Vuorovaikutus > Tiukka vääntö

Universumin diversiteetistä

(1/2) > >>

mks:
Nature 24.8.2016 kertoo kiehtovasta eksoplaneetasta "Proxima b". Tähän mennessä tiedämme, että se

- kiertää meitä auringon jälkeen lähinnä olevaa tähteä, Proxima Centauria,

- on 1.3. kertaa maan mittainen kiviplaneetta ja

- sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä (habitable zone)

Proxima Centauri on punainen kääpiö, merkittävästi aurinkoamme viileämpi. Siksi löydetty planeetta on elikelpoisella vyöhykkeellä vaikka se kiertää vain 7  miljoonan kilometrin etäisyydellä (maan etäisyys auringosta on149 miljoonaa kilometriä).

Mahdollisen elämän kannalta ongelmallista on, että

- Proxima Centauri on kohtalaisen labiili ja ajoittain purkautuu rajusti niin, että planeettaan osuu voimakkaita ionisoivia säteilyjä ja

- planeetta on todennäköisesti vuorovesi-ilmiön takia lukittunut näyttämään aina saman puolen tähteensä päin, jolloin sen toinen puoli on kuuma, toinen kylmä.

Toisaalta optimisti näkee, että

- planeetan mahdollinen megneettikenttä suojaa säteilyltä ja

- planeetan mahdollinen kaasukehä joka tapauksessa tasaa lämpöeroja ja mahdollisesti antaa hyvänkuin suojan haitalliselta säteilyltä

Koska elämän maassa oletetaan syntyneen vesifaasissa ja "elinkelpoinen vyöhyke" määrittyy olennaisesti nestemäisen veden mahdollisuuden mukaan, säteilyaltistus ei niinkään estä elämän syntyä vaikka se elämän maalle siirtymiselle olisikin este. Lisäksi maan elämän synnyn osalta on spekuloitu, ettei se ole tapahtunut meressä vaan kalloiden halkeamien kemiallisissa epätasapainoissa. Siellä keskustähdestä tulevalla säteilyllä ei ole juurikaan merkitystä.

Mikä totuus elämän synnystä lieneekään, Proxima Centaurin löytö on erityisen kiehtova siksi, että se

- vahvistaa käsitystä maan suuruusluokkaa olevien kiviplaneettojen yleisyydestä,

- läheisyytensä vuoksi mahdollistaa seuraavan kaukoputkisukupolven käyttäjien nähdä planeetta suoraan ja ennen kaikkea

- on periaatteessa tavoitettavissa luotaimella tarkasti tutkittavaksi

Eksoplaneettojen tutkimus (yli 2000 planeetta tähän mennessä) on osoittanut universumin planeetallisten aurinkokuntien määrän ja diversiteetin suureksi. On mahdollista, että universumin todellisen diversiteetin löytämistä häiritsee vahva tendenssi löytää itsemme kaltaista. Silti pidän oman jäljellä olevan elinaikani kiehtovimpana universumia koskevana kysymyksenä sitä, ehdimmekö löytää elämää toisista aurinkokunnista. Jos löydämme, mielikuvitus ei riitä diversiteetin määrää kuvaamaan.

mks

Laika:
Rehellisesti sanoakseni minulla ei ole aavistustakaan, millaisia olosuhteita elämän kehittyminen voisi hyödyntää. Eksoottisiakaan vaihtoehtoja ei voida sulkea pois (vrt. kaasujättiläisen kuut), kun ainoa vertailukohta on oma planeettamme, ja sen omalaatuinen ja osittain hämärän peitossa oleva kehityshistoria. Silti ns. elämänvyöhykkeet ovat kai eräs lupaava tutkimuslinja.

En ole edes varma, edellyttääkö elämän kehittyminen ehdottomasti vettä. Ainakin periaatteessa voisi olla olemassa esimerkiksi silikonipohjaista elämää. On tietty luonnollista ihmiselle etsiä olosuhteita, jotka mahdollistaisivat maankaltaisen elämän synnyn.

MrKAT:
Kun eka kerran kuulin että Proxima Centaurilla voisi olla maankaltainen planeetta niin eka ajatus oli pettymys "Voi ei!, olisipa ollut Alfa Centaurissa joka on lähempänä aurinkoa kooltansa ja tyypiltänsä".
  Tiesin kääpiötähdeksi ja että tämmöisillä pun. kääpiöillä tuppaa Kruger 60 -kaksoistähden* tapaan suhteessa omaan kirkkauteensa olemaan hirmuiset flaret. Tuonkin kirkkaus jopa tuplautuu ajoittain. Vaikka eivät pitkäaikaisia, niin epämiellyttävä ajatus elämän kannalta.
  En ole turmellut mieltäni scifi-kirjoilla joissa asutaan tuommoisilla, mutta tähtitieteen kirjoissa on elämiä etsiessä keskitytty maankaltaisiin planeettoihin ja auringonkaltaisiin tähtiin ja sen olen omaksunut liiankin tiukasti, ennenkuin sitten tuli käsitys että elämä on sitkeästi sopeutuvissa tai voi syntyä "kivikunnassa" ja voi olla monenlaisissa oloissa.

Sen sijaan suunnitelmat luotaimen lähettämisestä jopa 20 vuodessa lähitähteen on erittäin mieltä kiihottavia. Aiemmin ajatus oli mahdoton, tyypilliset aika-arviot oli 40 000 vuotta, kun luotaimen nopeus on tyypillinen 30 km/s. Kun luin tästä eka kerran muutama kk sitten Tähdet & Avaruus-lehdestä niin leuka loksahti. Äkkirikastuneet nettimiljardöörit ovat valmiit satsaamaan tähän. Suunnitelmissa on suunnata maasta luotaimeen gigawattien lasersäde ja jos luotain on erittäin ohuesta heijastinkalvosta ja erittäin ultrakevyt niin säteilypaine saa sen kiihtymään nopeasti ja käytännössä rajattomasti vaikkapa 20%:iin valonnopeudesta. Kännykkäteknologiasta jne on opittu pienentämään kamerat linsseineen ja supertietokonetta vastaavat prosessorisirut hyvin pieneen ja kevyeen kokoon.


*)Kari Kailan Tähtitaivaan oppaassa jne mainittu. Tähden designaatio on DO Cephei muuttujapiireissä, eli se on muuttuvien tähtien luettelossa noiden flarepurkausten takia.

Laika:
Nyt ne saivat päähänsä kiekaista, että jostain päin galaksia saatiin epäilyttävästi viestinnältä kuulostava radiosignaali. Ihmisillä on kamala kutina kuulla mitä hyvänsä juoruja mahdollisesta älyllisestä elämästä maailmankaikkeudessa (sellaista kun ei ole toistaiseksi löydetty). Vanha 60-luvun syyhy on palannut! Silti vähän tuli olo, josko uutinen haluttiin lipsauttaa kuihtuvien rahoitusvirtojen uusintamiseksi.

Ei se mitään, paljon tyhjänpäiväisemmätkin ja suorastaan haitalliset projektit saavat tukea. Henkilökohtaisesti olen silti aina tähän väliin koettanut muistuttaa tämän planeetan katastrofien kuntoon saattamisen ensisijaisuudesta. Avaruuteen pakoon suunnittelevien nimittäin olisi hyvä tiedostaa, miten kylmä ja vihamielinen paikka avaruus ihmiselle on.

Sitä paitsi ei ihminen ole yksin maailmankaikkeudessa, ainakaan niin kauan kuin päätämme olla lahtaamatta ihmistä lukuunottamatta kaikki mikrobia suuremmat elämänmuodot Maasta. Meillä on jopa eräänlaisia lahtauslaitoksia, joissa elämän tarkoitus on redusoitu lahtauksen kulminaatiopisteeksi. Vaikea minun on nähdä, miten sellaiseen Helvettiin joutuneet elämänmuodot ikinä kehittyisivät antamaan uskoa tai toivoa ihmiselle. Niillä olisi paljon enemmän voitettavaa ja melkolailla vähän hävittävää vieraan sivilisaation kohtaamisesta kuin ihmisellä, jos nyt moinen kuriositeetti ikinä on ihmisten mielessä käynyt.

Hauska juttu -en ollut ennestään katsonut linkittämääni animaatiota aivan loppuun saakka. Siinähän Maan ulkopuolinen sivilisaatio saapuu paikalle.

MrKAT:
Samaa mieltä tuosta yli-innostuksesta. Lehdistö ja Tähdet ja Avaruus liian innoissaan hypettävät itseään hurmoksiin "Nyt löytyi vettä Marsista, varmaan elämäkin olisi mahdollista!", "Piip!? Siellä on joku!". Jälkimmäisessä lehdessä tuskin on kyse rahoista vaan hiukan lapsenomaisesta innostuksesta. Tällä kertaa on annettava tunnustusta  T+A:lle että on pysynyt tuosta viimeisimmästä "piip"istä erossa, ei ole uutisoinut vieläkään uutisvirrassaan, eli pitää jonkinlaista hajurakoa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu