Kirjoittaja Aihe: Antropologinen etiikka  (Luettu 94501 kertaa)

MrKAT

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #105 : Ti 20.09.2016, 02:23:56 »
Minua on jo yli viikon kutkuttanut ilkeä temppu.
  Joku oppinut* lähettää kaikille kirjailijanaluille ja -konkareillekin kirjeen jossa varoittaa, että "kirjanne julkaisemisesta voi seurata pahoja hedelmiä yhteiskuntaamme. Harkitkaa mitä kirjoitatte!".  Yksi kaunis päivä kirjailijan Y:n kirja X aiheuttaa kohua ja tuhoa yhteiskuntaan. Tämä joku oppinut ilmestyy lööppeihin ja tv:hen hehkuttelemaan: "Mitäs minä sanoin! Tässä varoitin häntä pahoista hedelmistä!" (heiluttelee kopiota kirjeestä jonka lähetti kirjailijalle Y).** Kirjailija Y mediamestataan. Muut kirjeen saajat pysyy hipihiljaa piilossa kohun ja mediapelon takia.
  Tämä joku olisi silti voinut olla alunperin hyvää tarkoittava eetikko, joka kaiken varalta katsoo toimivansa eettisenä unilukkarina kun on kauhistuen perehtynyt vaikkapa Kommunismin mustaan kirjaan.

Käytännössä kirjailijalla lienee niin paljon tarkistajia ja esteitä ja kriitikoita ja aikaa harkita että ongelma on pikemminkin ehkä liika varovaisuus. Toisin on modernissa some- ja twitter-maailmassa jossa ihminen, oppinutkin sivistynyt, voi naputtaa julki rumia typeriä päähänpistojaan, joita pitäisi älytä harkita ja suodattaa itse kun välissä ei ole kustannustoimittaja Haanpäätä korjailemassa ja varoittelemassa seurauksista.


* Oppinut, jotta media kiinnostuu, taviksesta eivät olisi.
** Tämä on versio Talebin kirjassa esitellystä osakehuijariennustajasta. Esim. lähettää 1600:lle ennusteen että osake O laskee viikolla ja toiselle 1600:lle että nousee. Oikeaan osuneille taas jakaa ½:ksi ja 800:lle ennusteen että osake O laskee ja toiselle 800:lle että nousee. Jne. Lopulta 100 kirjeen saanutta, joille ennusti 5 kertaa peräkkäin oikein alkavat vakuuttua että tämä lähettäjä on suuri ennustajaguru.
 

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #106 : To 01.12.2016, 19:06:49 »
Princetonin papereista löytyy kiinnostava historiantutkimus amerikkalaisesta sosiaalidarwinismista (1). Paperi käsittelee Richard Hofstadteria, joka vastusti kirjoituksissaan biologisten analogioiden tuomista yhteiskunnalliseen ajatteluun:

Hofstadter declared American social Darwinism dead no later than 1918: “as a conscious social philosophy,” Hofstadter said, “social Darwinism had disappeared in America at the end of the war” (1944, p. 175). It is an irony, then, that the term “social Darwinism” gained meaningful currency only with the book that declared the concept long dead. Historians revising Hofstadter have established that both the term “social Darwinism” and the concept of social Darwinism are unexpectedly rare in the 1860–1915 period surveyed by SDAT

Olen muodostanut käsityksekseni eri lausuntojen perusteella, että kansallissosialistit eivät pitäneet itseään darwinisteina, tai tarkemmin sanottuna he kielsivät Darwinin teokset:

   “Writings of a philosophical and social nature whose content deals with the false scientific enlightenment of primitive Darwinism and Monism (Haeckel).”

“Monism” is the idea that mankind is solely material, with no spiritual soul. Haeckel, as well as having been the foremost Darwinist in Germany, had founded the Monist League in 1905 (it was disbanded in 1933 when the Nazis gained power). The word “primitive” here is a pejorative epithet to denigrate Darwinism.

The same list of banned books also prohibits:

    “All writings that ridicule, belittle or besmirch the Christian religion and its institution, faith in God, or other things that are holy to the healthy sentiments of the Volk.”
(2)

Totuutta heidän sosiaalifilosofiastaan lienee liki mahdotonta täysin selvittää, koska viime kädessä kansallissosialismilla ei ollut filosofista pohjaa nimeksikään (kutsuisin vapaalla kädellä itse sitä rappiokristilliseksi maailmankuvaksi, joskin teen näin ilman erityisempiä viitteisiin perustuvia todisteita), ja saksankielinen termi  'Entwicklung' on monimerkityksinen kääntyen: development, evolvement, maturation, progression, growing, cultivation, production, generation. Samoin termi sosiaalidarwinismi tulee tutkimuspapereihin vasta maailmansotien jälkeen, jolloin termin käyttö leviää yleiseen tietoisuuteen. Asiaan liittyy siis aimo annos historiallisia anakronismeja, kun ilmauksia ja puhetta tutkineet eivät ole ymmärtäneet tai halunneet ymmärtää, miten aiempien sukupolvien kielellinen käsitys maailmasta on poikennut heidän omastaan. Esimerkiksi siteeraamassani tutkimuksessa mainitaan, että Herbert Spenceriä pidettiin vaarallisen radikaalina sotaa edeltäneinä vuosina kirkon ja papiston vastaisten näkemystensä vuoksi. Spenceriä on luonnehdittu klassiseksi liberaaliksi erotuksena konservatiivista. Sitä vastoin kansallissosialistisessa Saksassa kristillinen traditio näytteli merkittävää osaa, ks. esim. (ja Coel Hellier on tehnyt työtä juurta jaksain, kuten artikkelin pituudesta voi päätellä):

Mitään objektiivista käsitystä sosiaalidarwinismista ei tietenkään ole, koska kaikki eturyhmät haluavat hylkiä konnotaatiota kuin tautia. Kristityt historioitsijat (3) pyrkivät vähättelemään luterilaisuuden vaikutusta saksalaiseen mielenmaisemaan, vasemmistolaiset haluavat irtisanoa itsensä Stalinista, ja niin edelleen. Monet vasemmistolaiset (4) (tai edistykselliset) lähteet ovat omaksuneet valtaeurooppalaisen historiakäsityksen kansallissosialistien sosiaalidarwinismista tai darwinismista.

Mikä yhteys tällä kaikella on sitten keskustelussa eläintensuojelusta tai -jos niin sallitaan- mielen teoriasta? Historiankirjoitus osoittaa selkeästi, että totuus Darwinin teoriasta, 'darwinismista' ja niiden etiikkaa koskeneet implikaatiot (ja jumalat minua varjelkoot, ettei koskaan synny laikalaista liikettä!) ovat poliittisten pelien uhri, ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön valheelliset piirteet ovat kietoutuneet erottamattomasti osaksi keskustelua Darwinista ja ihmisestä eläimenä, tai jopa kulttuuriseksi tai poliittiseksi kielloksi käyttää syntaksia siten. Kuitenkin sellaisten merkittävien sosiologien kuten Edvard Westermarckin paluu nykysosiologian keskusteluihin merkitsee, että moraaliteorian keskeisiä piirteitä ei ikinä kyetä ymmärtämään oikein ottamatta huomioon ihmisen kehityksellisiä, kasvatukseen sinällään liittymättömiä piirteitä. Ongelma nousee pintaan aina uudelleen, yritettiin se painaa miten syvälle yhteiskunnallisesta tietoisuudestamme hyvänsä. Tämä darwinistinen trauma ei kuitenkaan ole Darwinista saati evoluutiobiologiasta lähtöisin, vaan politiikasta ja taikauskosta johtuva. Olihan Westermarck arvostettu antropologi omana aikanaan, vaikka hänen näkemyksensä olivat hyvinkin darwinistisia. Itse asiassa väitän, ettei Westermarckin teoriaa moraalitunteiden alkuperästä voi kunnolla ymmärtää ilman evoluutiobiologista tarkastelukulmaa.

Oma näkemykseni muuten ei ole materialistinen sen perusteella, miten materialismin ymmärrän. Yhtäältä hylkään näkemyksen, että kaikki koostuisi aineesta (ei koostu -wittgensteinilainen käsitykseni tässä kohdin on, että maailma koostuu faktoista), ja toisaalta hylkään kaksijaon mieleen ja aineeseen (taustalla arvelen vallitsevan vanhoja kielelliseen ymmärrykseen ja esitystapaan liittyneitä ongelmia). John Searle on esittänyt asiasta hyviä näkemyksiä, ja verkosta löytyy myös hänen tietoisuuden filosofiaa käsittelevä luentosarjansa, jossa hän muun ohessa kritisoi melko rajustikin länsimaisen ajatteluhistorian kompastuskiviä aina Descartesista lähtien:

John Searle - Philosophy of Consciousness

(1) Leonard C., Thomas; Journal of Economic Behavior & Organization 71 (2009) 37–51
(2) https://coelsblog.wordpress.com/2011/11/08/nazi-racial-ideology-was-religious-creationist-and-opposed-to-darwinism/#secban
(3) https://www.csustan.edu/history/was-hitler-influenced-darwinism ja http://rationalwiki.org/wiki/Richard_Weikart
(4) ks. esim. http://www.salon.com/2014/04/19/charles_darwins_tragic_error_hitler_evolution_racism_and_the_holocaust/

ps. mitä ajattelette videomateriaalin käyttämisestä lähteenä? Löydän usein videomateriaaleja, joissa alansa merkittävät auktoriteetit ilmaisevat näkemyksiään tutkimusaiheestaan, mutta olen epävarma siitä, miten esimerkiksi translitteroituihin luentoihin suhtaudutaan viitteinä. Foorumin puitteissa kysymyksellä ei ole niin väliä, muuten saattaa vielä ollakin.
« Viimeksi muokattu: To 01.12.2016, 19:32:57 kirjoittanut Laika »

MrKAT

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #107 : Pe 02.12.2016, 02:42:32 »
Olen antanut periksi ja käytän sosiaalidarwinismi käsitettä koskei juuri kukaan Spenceristä tiedä ja termi yleinen.

Itse inhoan videoita lähteenä. Ja vaikutelma on foliohattuinen pseudotieteily koska he sitä käyttävät eniten. Joskus on tietysti pakko. Minua hirvittää myös kun tiet. journaaleissa on minulta lähteenä webbisivuni joka voi siis periaatteessa kadota bittiavaruudesta ehkä nopeammin kuin video Youtubesta.

Tuo Salon.com-linkkisikin on pirullinen se latailee koko ajan jotain h:tin videoita ja jumitti selaintani monta kertaa. Meinasin jo jättää lukemisen kesken kun meinasi mennä mahdottomaksi mutta uteliaisuus pakotti. Kyse on Dan McMillanin How Could This Happen: Explainin the Holocaust-kirjasta ja sen "lyhennelmästä" by tekijä itse. Jonka suomenkielistä (kovahkoa) kritiikkiä on  esim. tässä:
PINTARAAPAISU HOLOKAUSTISTA
Dan McMillan: Polttouhrit. Holokaustin syyt. Suom. Petri Stenman. Like 2015.
Juhani Rantala

 - http://www.kaltio.fi/lehtiarkisto/kaltio-5-2015/varantala515

Usenetin ajoiltani jostain 90-luvulta tai 1990/2000 vaihteesta muistan talk.origins-ryhmään ruotsalaisen tutkijan kertoneen miten Ruotsissa ilmoitustaululle oli just tuotu ilmoitus. Tuomittiin darwinismin opetus. 99% jengistä olisi arvannut tekijöiksi uskovaiset mutta yllättäen takana olikin kommunistit. Halusivat estää evoluutio-opetuksen/esitelmän koska se johtaa fasismiin.

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #108 : Su 04.12.2016, 13:16:46 »
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Descent_of_Man,_and_Selection_in_Relation_to_Sex

Tuon artikkelin mukaan nimenomaan Darwin olisi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen "rotuhygienia" -opin taustalla.

Suora lainaus Darwinin kirjasta:
 
"With savages, the weak in body or mind are soon eliminated; and those that survive commonly exhibit a vigorous state of health. We civilised men, on the other hand, do our utmost to check the process of elimination; we build asylums for the imbecile, the maimed, and the sick; we institute poor-laws; and our medical men exert their utmost skill to save the life of every one to the last moment. There is reason to believe that vaccination has preserved thousands, who from a weak constitution would formerly have succumbed to small-pox. Thus the weak members of civilised societies propagate their kind. No one who has attended to the breeding of domestic animals will doubt that this must be highly injurious to the race of man. It is surprising how soon a want of care, or care wrongly directed, leads to the degeneration of a domestic race; but excepting in the case of man himself, hardly any one is so ignorant as to allow his worst animals to breed."

Darwin vetää sitten kuitenkin hatusta "sympatian", joka on jokin sisäsyntyinen ihmisen ominaisuus ja toimii vastavoimana "terveelle" kehitykselle.  Eli kaikki tapahtuu Darwinin maailmassa pohjimmiltaan tunteiden ja vaistojen tasolla.

"Darwin felt that these urges towards helping the "weak members" was part of our evolved instinct of sympathy, and concluded that "nor could we check our sympathy, even at the urging of hard reason, without deterioration in the noblest part of our nature". As such, '"we must therefore bear the undoubtedly bad effects of the weak surviving and propagating their kind". Darwin did feel that the "savage races" of man would be subverted by the "civilised races" at some point in the near future, as stated in the Human races section above.[5] He did show a certain disdain for "savages", professing that he felt more akin to certain altruistic tendencies in monkeys than he did to "a savage who delights to torture his enemies". However, Darwin is not advocating genocide, but clinically predicting, by analogy to the ways that "more fit" varieties in a species displace other varieties, the likelihood that indigenous peoples will eventually die out from their contact with "civilization", or become absorbed into it completely.[6][7]"

Ja vielä:

"His political opinions (and Galton's as well) were strongly inclined against the coercive, authoritarian forms of eugenics that became so prominent in the 20th century.[7] Note that even Galton's ideas about eugenics were not the compulsory sterilisation or genocidal programs of Nazi Germany, but he instead hoped that by encouraging more thought in hereditary reproduction, human mores could change in a way that would compel people to choose better mates."

Eli eugeniikan pitäisi olla liberaalin valtion harjoittamaa valistunutta, rationaalista politiikkaa. Darwinin teorioilla perustellaan kuinka eugeniikka on järkevää politiikkaa.

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #109 : Ma 05.12.2016, 01:18:29 »
Darwinin käsitys 'villi-ihmisistä' oli hänen ajalleen tyypillinen (1), joskin Darwin henkilökohtaisesti vastusti esimerkiksi orjuutta. Darwin on kiinnostava persoonallisuus siinä mielessä, että hän tuntuisi tajuavan oman luonnonvalintaa koskevan teoriansa tiukan materialistisuuden ja sen teleologian ulkopuolelleen sulkevan tieteenfilosofisen luonteen, mitä kutsuisin tässä kohdin mainituksi luonnon kylmäksi rationaalisuudeksi, jos ilmaus sallitaan. Toisaalta Darwinin ihmiskuva pitää sisällään empatian yhtälailla evolutiivisena tosiseikkana, joka jollain tapaa vaikuttaisi valtterin lainauksen perusteella vastustavan edellistä logiikkaa jopa aiheuttaen mahdollista vahinkoa ihmiselle lajina.
 Näen siis edellisessä kaksi vastakkaista tendenssiä, joiden preferentiaalinen totuus jää epäselväksi, eikä Darwin nähtävästi itsekään katso teoriansa kykenevän antamaan tuolle ristiriidalle vastausta. Näkemyksen oikeellisuuden puolesta puhuu jälleen se, ettei olemista koskevista lauseista ole johdettavissa pitämistä koskevia väitteitä. Sitä paitsi kehittynyt empatia ja kyky yhteistyöhön nimenomaan ovat ratkaisevasti luoneet edellytykset ihmisen hallitsevalle asemalle -niiden perustalle rakentuu ihmisen sosiaalinen käytös. Vaikka matopurkin kannen avaaminen saa ihmisten naamat kurtistumaan, niin todettakoon omasta puolestani, että ajatus eugenian harjoittamisesta esimerkiksi rajoittamalla ihmisten oikeuksia lisääntymiseen ei ole aivan niin irrationaalinen ja eksistentiaalisesti pahantahtoinen idea kuin miltä länsimainen historia saa sen kuulostamaan. Meillä voi olla täysin perusteltu ja järkevä näkemys vaikkapa perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisemisestä tai fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä hyödyntämällä vaihtoehtoisia energialähteitä, ja nuo näkemykset on silti mahdollista toteuttaa läpeensä myrkyllisin menetelmin joukkomurhaamalla vammaisia ihmisiä tai rakentamalla Tsernobylin tyyppisiä ydinreaktoreita. Väittäisin aiempien viestieni nojalla, että ihmisen kulttuuri ei yksinkertaisesti ollut valmis omaksumaan Darwinin ideoita silloin kun ne löivät itsensä läpi. Meillä on jälkikäteen varaa tehdä tällaisia arvostelmia siksi, että voimme tarkastella saksalaisen idealismin jälkeistä historiaa sen hyvistä aikeista riisuttuna tosiasioiden kokoelmana. Mutta samalla kun yritämme arvioida ja ymmärtää ihmiskunnan historiallisia traumoja, on edelleen mahdollista tarkastella darwinismin moraalifilosofisia implikaatioita nykyisessä kulttuurisessa ja tieteellisessä kontekstissa. Ennen muuta historiallinen painolasti auttaa ymmärtämään, miksi darwinismin torjunta maailmansotien jälkeen yhteiskunnallisessa keskustelussa oli niin voimakasta siitäkin huolimatta, että sen faktuaalinen pohja oli niin vahva ja sai yhä lisää tukea luonnontieteilijöiden keskuudessa. Tätä kuilua melko turhaan yritti kaventaa Edward Wilson 70-luvun avauksillaan sosiobiologiasta. On tietysti selkeitä tieteellisiä syitä, miksi sitä keskustelua ei saada lakkaamaan, vaan se palaa aina uudelleen torjunnasta ja välttelystä huolimatta. Se syy löytyy mielestäni Edvard Westermarckin moraalitunteiden teoriaa koskevista kirjoituksista, joiden relevanssi löydetään taas uudelleen 2000-luvulla. Laitan argumenttini tueksi lähteitä myöhemmin.

(1) En etsi uudelleen tarkempaa kohtaa artikkelista, jossa professori Richards mainitsee asiasta, mutta hän toteaa sen yhtäkaikki varhaismodernien eurooppalaisten maailmankuvasta, ks. https://evolution-institute.org/article/was-hitler-a-darwinian/

Lisäys: aivan erityinen ongelma määriteltäessä ideaalista ihmistä jonkinlaisena jalostuksen tavoitteena on, että käytännössä ihmisillä on pohjattoman vääristyneitä kuvia tällaisesta Übermenschistä, heillä kun ei ole käytettävissään muita peilikuvia kuin oma keskinkertaisuutensa tai nyrjähtäneisyytensä (ja kuka edes tietää, pystyisikö ihmiskunta ylipäätään järjestyneeseen yhteiskuntaelämään ilman typeryksiään). Näin ollen sananparsi -paras on hyvän pahin vihollinen- toteutuu erinomaisen osuvasti ihmisen yhteiskunnallisen utopian sfääreissä. Ideaali-ihminen tulisikin ymmärtää ennemmin monikkona ja ideaalien pluraalina, joille elinkelpoisuus ja elämänsä siedettävyys asettavat välttämättä reunaehtoja. Sitten on myös huomattava, ettei teoria luonnonvalinnasta väitä mitään tavoitteista, teleologiastaan. Yksilön terveys tai hammaskalusto antavat kehnon indikaattorin lajinsa elinkelpoisuudesta. Analogisesti argumenttini todenperäisyyttä on mahdollista testata esimerkiksi koettamalla nostaa itseään ilmaan kauluksesta. 'Objektiivinen ideaali-ihminen evolutiivisena tavoitteena' vaatisi jotain samantapaista, enkä edes käsitä, miksi sen pitäisi olla lainkaan ihminen.
« Viimeksi muokattu: Ma 05.12.2016, 03:22:04 kirjoittanut Laika »

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #110 : Ma 05.12.2016, 12:51:59 »
Darwinille sympatia on siis sisäsyntyinen ominaisuus, jonkinlainen vaisto lajin muita jäseniä kohtaan. Jää täysin satunnaiseksi luonnon faktaksi kuinka laajalti sitä esiintyy. Darwinin mukaan lapsia ei voi kasvattaa sympatiaan? Kyllähän koiratkin oppivat kaikenlaista. Vielä suuremmalla syyllä voisi sanoa, että ihmislapset voidaan kasvattaa ihan minkälaiseen käyttäytymiseen tahansa. Darwinin olisi pitänyt jättää evoluutionsa koskemaan ainoastaan muuta eläinkuntaa. Ihminen oppii asioita ja tietoisesti jättää perinnöksi asioita, joita opetetaan jälkipolville. Esim. matematiikka ei ole ihmisen vaistoissa vaan jokaisen ihmissukupolven täytyy omalta osaltaan kovalla työllä opetella se. Sisäistää tietty ajatusmaailma.

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #111 : Ma 05.12.2016, 19:12:37 »
Varaan oikeuden kehnoihin viittauksiin, ulkopuolisia tarkoituksia varten parantelen niitä jälkikäteisesti.

Darwinille sympatia on siis sisäsyntyinen ominaisuus, jonkinlainen vaisto lajin muita jäseniä kohtaan. Jää täysin satunnaiseksi luonnon faktaksi kuinka laajalti sitä esiintyy. Darwinin mukaan lapsia ei voi kasvattaa sympatiaan? Kyllähän koiratkin oppivat kaikenlaista. Vielä suuremmalla syyllä voisi sanoa, että ihmislapset voidaan kasvattaa ihan minkälaiseen käyttäytymiseen tahansa. Darwinin olisi pitänyt jättää evoluutionsa koskemaan ainoastaan muuta eläinkuntaa. Ihminen oppii asioita ja tietoisesti jättää perinnöksi asioita, joita opetetaan jälkipolville. Esim. matematiikka ei ole ihmisen vaistoissa vaan jokaisen ihmissukupolven täytyy omalta osaltaan kovalla työllä opetella se. Sisäistää tietty ajatusmaailma.

En toistaiseksi ole toisen käden lähteitä lukiessani löytänyt Darwinin sanoneen kasvatuksestä yhtään mitään. Vihjaamasi nature-nuture -kiista leimahti laajemmin vasta 1970-luvulla Edward Wilsonin sosiobiologisen pamfletin julkaisemisen myötä. Wilson ei väittänyt, ettei kasvatuksella ole merkitystä, pikemminkin argumentti kulki toiseen suuntaan: kasvatuksella on vaikea kokonaan hävittää ihmisen sosiaalisia vaistoja. Niinpä Wilson väittää esimerkiksi (1), että ihmiset eivät sosiaalisten viettiensä vuoksi koskaan todella hyväksyisi jälkikasvunsa hoidon luovuttamista kokonaan ulkopuoliselle yhteiskunnalle. Westermarckin moraalitunteiden syntyä koskevan teorian mukaan moraali ei suinkaan redusoidu evolutiivisesti kehittyneisiin psykologisiin vietteihin (lähde?), vaan kulttuuri on rakentunut ihmisten sosiaalisten viettien varaan. Moraali siis johtuu noista vieteistä, muttei redusoidu niihin. Westermarck tuskin samaistaisi moraalia sympatiaan, vaikka moraali sosiaalisena ilmiönä edellyttää yhteisön jäsenten luonteeltaan sosiaalista sympatiaviettiä (kysehän on -jos moraalifilosofisesti tarkastellaan- myös moraalin epäonnistumisista sosiaalisessa mittakaavassaan tavoilla, joita silti kutsuttaisiin moraalittomiksi, eikä vain evoluutiobiologisiksi tosiasioiksi). Joka tapauksessa Darwin oli Westermarckin inspiraationkin taustalla (2). Darwinista käsitykseni on, ettei hän halunnut sotkeutua yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Muun muassa Karl Marx oli vaikuttunut Darwinin työstä, ja kirjoitti tälle. Sitävastoin ei ole tunnettua, lukiko Darwin koskaan Pääomaa, vaikka vastasikin Marxin kirjeeseen englantilaiselle herrasmiehelle kuuluvalla tavalla:

https://en.wikipedia.org/wiki/Influences_on_Karl_Marx#Charles_Darwin

Ajattelen epäonnistuneeni ketjun perusviestissäni, mikäli sen lukijana katsot, ettei Darwinin olisi pitänyt ulottaa evoluutioteoriaansa koskemaan ihmistä. Nimenomaan sen ulottuminen koskemaan myös ihmisen historiaa on sen yhteiskunnallisen merkityksen ytimessä, ja ilman tuon ytimen parempaa ymmärtämistä jäämme hapuilemaan pimeässä.
 En oikein tavoita, mitä tarkoitat matematiikkaa koskevalla toteamuksellasi. Tässä pitäisi kai olla varovainen, jos puhutaan 'vaistomaisuudesta'. Vaistomaisuus ei voi tarkoittaa dikotomista epäloogisuutta tai yleistä kyvyttömyyttä loogiseen päätelmään (3); tällöin olisimme palanneet kartesiolaiseen hengen ja ruumiin dualismiin, jota olen koko ajan johdonmukaisesti kritisoinut sen epähistoriallisuudesta ja antroposentrisyydestä johtuen. Se oli myös dualismi, joka Descartesin ajattelussa erotti ihmisen eläimestä.

(1) Wilson, Edward O; On Human Nature
(2) http://www.tieteessatapahtuu.fi/797/PIETARIN.pdf
(3) Tässä yhteydessä siteeraisin Wittgensteinin myöhäiseen tuotantoon kuuluvaa teosta Varmuudesta, jos se olisi käsissäni. Wittgenstein esittää, että tietämiseen täytyy kuulua erehtymisen mahdollisuus, joka puuttuu tietyiltä elementaarisilta totuuksilta. Näitä elementaarisia totuuksia voisi kai periaatteessa kutsua tautologioiksi, ja niillä ei Wittgensteinin mukaan ole, yllättävää tai ei, lainkaan totuusarvoa. Ne ovat lauseita, joiden todenperäisyyttä emme pysty kyseenalaistamaan, vahvistamaan tai kumoamaan (esimerkiksi 'minuun sattuu' edustaisi tällaista elementaarilausetta -en voi erehtyä kivustani). En osaa sijoittaa vaistotoimintaa tässä yhteydessä oikeaan kategoriaansa, enkä tiedä onko se tarpeenkaan.
« Viimeksi muokattu: Ma 05.12.2016, 19:29:05 kirjoittanut Laika »

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #112 : Pe 17.03.2017, 04:16:55 »
(Muistioksi itselleni myöhempää pohdintaa varten:)

Quoting a Nazi educator, the same source continues: "anthropocentric views in general had to be rejected. They would be valid only 'if it is assumed that nature has been created only for man. We decisively reject this attitude. According to our conception of nature, man is a link in the living chain of nature just as any other organism'." 26
...
These sympathies were also hardly restricted to the upper echelons of the party. A study of the membership rolls of several mainstream Weimar era Naturschutz (nature protection) organizations revealed that by 1939, fully 60 percent of these conservationists had joined the NSDAP (compared to about 10 percent of adult men and 25 percent of teachers and lawyers).35
...
25. Robert Pois, National Socialism and the Religion of Nature, London, 1985, p. 40.
26. ibid., pp. 42-43. The internal quote is taken from George Mosse, Nazi Culture, New York, 1965, p. 87.
34. See Dominick, The Environmental Movement in Germany, p. 107.
35. ibid., p. 113.


http://www.spunk.org/texts/places/germany/sp001630/peter.html

Ks. myös Ludwig Klages ja Jürgen Habermasin kommentit hänen työstään.
« Viimeksi muokattu: Pe 17.03.2017, 04:48:59 kirjoittanut Laika »

MrKAT

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #113 : Pe 24.03.2017, 23:09:27 »
Hitlerin kasvissyöntiin liittyen.
/IL Historia: Hitler ja Suomi 2017/

Kappale "Pistävästi se katsoi", teksti Asko Tanhuanpää
s. 38
Seuraavan kerran Talvela tapasi Hitlerin 25. elokuuta [1942] päivällisellä. Mukana olivat silloin myös
 valtakunnamarsalkka Herman Göring ja kenraali Alfred Jodl.
  "Göring puolusti pontevasti lihaa ja Führer laski erittäin terävästi leikkiä 'ruumiinsyöjistä'. Keskustelusta
   jäi mieleeni, kuinka Führer mainitsi, että jos hän olisi ottanut kansallissosialistisen liikkeen ohjelmaan
   liha- , alkoholi- ja nikotiinikiellon, ei liikkeestä olisi koskaan tullut mitään. Führer itse kertoi olleensa
   vielä vuonna 1920 lihansyöjä, jonka olisi ollut vaikea luopua sellaisesta lihasta, kuten maksamakkara."
 ...
 Lähteet: Paavo Talvela: Sotilaan elämä, muistelmat 2;...

 

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #114 : Ma 27.03.2017, 15:43:50 »
Natseilla eläintensuojelu liittyi ilmeisesti jonkinlaiseen orgaanisen luonnon mystifiointiin. Ja sellaisesta lähtökohdasta, jossa kansat nähtiin osana orgaanista luontoa. Saksalaisuus arjalaisuutena oli orgaaninen luonnollinen kokonaisuus. Eläimet ja ihmiset olivat yhtä ja samaa luonnollista kokonaisuutta. Ihmisten kohdalla eriytyminen etnisiin kansoihin oli osa luonnollista kehitystä. Eriytyminen kansoihin oli osa luonnollisesti syntynyttä ikuista luonnon järjestystä. Ihmisen differentaatio luonnossa oli muuttumista tietyksi kansaksi. Historiallisen, yhteiskunnallisen, "rationaalis-tieteellisen" jne näkökulman syrjäyttää täysin tietty pseudobiologistinen näkökulma.

Natsien ideologia on itse asiassa hyvin ristiriitainen ja sekava rakennelma, josta on mahdoton rekonstruoida mitään yhtenäistä järkevää kokonaisuutta. Natsien suhtautuminen eläinsuojeluunkin oli vain jokin päähänpisto, jota alettiin korostamaan koska se saatiin assosioitumaan joihinkin ennakkoluuloihin juutalaisista. Natsien ideologia toimi tiedostamattomien ennakkoluulojen tasolla, joita istuteltiin ja heräteltiin suurten joukkojen mielissä. Kansa ja muut vastaavat "kategoriat" löytää helposti vastakaikua suurten joukkojen tunnereaktioissa. Varsinkin kun niitä vielä kontrastoidaan muihin kansoihin. Juutalaiset toimi tässä ideologisessa muodostelmassa jonain epäkansana tai anti-kansana, joka nakersi luonnollista kansanmuodostelmaa sisältäpäin. 


https://de.wikipedia.org/wiki/Tierschutz_im_Nationalsozialismus

Das erste deutsche Tierschutzgesetz (Reichstierschutzgesetz) wurde am 24. November 1933 verabschiedet. Für die Nationalsozialisten war der Tierschutz ein willkommenes populäres Thema.[11] Die Argumentation von Nationalsozialisten und radikalen Tierschützern war über den Antisemitismus eng verbunden. Tierversuche galten Vielen als das Werk jüdischer Wissenschaftler und „verkörperte[n] die angeblichen Bestrebungen, den germanischen Menschen von der ihm eigenen Naturverbundenheit zu lösen und an deren Stelle eine mechanistische, die Natur ausbeutende Wissenschaft zu etablieren.“[12]

"24.11 1934 asetettiin valtion eläinsuojelulaki. Kansallisosialisteille eläinsuojelulaki oli tervetullut ja suosittu aihe.  Kansallissosialsitien ja radikaalien eläinsuojelijoiden argumentointi liittyivät kiinteästi toisiinsa. Eläinkokeet olivat monien mielestä juutalaisten tiedemiesten keksintöä ja " niissä ruumillistuivat pyrkimykset germaanisen ihmisen irrottamiseen tälle ominaisesta luonnonyhteydestä ja pyrkimyksestä saattaa tämän tilalle mekanistinen luontoa hyväksikäyttävä tiede.""

Tässä tulee toisaalta esiin natsien kaksinaismoralismi. Natsithan kehittivät hyvin intensiivisesti teknologiaa. Onko kukaan laskenut kuinka monta litraa polttoainetta Saksa kulutti vuosina 33-45? Kuinka paljon panssarivaunut, laivat, lentokoneet jne kuluttivat luonnon resursseja? Massiivinen tuotantokapasiteetti meni kirjaimellisesti savuna ilmaan. Hurja määrä luontoa tuhoutui sodan melskeisiin.

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #115 : Pe 31.03.2017, 03:00:53 »
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Descent_of_Man,_and_Selection_in_Relation_to_Sex

Tuon artikkelin mukaan nimenomaan Darwin olisi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen "rotuhygienia" -opin taustalla.

Aiheen luonteen vuoksi pyydän tarkkuutta: Darwin kyllä esitti erilaisia väittämiä ihmisen ontologiasta, joskin hyvin mahdollisesti toisti niiden osalta myös aikakautensa yleisiä käsityksiä. Esimerkiksi hänen oli aikansa parhaan -siis olemattoman- tiedon valossa täysin mahdollista arvella ihmisen fenotyyppejä rodullisine piirteineen myös epätasaväkisiksi älylliseltä kelpoisuudeltaan. Sen sijaan siitä ei Darwinin mielestä yksityishenkilönä seurannut, että kyseinen luontokäsitys tulisi kääntää orjuuden ja hyväksikäytön sallivaksi poliittiseksi ohjelmaksi. Sosiaalista viettiä Darwin piti ylipäätään ihmiselle kehittyneiden moraalitunteiden primäärisenä edellytyksenä:

http://philsci-archive.pitt.edu/137/1/DonM-text.html

Tietysti voidaan jälleen sanoa (kuten MrKat toteaa puhuvansa vastedeskin 'darwinismista' termin vakiintuneisuuden vuoksi), että poliittisesti Darwin kannatti rotuhygieniaoppia, mutta melkein ennemmin varoisin taas lisäämästä Darwinin piikkiin mielleyhtymiä myöhempiin poliittisiin virtauksiin lukematta ensin, mitä Darwin oikeastaan kirjoittaa aiheesta linkkisi sitaatissa:

...The aid we feel impelled to give to the helpless is mainly an incidental result of the instinct of sympathy, which was originally acquired as part of the social instincts, but subsequently rendered, in the manner previously indicated, more tender and more widely diffused. Nor could we check our sympathy, even at the urging of hard reason, without deterioration in the noblest part of our nature. The surgeon may harden himself whilst performing an operation, for he knows that he is acting for the good of his patient; but if we were intentionally to neglect the weak and helpless, it could only be for a contingent benefit, with an overwhelming present evil. We must therefore bear the undoubtedly bad effects of the weak surviving and propagating their kind; but there appears to be at least one check in steady action, namely that the weaker and inferior members of society do not marry so freely as the sound; and this check might be indefinitely increased by the weak in body or mind refraining from marriage, though this is more to be hoped for than expected. (Chapter 5)

Ks. myös:

Although the existing races of man differ in many respects, as in colour, hair, shape of skull, proportions of the body, &c., yet if their whole organisation be taken into consideration they are found to resemble each other closely in a multitude of points. Many of these points are of so unimportant or of so singular a nature, that it is extremely improbable that they should have been independently acquired by aboriginally distinct species or races. The same remark holds good with equal or greater force with respect to the numerous points of mental similarity between the most distinct races of man. The American aborigines, Negroes and Europeans differ as much from each other in mind as any three races that can be named; yet I was incessantly struck, whilst living with the Fuegians on board the Beagle, with the many little traits of character, shewing how similar their minds were to ours; and so it was with a full-blooded negro with whom I happened once to be intimate – The Descent of Man, Chapter VII

http://www.skeptical-science.com/people/darwin-racist-evolution-promote-racism-darwinday2015/
https://www.gutenberg.org/ebooks/2300

Jos siis halutaan välttämättä ilmaista Darwinin olleen rotuhygieenikko ja myöhemmin darwinismin olleen leimallista 1900-luvun alun länsimaiselle ekstremismille, niin vastaisin: joo ja kyllä, mutta tällainen ilmaisutapa kadottaa täysin Darwinin (ja 'darwinismin') varsinaisen merkityksen sekä poliittisesti että tieteellisesti ajateltuna.
« Viimeksi muokattu: Pe 31.03.2017, 03:23:33 kirjoittanut Laika »

mks

  • Jäsen
  • ****
  • Viestejä: 366
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #116 : Pe 31.03.2017, 09:32:53 »
Jos siis halutaan välttämättä ilmaista Darwinin olleen rotuhygieenikko ja myöhemmin darwinismin olleen leimallista 1900-luvun alun länsimaiselle ekstremismille, niin vastaisin: joo ja kyllä, mutta tällainen ilmaisutapa kadottaa täysin Darwinin (ja 'darwinismin') varsinaisen merkityksen sekä poliittisesti että tieteellisesti ajateltuna.

Näinpä lienee!

Vastauksessa #100 mainittu Peter Singer on kirjassaan The Darwinian Left voimakkasti argumentoinut sen puolesta, ettei evoluutioteoria itsellään ole oikeistolainen filosofia vaikka oikeistolaiset ja fasistit evoluutioteorialla ratsastivatkin.

Singer keskittyy evoluution tuottaman ihmisolion ominaisuuksiin eritellessään mikä poliittinen linjaus parhaiten tukeutuisi Darwiniin. Singerin mielestä ihminen kuuluu eläinkunnan sosiaalisimpiin lajeihin ja on harpannut muiden edelle joustavimmalla kyvyllään yhteistyöhön ja erikoistumiseen. Tästä lähtökohdasta Singer näkee pikemminkin vasemmistolaisen ajattelun tukeutuvan ihmislajin biologisiin ominaisuuksiin ja siten olisi ollut luonnollisempaa, että nimenomaan vasemmisto olisi omaksunut Darwinin iskulauseisiinsa.

mks
Meiss' sama kude on kuin unelmissakin ja uni kietoo pientä elämäämme.
Shakespeare

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #117 : La 01.04.2017, 14:39:41 »

Darwinia kyllä arvostettiin korkealle 1800-luvulla sosialistien keskuudessa. Marx taisi omistaa jonkin Pääoman painoksista Darwinille. Darwinin teoria nähtiin edistyksellisenä omana aikanaan, jolloin suuri osa väestöstä ihan tosissaan uskoi luomisoppeihin jne. Darwin toi esille, että ihminen on luonnonolio tarpeineen eikä mikään taivaasta pudonnut  ihmeolio. Ihmisen tarpeet onkin sitten mitä monimuotoisimmat. Marx puhuu taloudesta ihmisen ja luonnon aineenvaihduntana.  Kuinka tämä aineenvaihdunta ihmisen kohdalla tapahtuu ei ole luonnonfakta. Luonnonfakta on, että ihmisen pitää syödä jotain mutta ei ole luonnonfakta millä erityisellä tavalla tämä luonnontarpeen tyydyttäminen tapahtuu. Ihminen ei elä ja ole pelkästään viettiensä varassa.

Kaivoinpa hyllystä "The Origin of speciesin". Pitäisi joskus lukea alusta loppuun.  Sisällysluettelosta: Chapter Three: "Struggle for existence". Alatekstinä tälle mm. "Struggle for life most severe between individuals and the varieties of same species".  Siellä yksilöt ja lajit taistelevat keskenään elintilasta ja niukoista resursseista. Elämä on olemukseltaan materiaalista itsesäilytystä.  Ihmisen kohdalla resurssien niukkuus voidaan jo kyseenalaistaa. Työn tuottavuus on noussut hurjasti 1800-luvulta lähtien. Perustarpeet voidaan jo tyydyttää melko helposti.
 
Jos katselee jostain luonnondokumentista kuinka iso lauma eläimiä popsii loputtomiin jotain ruohoa niin ei ihan heti tule mieleen joku verinen kamppailu niukoista resursseista. Paikalle saapuvalla petoeläimellläkin on siinä hurjasti valinnanvaraa että kenet oikein valitsee uhrikseen. Mitkä lajit ovat itse asiassa hävinneet sukupuuttoon kamppailussa muiden eläinlajien kanssa?

Onko vaikkapa suden ravinnonhankinta/itsesäilytys edistynyt viimeisten tuhansien vuosien aikana kun aina vaan elinkelpoisimmat yksilöt ovat jatkaneet sukua? Uhrit ovat vastaavasti keksineet parempia keinoja selviiytyä? Suojaväritys on parantunut. Jolloin puolestaan luonnonvalinnan kautta suden näkökyky paranee. Kyse on siis satunnaisista tekijöistä, joiden kautta jokin laji muuttuu elinkelpoisemmaksi. Jonkin lajin kohdalle sattuu enemmän sen itsesäilytykselle edullisia mutaatioita. Suojaväriä edistäviä mutaatioita on enemmän kuin näkökykyä edistäviä mutaatioita. Ihmisen kohdalla on mahdollista oppia itsesäilytystä parantavia tekniikoita. Ja niitä siirretään jälkipolville opittuna perintönä. Ihmisen itsesäilytystekniikat ei ole geeneissä. Ne ei synny satunnaisesti auringon säteilyn aiheuttamien mutaatioiden kautta.

Darwinilla oli kai sellaistakin ajatusta, että lajit erityvät sisäisesti saunnaisten tekijöiden vaikutuksesta riippumatta mistään itsesäilytyskamppailusta.   Saimaan norppa on eriytynyt omaksi lajikseen koska ei ole ole vuorovaikutuksessa muiden norppalajien kanssa. Vastaavasti ihmisrodut ovat seurausta siitä, että ihmislaji on jakautunut tietyiksi jättiläispopulaatioiksi joskus kauan sitten. Nykyinen helppo globaali liikkuvuus sekoittaa jälleen näitä populaatioita. Kehitys ei ole edennyt siihen vaiheeseen etteivätkö eri rodut pystyisi lisääntymään keskenään. (Natsithan kielsivät germaanien ja juutalaisten välisen lisääntymisen. Eli polittiisilla päätöksillä muodostettiin keskenään lisääntymiskyvyttömiä lajeja. Natsien politiikka edusti luonnonjärjestystä.)   

Laika

  • Vieras
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #118 : Ma 03.04.2017, 04:49:54 »
Natsien kuva kyllä edusti heille luonnonjärjestystä, tosin sekä tiedepolitiikka että käytäntö osoittivat heidän luonnontieteensäkin kummallisella tavalla vääräksi. NSDAP:in tiedepoliittinen linja oli anomalia, koska monet johtavat natsit (mm. Rosenberg ja Hitler*, jotka eivät hyväksyneet darwinilaista ja nyttemmin tarkentunutta ja tieteellisesti establisoitunutta käsitystä ihmisen evoluutiohistoriasta) eivät hyväksyneet sellaista evoluutiohistoriallista käsitystä, jota Huxleyn/Darwinin (puhumattakaan Propotkinista!) jo valtavirtatieteeksi muotoutumassa ollut teoria olisi merkinnyt. Luonnonjärjestys on muutoinkin kiinnostava sanavalinta niin luonnonvastaisesta liikkeestä kuin NSDAP.

Huomautettakoon, että ilmaisut 'luonto' ja 'ihminen' ovat käytettäessä usein toisiinsa nähden epäselvässä suhteessa. Voitaisiin periaatteessa yksinkertaisesti kutsua luonnonvastaisiksi väitteitä tai käsityksiä, jotka olisivat tosiasioiden vastaisia. Pragmaattisen totuuskäsityksen mukaan voitaisiin sanoa, ettei NSDAP:in edustama kuva maailmasta tai sen luonnosta ollut tarpeeksi tosi.

*A more interesting question, perhaps, is why wasn’t Hitler a Darwinian? It’s certainly easy to see how evolution by natural selection could be picked up by someone with the goal of world domination. Richards doesn’t broach this question, but he suggests some initial answers. In particular, he points out that Nazism depended on a narrative of restoration. Something ancient had been suppressed in the race, and it needed to be brought back to glory. Hitler’s was a story of purity regained—not a story of transformation into something new. The Nazis were more interested in finding the lost Aryan sanctuaries on the Tibetan Plateau (and in fact sent an expedition to do so) than in tracing their descent from apes.

http://religionandpolitics.org/2014/03/11/darwin-hitler-and-the-hijacking-of-evolutionary-theory/
« Viimeksi muokattu: Ma 03.04.2017, 05:35:19 kirjoittanut Laika »

valtteri

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Antropologinen etiikka
« Vastaus #119 : Ti 04.04.2017, 17:14:56 »
Edelleen Lajien synnystä. Kirjan alkup. nimi kokonaisuudessaan on muuten:

The Origin of Species by Means of Natural Selection, or The Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life

Viittaisiko rotu tässä teorian sovelluksiin jalostuksessa? Joistain lajeista tulee rotuja erityisen suosimisen kautta? Aktiivisen valikoinnin kautta. Tietty teleologisuus tulee tässä mukaan?

"Throw up a handful of feathers, and all must fall to the ground according to definite laws; but how simple is this problem compared to the action and reaction of the innumerable plants and animals which have determined, in the course of centuries, the proportional numbers and kinds of trees now growing on the old Indian ruins! "

http://www.talkorigins.org/faqs/origin/chapter3.html

Elämän ilmiöissä on kyse monimutkaisista vuorovaikutuksista, joita ei voi selittää fysiikan laeilla.

"It is good thus to try in our imagination to give any form some advantage over another. Probably in no single instance should we know what to do, so as to succeed. It will convince us of our ignorance on the mutual relations of all organic beings; a conviction as necessary, as it seems to be difficult to acquire. All that we can do, is to keep steadily in mind that each organic being is striving to increase at a geometrical ratio; that each at some period of its life, during some season of the year, during each generation or at intervals, has to struggle for life, and to suffer great destruction. When we reflect on this struggle, we may console ourselves with the full belief, that the war of nature is not incessant, that no fear is felt, that death is generally prompt, and that the vigorous, the healthy, and the happy survive and multiply. " (mt.)

Eli "taistelua" lajien sisällä ja ja välillä tapahtuu erityisesti silloin kun laji on lisääntynyt erityisen runsaasti. Jyvät erottuu akanoista tositilanteessa. Vahvat jalostuu edelleen.

Nykyisin puhutaan pikemminkin eksponentiaalisesta kuin geometrisesta kasvusta.

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi1/5_ekologia/03_populaatioekologia?C:D=gjbx.exu5

Malthusin talousteoroihin liittyi oletus ihmislajin geometrisesta kasvusta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Malthusin_v%C3%A4est%C3%B6teoria

"The New York Timesin tiedekatsaus elokuussa 2007 esitti, että teollisen vallankumouksen ansiosta Malthusin teoria ei pidä enää paikkaansa." Jaha, hyvä näin.

 Tosiaan:

"When we reflect on this struggle, we may console ourselves with the full belief, that the war of nature is not incessant, that no fear is felt, that death is generally prompt, and that the vigorous, the healthy, and the happy survive and multiply".  Näin siis luonnossa (muttei meidän hyvinvointivaltiossa).