuksiani, joten en voi sikäli kiistää hänen kiinnostavuuttaan.
« Viimeksi muokattu: La 12.03.2016, 21:51:44 kirjoittanut Laika »

MrKAT

  • Vieras
Lisäksi tietyt näkökohdat eivät muutu tieteellisiksi, koska niitä ei voida empiirisesti todistaa sellaisiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi väittämä, että kärsimystä tulisi vähentää maailmassa. Jotkin taustaolettamat saattavat olla meille yksilöinä jopa niin itsestäänselviä, ettemme pysty edes kuvittelemaan, kun muut eivät jaakaan niitä. Oletamme esimerkiksi yleisesti ottaen, että muut eivät toivo meille sadistisia asioita. Se edellyttää luottamusta muihin (ja olettaman siitä, etteivät he ole sadisteja), sillä yhteistyö ilman luottamusta ei ole mahdollista. Näin perustavanlaatuiset käsityksemme muuttuvat sosiaalisiksi suhteiksi, suhteet käytännöiksi, käytännöt rakenteiksi, ja niin edelleen, ja niin edelleen. Mutta ne eivät ole kaikille identtisesti samat, ja niiden totuus on ikään kuin arbitraarinen.
Just, ja tuo on ollut minulle mitä kipeimpiä paikkoja se tajuta. (Mm. eräällä kreationistien valtaamalla Yahoon tiedefoorumilla kun huomasin että jotkut mahdollisesti seuraisivat Herran ääntä, tai sellaiseksi kuvittelemaansa, mitä hirveimpiin tekoihin. Tajuta se, että faktoilla ei voi muuttaa toisen valintoja ja haluja ja mieltymyksiä, arvoja. Tai pakkomielteitä. Eli  minulla/tieteellä ei ole siihen työkaluja).

Lainaus
MrKat, oliko Harari siis se kirjoittaja, josta mainitsit Antropologisen Etiikan ketjussa? Hän pöllii ajatuksiani, joten en voi sikäli kiistää hänen kiinnostavuuttaan.
Just sama. Lukiessa sinä tulit useasti mieleeni ... :D
Harari mainitsi maailman levinneimäksi uskonnoksi kapitalismin (ja rahan). Se ylittää perinteisten uskontojen rajat vaivattomasti. Ehkä siinä olisi vinkkiä myös universaalin etiikan työkaluksi? Siis esim. boikotoin Soda Streamia koska se kyykyttäessään palestiinalaisia pitää yllä apartheidia.. ja sitä rataa. Money talks - if not Gods.




valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Yuval Harari nimittää provosoivasti humanismia uskonnoksi joka palvoo ihmisyyttä. Kirjassaan Sapiens.. s.261 on jaottelu jota tulkitsen väljästi oikaisten näin:
 o  Liberaali humanismi : yksilöllisesti, jokainen H.sapiens, sielu, on arvokas : ->universaalit ihmisoikeudet
 o  Sosialistinen humanismi: kollektiivisesti, jokainen on tasa-arvoinen           ->kommunismi, keskitysleirit
 o  Evolutionaarinen humanismi: H.sapiens muuttuva laji, edistettävä kohti yli-ihmistä ->natsismi, keskitysleirit

Nuo on jo vanhaa kamaa. Itse täydentäisin 2000-luvulle (hienostelevat nimet hihastani):

 o Informationistinen humanismi: Jokainen yksilö on ainutlaatuinen informaatiovarasto (DNA ja kokemusmuisti), ja säilyttämisen ja tutkimisen arvoinen
 o Experientalistinen humanismi: Jokainen yksilö on kokemuksellisen arvokas.

Näitä voi toki laajentaa. Informationistisesti jokainen eliölaji ja yksilö on ainutlaatuinen DNA-varasto, sitä arvokkaampi mitä harvinaisempi on laji.
Experientalistisesti (elämyksellisesti/kokemuksellisesti) jokainen erikoinen sittiäinen on myös arvokas. Jollekin.

Experientalistisesta humanismista on myös irvokkaita sovelluksia jo nähty. Vanhan ajan sirkuksen freak show:t jo vuosisata sitten jenkeissä (kerran näin siitä tosi-tv-mäisen elokuvankin joskus 30-luvulta).

Ihmiset, ja eliöt yleensä, ovat DNA:n suhteen, siis geneettisesti, pitkälle s a m a n l a i s i a, ei ainutlaatuisia. 

"On average, in terms of DNA sequence all humans are 99.5% similar to any other humans.[2][3]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_genetic_variation

Ihminen lajina ei kauheasti eroa geneettisesti apinasta tai hiirestä. 

"- 75% of mouse genes have equivalents in humans (source), 90% of the mouse genome could be lined up with a region on the human genome (source) 99% of mouse genes turn out to have analogues in humans (source)"

http://www.eupedia.com/forum/threads/25335-Percentage-of-genetic-similarity-between-humans-and-animals


Ihmisen erikoisluonne lajina tulee jostain muualta kuin geeneistä. Ja tuskinpa tuo 0.5 prosenttia geenien eroissa ihmisyksilöiden välillä ole selitys havaittaviin (fyysisiin ja mentaalisiin) eroihin ihmisyksilöiden välillä.  Jonkun tietyn ihmisen ominaispiirteet ei olisi peräisin mistään geeneistä. Geenien pohjalta valmistuu ja pysyy yllä tietty universaali (hyvin pitkälle) homogeeninen biomassa, joka sitten muiden tekijöiden vaikutuksesta erilaistuu enemmän tai vähemmän ainutlaatuisiksi elämän ilmiöiksi.

Yksilölliset erot (näiden materiaalisessa rakenteessa) syntyvät ilmeisesti DNA:n (geneettisen informaation) kopioimisen aikana ja jälkeen?? Yksilöiden välille syntyy pieniä eroja proteiinien rakenteessa mikä näkyy esim. hylkimisreaktioissa eintenluovutuksessa. Kyse on ilmeisesti uniikeista prosesseista ja rakenteista (saman geneettisen informaation toteuttamisessa). Tietyt samat geenit voivat reaiisoitua aivan eri lailla eri ihmisillä.  Yksilön ainutlaaatuista yksilöllisyyttä ei voi lukea tai päätellä DNAsta (tai tämän "yksilöllisestä" genomista)

Tähän liittyy myös  tämä mielenkiintoinen komplikaatio aiheeseen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Epigenetics

Organismit ovatkin pikemminkin (olosuhteiden ja erilaisten prosessien mukaisesti) ulkoaohjattuja  kuin sisältäohjattuja (geneettisesti ohjelmoituja automaatteja).

 


« Viimeksi muokattu: Su 31.07.2016, 17:57:17 kirjoittanut valtteri »

MrKAT

  • Vieras
Ihmiset, ja eliöt yleensä, ovat DNA:n suhteen, siis geneettisesti, pitkälle s a m a n l a i s i a, ei ainutlaatuisia. 
On ne ainutlaatuisia. Jokaisessa meistä on 10-20 uutta mutaatiota. Monista geeneistä on lukuisia eri variaatioita (vrt. silmän väri, ihonväri, HLA-antigeenit jne). Niiden kombinaatio on ainutlaatuinen per nokka. Jo matemaattisestikin.


valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Ihmiset, ja eliöt yleensä, ovat DNA:n suhteen, siis geneettisesti, pitkälle s a m a n l a i s i a, ei ainutlaatuisia. 
On ne ainutlaatuisia. Jokaisessa meistä on 10-20 uutta mutaatiota. Monista geeneistä on lukuisia eri variaatioita (vrt. silmän väri, ihonväri, HLA-antigeenit jne). Niiden kombinaatio on ainutlaatuinen per nokka. Jo matemaattisestikin.

"On average, in terms of DNA sequence all humans are 99.5% similar to any other humans.[2][3]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_genetic_variation

Edellistä rupesin tosiaan ihmettelemään.

Miten tohon suhtautuu alleelien käsite. Eli jos alleelit on samoja geenejä samassa lokuksessa mutta eri muodossa (näin se ilmaistiin opetusTVssä :) ) 1)   niin  mitä se tarkoittaa? Kuinka se voi olla vielä sama geeni jos se vaihtelee alleelien muodossa. Eikö geenillä ole muuta kuin yleistä merkitystä? Sanotaan, että geeni aiheuttaa silmien värin. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan eri alleeleja joilla on eri DNA:n emäsjärjestys. Entäs esim. itse silmän rakenne? Onko siinäkin väriin verrattavia rekenne-eroja, jotka syntyvät eri emäsjärjestyksen ja näin toisistaan eroavien proteiinien kautta? Ihmiselimille ei olekaan mitään yhtä ja ainutta reseptiä tai kaavaa vaan rakennusaineiden koostumus voi vaihdella. Ilmeisesti kemian tiedot on sen verran puutteellisia ettei oikein ole selvää, että kuinka pitkälle  "sama" aine voi pysyä samana  kun sen pohjalla oleva kaava vaihtelee. Vaikkapa kuinka paljon insuliinin koostumus  voi vaihdella että se pysyy insuliinina täyttäen funktionsa elimistössä. Esimerkki tuli siitä kun luin tuossa Biologian oppikirjaa ja siinä oli kohta, jossa mainitiin, että esim. sian insuliini ei poikkea paljoakaan ihmisen insuliinista.  Entäs henkilö X:n insuliini verrattuna henkilö Y:n insuliiniin? Sinun mielestä kummallakin on ainutlaatuiset yksilölliset insuliinit?     

     
1) https://opetus.tv/biologia/solubiologia-ja-perinnollisyys/



valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
DNA:n ainutlaatuisuudesta:

"Nucleotide diversity is the average proportion of nucleotides that differ between two individuals. The human nucleotide diversity is estimated to be 0.1%[9] to 0.4% of base pairs.[10] A difference of 1 in 1,000 amounts to approximately 3 million nucleotide differences, because the human genome has about 3 billion nucleotides." 

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_genetic_variation


Ihmisen geneettinen ainutlaatuisuus on vähän sen tyyppistä ainutlaatuisuutta kuin jos sarjatuotannolla tuotetuista esineistä löydetään mikroskooppisia eroja, joilla ne voidaankin erottaa toisistaan. Kyllä kai tuo fenotyyppinä toteutuva ainutlaatuisuus kuitenkin on enemmänkin tietyissä muuttuvissa olosuhteissa kehittymisen tulosta.  Yksilön yksilöllisyys  ei ole biologinen geneettinen ominaisuus (ei ainakaan ihmisyksilön ihmisyksilöllisyys). Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että korostetaan jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta ja yksilöllisyyttä mutta voiko tätä ankkuroida mihinkään geeneihin on eri asia. Varsinainen differentaatio ja yksilöllistyminen löytyy jostain muualta kuin geeneistä. Naturalistiset lähtökohdat pyrkivät kuitenkin viimekädessä yhdenmukaistamaan luontoa. Eliöiden k l o o n a a m i n e n (erojen minimointi tai hävittäminen) on yksi luonnon manipuloinnin perustekniikoita mitä pyritään kehittelemään biologian piirissä.




« Viimeksi muokattu: To 04.08.2016, 20:04:04 kirjoittanut valtteri »

MrKAT

  • Vieras
DNA:n ainutlaatuisuudesta:

"Nucleotide diversity is the average proportion of nucleotides that differ between two individuals. The human nucleotide diversity is estimated to be 0.1%[9] to 0.4% of base pairs.[10] A difference of 1 in 1,000 amounts to approximately 3 million nucleotide differences, because the human genome has about 3 billion nucleotides." 

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_genetic_variation

Ihmisen geneettinen ainutlaatuisuus on vähän sen tyyppistä ainutlaatuisuutta kuin jos sarjatuotannolla tuotetuista esineistä löydetään mikroskooppisia eroja, joilla ne voidaankin erottaa toisistaan.
Sulla on vähän vellit sekaisin. Tai unohtuu se geenien yhdelmä. Vaikka legopalikat on kuinka identtisiä niin niistä kootut lasten (tai aikuisten taiteilijoiden) rakennelmat voivat olla ainutkertaisia teoksia.

Täten
o Informationistinen humanismi: Jokainen yksilö on ainutlaatuinen informaatiovarasto (DNA ja kokemusmuisti), ja säilyttämisen ja tutkimisen arvoinen.
pätee.

Geenit vaikuttaa jopa poliittisiin asenteisiin.
Gaudeamuksen uudessa Käyttäytymisgenetiikka-kirjassa s.250 on
 Kuvio 13.1. Ympäristö- ja geneettisten tekijöiden osuus yksilöiden välisten asenne-erojen selittäjinä
                      yhdysvaltalaisessa kaksostutkimuksessa (Alford ym. 2005).


Esim. (graafipylväistä luvuiksi translitteroi MrKAT)
                       Periytyvyys(h2)    Erottava ympäristö(e2)   Jaettu ympäristö(c2)
 Nykytaide               25%                                 66%                     18%
 Homojen oikeudet   27%                                 39%                     32%
 Maahanmuutto        32%                                 55%                     12%
 Sosialismi               35%                                 56%                       8%
 Koulurukous            40%                                 34%                     25%

Yleensä Jaettu ympäristö on perhe, sen osuus mikä yhdenmukaistaa, kuten opetus ja myös jos samanlainen koulu ja toverit.
Erottava ympäristö on eri ystävät eri perhe eri työ, ja eri elämänpolku(eroavat kokemukset).

Konservatiivisille adoptiovanhemmille on* olisi ikävä kokemus huomata että opettamansa asenne sosialismiin tai maahanmuuttoon vaikuttaa vain 8-12%! Ja tyrkyttämänsä homojen oikeudet-asenne vain 32%:sti. Valtaosa eli loput tulee ympäristöstä ja geeneistä, joihin näillä vanhemmilla ei ole vaikutusta.

Tuosta kirjassa selviää myös miten äly- tai homo- tms (myös monien perinnöllisten tauti-) geenin metsästys on vetänyt vesiperän. Asioihin vaikuttaa usein kymmeniä geenejä, ja johtuu geenien yhdelmästä. Täten DNA-firmat jotka tarjoaa geenipalveluksia on tässä turhia. Paremman tietämyksen saa tarkkailemalla, kyselemällä sukulaisiltaan.
 

*Eivät he huomaa ja tajua, kaikki luulee että koti(opetus) vaikuttaa voimakkaammin kuin se todellisuudessa tekee.

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
DNA:n ainutlaatuisuudesta:

"Nucleotide diversity is the average proportion of nucleotides that differ between two individuals. The human nucleotide diversity is estimated to be 0.1%[9] to 0.4% of base pairs.[10] A difference of 1 in 1,000 amounts to approximately 3 million nucleotide differences, because the human genome has about 3 billion nucleotides." 

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_genetic_variation

Ihmisen geneettinen ainutlaatuisuus on vähän sen tyyppistä ainutlaatuisuutta kuin jos sarjatuotannolla tuotetuista esineistä löydetään mikroskooppisia eroja, joilla ne voidaankin erottaa toisistaan.
Sulla on vähän vellit sekaisin. Tai unohtuu se geenien yhdelmä. Vaikka legopalikat on kuinka identtisiä niin niistä kootut lasten (tai aikuisten taiteilijoiden) rakennelmat voivat olla ainutkertaisia teoksia.

Tässä on ehtona, että ne ainutlaatuiset rakennelmat täytyy kuitenkin  tehdä samoista legopalikoista. Ainutlaatuisuuden täytyy toteutua hyvin ahtaissa rajoissa.

Eli kahden yksilön siniset silmät on ainulaatuisia suhteessa toisiinsa? Sinisilmäisten silmät ovat ainutlaatuisia suhteessa ruskeasilmäisten silmiin?  DNAsta ei tunnu löytyvän informaatiota kuin sinisiin ja ruskeisiin silmiin. Eli identtisistä palikoista syntyy melko identtisiä "teoksia".     

Ihmiset on materiaalisesti melko samanlaisia. Ei siinä meioosissa syntyvät kombinaatiot tunnu kauheasti ihmisiä erottelevan toisistaan. Ihmistodellisuudessa jos kiinnitetään huomiota ihmisen eroihin niin aika nopeasti ne fenotyypin fyysiset ominaisuudet siirtyy sinne taka-alalle. Mitä enemmän ihmistä oppii tuntemaan sitä vähemmän hän on enää fyysinen fenotyyppi. Fyysisellä "ainutlaatuisuudella" ei ole merkitystä ihmistodellisuudessa. Kuka orientoituu todellisuudessa muiden ihmisten silmien värien nyansseihin ja tämän mukaan kokee nämä ainutlaatuisiksi yksilöiksi? Kyllä se muiden erilaisuus määritellään ihan muulta pohjalta kuin tutkiskelemalla näiden genomia suhteessa muiden genomeihin. Lääkärin vastaanotto taitaa olla sellainen konteksti, jossa jonkun erityisyys voitaisiin nähdä tämän genomin kautta.   
« Viimeksi muokattu: La 06.08.2016, 13:43:00 kirjoittanut valtteri »

MrKAT

  • Vieras
Aivot ja koko keho ovat paljon monimutkaisempia kuin silmä tai silmän väri(iiris).

Fyysisellä "ainutlaatuisuudella" ei ole merkitystä ihmistodellisuudessa. Kuka orientoituu todellisuudessa muiden ihmisten silmien värien nyansseihin ja tämän mukaan kokee nämä ainutlaatuisiksi yksilöiksi? Kyllä se muiden erilaisuus määritellään ihan muulta pohjalta kuin tutkiskelemalla näiden genomia suhteessa muiden genomeihin. Lääkärin vastaanotto taitaa olla sellainen konteksti, jossa jonkun erityisyys voitaisiin nähdä tämän genomin kautta.   
Eihän se (genominen) fysiologia jää vain lääkärin vastaanottohuoneeseen. Ihminen määrittää vaalikopissakin suhdettaan abortti- tai rikoslakiin myös genominsa** määrittämän säpsähdysherkkyyden suhteen. (Konservatiivit ovat säpsähdysherkempiä* vs liberaalit ("vihreät")). Boyd+Richersonin Ei ainoastaan geeneistä-kirjassa kerrotaan miten adoptiovanhemmille on ilkeä yllätys, että tämä adoptoitu omaa biologisten vanhempien eikä nykyisen vanhempien pol. aborttikannan.


*Omakohtaisestikin pari tuntemaani tällaista säpsähtävintä henkilöä viittaa samaan: toinen äänestää KOK, toisella varsin  maahanmuuttokriittisiä ym ajatuksia).
** Mutkina suoriksi oletan että tämä fysiologia on persoonallisuuden piirre joka periytyy geeneissä.

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32

Eihän se (genominen) fysiologia jää vain lääkärin vastaanottohuoneeseen. Ihminen määrittää vaalikopissakin suhdettaan abortti- tai rikoslakiin myös genominsa** määrittämän säpsähdysherkkyyden suhteen. (Konservatiivit ovat säpsähdysherkempiä* vs liberaalit ("vihreät")). Boyd+Richersonin Ei ainoastaan geeneistä-kirjassa kerrotaan miten adoptiovanhemmille on ilkeä yllätys, että tämä adoptoitu omaa biologisten vanhempien eikä nykyisen vanhempien pol. aborttikannan.


*Omakohtaisestikin pari tuntemaani tällaista säpsähtävintä henkilöä viittaa samaan: toinen äänestää KOK, toisella varsin  maahanmuuttokriittisiä ym ajatuksia).
** Mutkina suoriksi oletan että tämä fysiologia on persoonallisuuden piirre joka periytyy geeneissä.

Adoptiovanhemmat voi aivopestä lapselleen sen kannan minkä haluavat.  Lapsen silmien väriä eivät voi muuttaa mutta voivat istuttaa tähän tietyn maailmankatsomuksen. Suhtaumiset esim. aborttiin tapahtuu täysin riippumatta geeneihin. Geenit (re)produsoi "normaalin" ihmisyksilön, jolla on tietyt mentaaliset valmiudet ("normaalisti" toimivat aivot ja aistit: yleensä normaali organismi) ja siihen se geenien osuus sitten jääkin.   

Se, että lapsilla on nykyään usein aivan erilainen maailmankatsomus kuin vanhemmilla johtuu siitä, että se muodostuu enemmänkin suhteessa muihin ihmisryhmiin kuin vanhempiin. Ennen muinoin lapsilla oli sama maailmankatsomus kuin vanhemmilla tai jollain paikallisyhteisöllä,  mutta ei perittyjen geenien kautta vaan koska yksilöiden vaikutuspiiri, jolle olivat alttiita, oli rajoittunut ja staattinen. "Kulttuuripopulaatioden" välillä ei ollut vaihdantaa erilaisten näkemysten suhteen.
« Viimeksi muokattu: La 06.08.2016, 15:26:38 kirjoittanut valtteri »