Vuorovaikutus > Politiikka

Sote

<< < (2/14) > >>

mks:
Tässä viestissä en paneudu syvälle Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon (jatkossa "sote") uudistuksen vaiheisiin ja yhteyksiin eri puolilla saatuihin kokemuksiin. Ruodin kohteen virittämässä sävyssä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (jatkossa "virasto") julkaiseman, Ari Ahosen, Liisa Vuorion ja Tuuli Tähtisen (jatkossa "tekijät")  laatiman selvityksen tiivistelmää sivulla 9 ja johdantoa sivuilla 11 - 19 kiinnittäen huomion lähes yksinomaan kyseisiin sivuihin. Palaan myöhemmin sivuihin 20 - 74.

Yleisiä huomiota:

Ensinnä totean, että tekijät käyttävät sangen hävytöntä viitteiden kirjaustapaa. Esimerkiksi tarkasteltavilla johdannon 9 sivuilla viitataan 12 kertaa Heikki Hiilamon mielipidekirjaan mainitsematta minne päin kirjaa ja mihin asiayhteyteen viite kohdistuu. Toki kriittinen lukija huomaa helposti, että viittaukset liittyvät hyvin yleisluontoisiin ja todistusvoimattomiin väittämiin jotka johdannossa heitettyinä leimaavat selvityksen poleemiseksi indoktrinaatioksi. Tarkempi viittausten kirjaaminen saattaisikin avata lukijalle väärällä hevosella ratsastamisen!

Toiseksi totean, että tekijöiden käsitys veroilla ja veroluoteisilla maksuilla rahoitettavan soten tarkoituksesta näkyy viraston tehtävän vinouttamana. Tavoitettavuus, asiakaslähtöisyys, asiakastyytyväisyys ja oikeus valintaan ovat ihan kivoja juttuja, mutta eivät soten varsinaisia tavoitteita. Sellaiset välineet palvelevat julkisen rahoituksen hyväksyttävyyttä, mutta eivät silti muutu tavoitteiksi. Soten tavoite ei ole tuottaa viihdettä ja palvoa konsumeristista narisismia vaikka vaikuttavuuden kannalta tärkeän mandaatin hankinnassa sellaisetkin näkökulmat joudutaan jossain määrin ottamaan huomioon.

Kolmanneksi totean, että tekijät kirjaavat varsin suorasukaisesti soten ongelmia ja uudistuksen yhteydessä nähtyjä kissanhännänvetoja. Lukijan ei pidä tästä haksahtaa ennakko-oletukseen, että tekijät olisivat valinneet lähteensä avarakatseisesti ja heidän omat lausumansa olisivat jossain suhteessa muita puhtoisempia tai oivaltavampia.

Kommentteja tiivistelmään - sivu 9

Tekijät kirjaavat kappaleissa 1 - 2 logiikan: Terveyspalveluujen kysyntä kasvaa ja julkisen palvelutuotannnon tuottavuus kehittyy heikosti => tarvitaan kilpailumekanismia = asiakkaan vapautta hylätä heikkolaatuisina tai kalliina pitämänsä palvelut.

Tässä ongelmallista on, että
- julkisen palvelutuotannon tuottavuuden heikko kasvu on myytti. Poskiontelotulehduksen diagnoosi, sepelvaltimoiden avaaminen ja kaihileikkaus ovat pudonneet kustannukseltaan murto-osaan parissa kymmenessä vuodessa. Loogisena vertailuna voisi sanoa, että tietokoneteollisuudessa tuottavuuden kasvu on ollut negatiivinen kun 1980-luvulla PC käynnistyi 15 sekunnissa ja nyt samanhintainen kone vaatii käynnistyäkseen minuutin!
- THL on vast'ikään todennut, että asiakkaiden mahdollisuus vertailla terveyspalvelujen laatua on varsin heikko
- asiakas tuskin tietää palvelujen hinnoista tuon taivaallista, jos maksajana on maakunta palvelun tuottajan ottaman kokonaisvastuun mukaisesti. Vaikka asiakas tulisikin tietämään saamansa palvelun laskennallisen kustannuksen, hänen omasta ajattelutavastaan riippuisi suosisiko hän halpaa vai kallista palvelua jos ei itse laskua maksa. Paradoksaalista kyllä tekijät itsekin huomaavat tämän kappaleessa 8.

Tekijät itse tiedostavat kappaleessa 3 terveydenhuollon kilpailutuksessa ongelmia, mutta toteavat että "ainakin monet perustason palvelut ovat paljolti normaaleja palveluhyödykkeitä, joiden kohdalla kilpailumekanismin nykyistä laajempi käyttö on mahdollista." Tämä jää puhtaasti tekijöiden mielipiteeksi. Paljon helpompaa olisi osoittaa, että nimenomaan valikoimattoman perustason palveluiden tuotteistaminen (muutoin kuin kannetun vastuun keskihinnoittelulla, joka sekin on hyvin ongelmallista) on olennaisesti vaikeampaa kuin asiantuntijan valitsemien määriteltyjen prosessien ja hoitotoimenpiteiden kohdalla.

Kappaleessa 4 todetaan Ruotsin ja Suomen terveyspalvelujen institutionaaliset piirteet hyvin samankaltaisiksi. Tekijät eivät mainitse ajankohtaa, jota heidän lausumansa tarkoittaa. Paneutumatta tässä yhteydessä syvemmin asiaan totean, että merkittävin yhtäläisyys Ruotsin ja Suomen terveydenhuollossa on vuosikymmeniä jatkunut institutionaalinen erilaisuus suurimpien kaupunkien ja syrjäisempien seutujen palveluvarustuksessa sekä järjestelmien sekavuus. Näitä on pidettävä järjestelmiin liittyvinä vääristyminä eikä yhdistävinä institutionaalisina piirteinä.

Kappale 6 kokonaisuudessaan:
"Suomen sote-uudistuksen kannalta keskeistä on, että Ruotsissa ei ole uudistusta suunniteltaessa ja sen tavoitteita asetettaessa kiinnitetty siinä määrin huomiota kustannusten hallintaan ja kestävyysvajeen näkökulmaan kuin kotimainen talouden tilannekuva edellyttää. Ruotsissa kustannukset ovat kasvaneet – mutta vain vähän.
Tuloksiin nähden järjestelmä on sangen tehokas. Säästöjen saavuttaminen ei edes ollut Ruotsin uudistuksen tavoitteena.

Näinpä! Selvityksen näkökulma on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksia ovat yrittäjien pääsy alalle, valinnanvapauden lisääntyminen ja asiakastyytyväisyys. Tästä näkökulmasta vaikkapa Karolinska institutet on ruotsalaisille veronmaksajien rahaa Baumollin taudilla syövä byrokraattipesä eikä kansainvälisesti arvostettu terveydenhuollon tehokkuusinnovaatioita tuottava huippuyksikkö!


Kommentteja johdantoon, sivut 11 - 19

Sivu 11, kappaleesta 1:
"Muun muassa Wagnerin laki, Baumollin tauti ja väestön ikääntyminen ovat johtamassa siihen, että terveydenhoidon kustannukset uhkaavat karata käsistä, jos mitään uudistuksia ei tehdä

Yllä käsittelin hiukan tuottavuuskysymystä ja tähän vielä Laikan kommentista:


--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Ma 09.05.2016, 14:57:47 ----Baumol'in tauti on aivan todellinen ilmiö, mutta se ei ole yksiselitteisesti kielteinen ilmiö. Itse asiassa se kuvaa juuri erinäisiä kehittyneiden yhteiskuntien ja niissä elävien ihmisten piirteitä, joita libertaarit kieltäytyvät säännönmukaisesti ymmärtämästä. Toisin sanoen vika on taas tosiasioissa
...
-Raportissa mainittu tuottavuuden kasvu on erkaantunut palkkakehityksestä aikoja sitten, ja se ei tietääkseni ole tapahtunut palkansaajan hyväksi. Tuhannen taalan kysymys on, mihin ero on siirtynyt, ja onko se Myönteinen Ilmiö
-Olisi kiinnostavaa verrata julkisen sektorin työntekijöiden palkkakehitystä eri maissa yksityisen sektorin työntekijöiden palkkakehitykseen, ja verrata molempia tuottavuuden kehitykseen

--- Lainaus päättyy ---

MUTU: Kunnanlääkärin/sairaalalääkärin palkkataso on 50 vuodessa pudonnut teollisuuden keskiansioon nähden alle puoleen, yksityislääkärin ansiotaso säilyttänyt asemansa ja osin huomattavasti parantanut. Tämä ei johdu tuottavuuksien erilaisista kehityksistä ellei tuottavuutena pidetä kykyä saada rahaa, jolloin "Baumollin tauti" jää käsitteellisesti absurdiksi.

Sivu 11 kappaleesta 5 (sama toisin sanoin sivun 12 kappaleessa 1):
"... suomalaisessa keskustelussa on edelleen joitakin erikoisia piirteitä: vaikutelmaksi varsin värikkäistä vaiheista on jäänyt väistämättä ainakin osin se, ettei asiantuntijoita ole haluttu kuulla tai ettei kansainvälisistä kokemuksista ole haluttu ottaa oppia;  ikään kuin olisi haluttu tehdä suuri sote-uudistus, jossa paljon mikään ei kuitenkaan muuttuisi, vaikka alussa mainitut kehityssuunnat edellyttävät sitä."

Suomalaisessa tarkastelussa lienee poliittisesti totta, että ensin ajettiin soteuudistuksella kuntauudistusta ja sitten maakuntamallia. Onko Kilpailu- ja kuluttajavirasto liittynyt nyt samaan asiantuntijat sivuuttavaan kööriin omaa keppihevostaan laiduntamaan onkin nyt tarkastelun kohteena. Teesini mukaan juuri näin on käynyt. Todellisilla asiantuntijoilla on perusteltua syytä olla huolissaan mitä kaikkia tavoitteita välttämättömän soteuudistuksen nimissä ajetaan ja kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon arkinen työ ja kehittämien tästä sopasta selviytyy. 

Sivu 12, kappaleesta 3:
"Esimerkiksi eräässä vaiheessa esillä olleilla alueellisilla tuotantomonopoleilla voidaan varmasti turvata syrjäseutujen palvelut, mutta ei korjata kestävyysvajetta tai parantaa palveluita (Hiilamo, 2015; Ekström, et al, 2014)"

Näin Elinkeinoelämän VAltuuskunta Ekström et al suulla.

Sivu 13, kappaleesta
"Suomessa on historiallisesti totuttu katsomaan Ruotsin suuntaan – ikään kuin hieman häpeillen ja ylöspäin. Silmiinpistävää on, että nyt kun tähän kerrankin olisi ollut hyvät syyt, näin ei kuitenkaan ole haluttu tehdä. Ainakin muutamille Ruotsin mallista on tullut melkein kirosana, jota ei saa lausua ääneen ja josta olisi parempi vaieta kokonaan."

Viittaan tekijoiden oman tiivistelmän kappaleeseen 6 yllä.

Sivu 15, kappaleesta 3
"Yksi osa näitä uusia ratkaisuja – muodossa tai toisessa – ovat toimivat markkinat ja valinnanvapaus. Tämä on se näkökulma, joka Kilpailu- ja kuluttajavirastoa asiassa kiinnostaa ja jonka vuoksi tämä selvitys on laadittu. Nimenomaan kotimarkkinoiden kilpailullisuuden edistäminen on tärkeimpiä virastolle asetettuja strategisia tavoitteita."

Näinpä! Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ei ole viraston eikä tekijöiden tähtäimessä vaan valinnanvapauden ja kilpailun ylläpitäminen. Tässä hyveeksi korotettuna ja kirjallisuuden tulkinnan läpäisevänä suotimena.

Eipä tämän jälkeen ole ihme, että virasto väittää maakunnallisten tuotantoyksikköjenkin yhtiöittämisen laista johtuvaksi vättämättömyydeksi!

Ja lopulta:
Sivu 17, kappaleesta 2
"Valinnanvapaus nimittäin vie viranomaiselta vallan päättää, milloin potilas pääsee lääkäriin tai kuka palvelun tuottaa. Raha taas seuraa tällöin potilasta eikä byrokraattia, mikä pakottaa myös julkisen palveluorganisaation kehittämään toimintaansa aikaisempaa aktiivisemmin."

Puuttumatta viraston omien "byrokraattien" paljastaviin käsityksiin muiden "byrokraattien" himojen laaduista jään kysymään:  Siis minkä "julkisen palveluorganisaation", jos viraston kannan mukaan mennään?


mks


PS: "Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamismalli on perinteisesti ollut kitsas mutta suhteellisen tehokas.
    Raportin sivu 70, kolmas kappale.

mks:
Tämä viesti ei ole lupaamani tarkempi selostus vaan pari ajankohtaista väliaikasitaattia:

YLE:

http://yle.fi/uutiset/lehti_sote-uudistus_kaansi_hoitokustannuksia_rajuun_kasvuun_tukholmassa/8871628

"Sote-uudistus" maksoi Tukholman maakäräjille ainakin 1,1 miljardia kruunua vuonna 2014, osoittaa sanomalehti Svenska Dagbladetin tekemä selvitys. Euroissa summa vastaa noin 120 miljoonaa.

Lehden mukaan sairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet rajusti niillä aloilla, jotka on vapautettu yksityiselle kilpailulle. Se koskee noin kuudetta osaa Tukholman läänin sairaanhoidosta.

Vapautetuilla aloilla kustannukset ovat nousseet jopa 50–100 prosenttia vuodessa, kun julkisen sairaanhoidon piirissä pysyneillä aloilla kustannusnousu on keskimäärin 4,1 prosenttia, kertoo SvD.

Poliitikot täysin eri mieltä

Tukholman maakäräjäpoliitikkojen mielipiteet sikäläisestä sote-uudistuksesta vaihtelevat rajusti. Hoidon yksityistäminen on ollut porvaripuolueiden projekti, ja sairaanhoidosta vastaava liberaalien aluepoliitikko on sitä mieltä, että uudistus on toiminut hyvin.

– Olemme lyhentäneet jonoja monilla aloilla, ja tehneet näkyviksi tarpeita, jotka aiemmin olivat näkymättömiä. Aiomme vapauttaa jatkossa urologian, geriatrian laitoshoidon ja koeputkihedelmöitykset, sanoo maakäräjäneuvos Anna Starbrink liberaaleista SvD:lle.

Oppositioon kuuluva sosiaalidemokraattien maakäräjäneuvos puolestaan vaatii hoidon yksityistämisen lopettamista ja uudistusten vaikutusten analysointia. Hänen mielestään sairaanhoidon saatavuus on lisääntynyt ja jonot lyhentyneet vain poikkeustapauksissa.

– Käynnissä on massiivinen hoidon yksityistäminen. Lähes kuudesosa hoidosta on tämän kokeilun kohteena, ja se tehdään täysin ilman lääketieteellistä tai taloudellista tarkastelua, sanoo maakäräjäneuvos Erika Ullberg.

Svenska dagbladet

http://www.svd.se/rusande-kostnader-for-vardval-i-stockholm

Bland vårdvalen varierar kostnadsökningarna starkt, alltifrån några procent till över 1 200 procent inom den specialiserade fysioterapin. Men de flesta har ökningar mellan 50 och 100 procent jämfört med en genomsnittlig kostnadsökning i övrig sjukvård på 4,1 procent om året. I pengar uppgick fördyringen till minst 1,1 miljarder kronor under 2014.

YLE:
http://yle.fi/uutiset/sote-asiantuntijat_sote-palvelujen_yhtioittamisen_kustannuksista_ei_tiedeta_yhtaan_mitaan/8884639

Soteuudistuksen keskeinen tavoite on kustannuksien hillitseminen ja jopa laskeminen. Voisi siis uskoa, että uudistukseen lähdetään laskemalla tarkkaan mitä kustannusvaikutuksia ehdotetulla uudistuksella on.

Sote-asiantuntijoiden mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hallitus ehdottaa julkisten sote-palvelujen yhtiöittämistä, ilman että yhtiöttämisen kustannuksista olisi tehty mitään laskelmia.

mks

Laika:
Oho. Aika karua uutisointia. Olen taistellut vasemmistolaistumistani vastaan vilpittömin aikein niin kauan kuin muistan. Yritän aina tällaisia juttuja lukiessani siksi etsiä mahdollisia kokoomuslaisen mentäviä reikiä. Yritin esimerkiksi tosissani etsiä myönteisiä mahdollisuuksia nykyisen oikeistohallituksemme tarttuessa vallan kahvaan, mutta häkellyttävällä tavalla hallituksessa ei haluta tarttua niihin. Kuvittelin jo mielessäni RKP:n jäädessä pois, että pakollisesta ruotsista viimein päästäisiin eroon, etenkin kun persujen ajatukset aiheesta tunnetaan. Jotenkin hallituksen jäsenet sen sijaan ovat onnistuneet pitämään yhteisiä rukoushetkiä ja ehdottamaan pakollisesta historiasta luopumista. Se ei varsinaisesti lisää luottamusta hallituksen jäsenten älylliseen kykyyn päättää sote-uudistuksesta, ja valitettavalla tavalla se ei helpota yrityksiäni löytää älyllinen oikeisto poliittisessa kentässä.

Minulta puuttuu tietämys sotesta, jotta osaisin käsitellä sen yksityiskohtia. Siksi kansalaiset delegoivat vallan poliitikoille, joiden odotetaan päätoimisesti perehtyvän aiheisiinsa ja tekevän sitten asiantuntijalausuntojen perusteella päätöksiä. Olen salaa elätellyt ideaani älyllisestä oikeistosta, jota en vain ole löytänyt. Mitenhän VA:n tapaiset tyypit muuten elävät kognitiivisen dissonanssinsa kanssa herjatessaan uskontoja päivät pitkät, ja antaessaan sitten äänensä Soinille?

Sotesta tuli mieleeni vielä väestörakenteen kehitys. Kulujen kasvu tulisi suhteuttaa siihen, jolloin ennusteet tottakai inflaatiotarkistus mukaanlukien riippuisivat suurten ikäluokkien poistumisesta näyttämöltä. Käsitykseni mukaan väestön vanheneminen ei voi jatkua loputtomiin, vaan jossain vaiheessa joko väestö alkaa supistua tai porukkaa aletaan ottaa Suomeen ulkomailta. Ikärakenne on eri asia kuin huoltosuhde. Huoltosuhteeseen vaikuttaa mm. koulutusjärjestelmän taso, eikä se parane rukoilemalla. Ikärakenteeseen taas voitaisiin puuttua pitkäjänteisellä, kehitystä tasoittavalla väestöpolitiikalla. Sellaista on vaikea laatia, koska ympäristöpolitiikan tapaan voimassa tulisi olla vastaava väestöpolitiikkaa tukeva läpäisyperiaate.

Olen tuskallinen tietoinen asiantuntemattomuudestani soten suhteen. Vikana on, että ei ole kovin mielekästä laatia yleisiä periaatteita yksityiskohtien kasuistisemman analyysin sijaan. Edellinen johtuu mielestäni periaatteiden alttiudesta korruptoida toimintaa. Periaatteet ovat hyödyllisiä ja mielekkäitä niin kauan, kun älykäs ja tarkoituksenmukainen poliittinen päättäjä soveltaa niitä. Niistä tulee este tehdä mielekkäitä päätöksiä, kun älyllinen oikeisto kehno hallitus ottaa julkilausutuista periaatteista uuden olkijumalan toteuttaakseen henkilöihinsä sidottua logiikkaa. Tällainen olkijumala voidaan nimetä esimerkiksi 'rakenteelliseksi uudistukseksi', 'säästötavoitteen toteuttamiseksi' tai 'Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi'.

Vertaan päätöksenteon yleisiä periaatteita työkaluihin. Niille löytyy eittämättä käyttöä osaavissa käsissä, vaan annapa olla kun joku tumpelo saa ne käsiinsä. Siksihän laitkin yritetään laatia mahdollisimman yksiselitteisesti -pyritään estämään viranomaisissa toimivia yksilöitä käyttämästä omaa oikosulkeista päätään. Toivon ja rukoilen (!), että foorumivuosina saamani kuva ihmisistä ajattelijoina olisi liiallisen synkkä. Liiallisen synkällä en tarkoita satunnaisia virheitä, joita sattuu erinäisistä syistä johtuen kurinalaisimmallekin ajattelijalle, vaan näitä tyyppejä, joille kaikki naulat ovat ongelmia ja ratkaisu niille on vasara.

Menen nyt jatkamaan sisäistä taisteluani vasemmistolaistumistani vastaan. Sitä paitsi kamppailulleni on ulkoisia funktioita: jäljitän edelleen kadonneita oikeistovegaaneja.

mks:

--- Lainaus käyttäjältä: Laika - Ti 17.05.2016, 15:22:53 ---Olen taistellut vasemmistolaistumistani vastaan vilpittömin aikein niin kauan kuin muistan.

--- Lainaus päättyy ---

Pikku läppä aiheen sivussa:

Puolustustaistelussa omaa vasemistolaistumista vastaan kannattaa valita strategiaksi Paavo Lipposen reaalitoiminnan tutkailu Bernie Sandersin näkemyksiin perehtymisen sijaan.

mks pahoittelee, jos hölöllään aiheuttaa ahdistusta tässä mittelössä.

mks

MrKAT:
Kilpailutuksesta.

Nuorehkot aivotoiminnallisesti virkeät ja rohkeat nettipetterit osaavat kerkeästi kilpailuttaa=valita uuden laajakulma-tv:n tai kännykän netistä, uhkarohkeudellakin.

Mutta miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat joiden kognitiivinen taso, nettikokemus ja ikä ja rohkeuden- ja innonpuute on usein tasoa jossa he eivät ole kyvyiltään ja haluiltaan parhaita kilpailuttamaan yhtään mitään? Monet ovat pysyvästi vajaita (esim. dementikot, alkoholistit tai depressiopotilaat), tai tilapäisesti (sairaus). Lisäksi tässä ei ole mistään kännykästä tai tv:stä kyse vaan elämäntärkeästä, jossa mieluummmin valitaan sama  tuttu ja turvallinen. (Oletan tämän, en tiedä).

Voi myös verrata miten jähmeän huonoja suomalaiset on kilpailuttamaan=vaihtamaan sähköä, pankkia tai puolueita. Vaikka valinnanvaraa olisi. Konservatiivisia suomalaiset tässä ja monessa asiassa.

 

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu