Vuorovaikutus > Politiikka
Populismi
MrKAT:
Vielä. Erottaisin omana lajinaan ns. terveyspopulismin. Se ei ole poliittista mutta kovasti samoja piirteitä.
- Jyrkät dikotomiat: "puhtaat aidot" (luomut) vs "likaiset luonnottomat" (teolliset) raaka-aineet jne.
- Mutu (musta tuntuu) kävelee tieteen ja tutkimuksen ja asiantuntijoiden yli: Voi maistuu hyvälle ja rasvaton maito pahalle. Edellinen on siis luonnollista, hyvää ja terveellistä, jälkimmäinen luonnotonta keinotekoista terveydentuhoa.
(Esim. Hanna Gullichsen Safkaa-kirja ja tv-ruokaohjelma).
- Paha eliitti on teollisuus, iso raha, maatalouspolitiikka, professorit, viranomaiset...
- Kansa on oikeassa. Minulla paljon kannattajia ja ostajia, olen siis oikeassa vs tiede jne
nano:
--- Lainaus käyttäjältä: MrKAT - To 05.12.2019, 00:32:07 ---Vielä. Erottaisin omana lajinaan ns. terveyspopulismin. Se ei ole poliittista mutta kovasti samoja piirteitä.
- Jyrkät dikotomiat: "puhtaat aidot" (luomut) vs "likaiset luonnottomat" (teolliset) raaka-aineet jne.
- Mutu (musta tuntuu) kävelee tieteen ja tutkimuksen ja asiantuntijoiden yli: Voi maistuu hyvälle ja rasvaton maito pahalle. Edellinen on siis luonnollista, hyvää ja terveellistä, jälkimmäinen luonnotonta keinotekoista terveydentuhoa.
(Esim. Hanna Gullichsen Safkaa-kirja ja tv-ruokaohjelma).
- Paha eliitti on teollisuus, iso raha, maatalouspolitiikka, professorit, viranomaiset...
- Kansa on oikeassa. Minulla paljon kannattajia ja ostajia, olen siis oikeassa vs tiede jne
--- Lainaus päättyy ---
Tästä tulee mieleen Mudden esitelmästä kohta, jossa hän määritti, että populismi on jotain, mikä operoi aina jonkin "isäntäideologian" ("host ideology") päällä:
https://youtu.be/wPt__1iALJo?t=761 (alkaen 12.40)
Tulkitsen, että samaa mallia yhteiskunnasta muodostuvana homogeenisistä ryhmistä a) "putaat, aidot ja oikeat arvot omaavat ihmiset" ja b) "väärät arvot omaava eliitti" voi soveltaa monenlaisten näkemysten esilletuonnissa. Myös terveysjuttujen. (Olkoonkin, että Mudde ei kyllä tällaisen terveyspopulismin mahdollisuutta sisällyttäne omaan ymmärrykseensä populismista.)
No, tämä kaikki tekee sen, että populismi ei ole helppo maali keskustelulle. Jos se on malli (tapa hahmottaa) yhteiskunnallisia suhteita, jota voidaan soveltaa monenlaisten asioiden hahmottamisen kehyksenä.
nano:
--- Lainaus käyttäjältä: MrKAT - To 05.12.2019, 00:32:07 ---- Jyrkät dikotomiat: "puhtaat aidot" (luomut) vs "likaiset luonnottomat" (teolliset) raaka-aineet jne.
--- Lainaus päättyy ---
Tähän asiaan liittyy sellainenkin juttu että "puhtauden ja vaaran" problematiikka on minun käsittääkseni ihan universaalisti kulttuureissa esiin tuleva problematiikka. Tunnettu kirja aiheesta on Mary Douglasin käsialaa. En ole varma, millaisten asioiden ajamiseen Douglasin kirjaa on käytetty, ja mikä sen asema on nykykeskusteluissa, mutta minun käsittääkseni se olisi ihan vakavasti otettava juttu.
Elikkä että kaikissa kulttuureissa syntyy perustuen siihen miten kieli ja kulttuuri jakaa maailmaa kategorioihin, "vaarallisia" asioita. Jos kieli jakaa vaikka eläinkunnan maalla ja vedessä eläviin eläimiin, niin eläimet, jotka elävät sekä maalla että vedessä koetaan "vaarallisiksi" ja "epäpuhtaiksi", ja niillä on usein sen mukainen rooli kansanuskomuksissa jne.
No, tarkoitan vain, että tällainen ei ole populismia kuitenkaan, kun tässä ei mallinneta yhteiskuntaa kahteen homogeeniseen ryhmään. Kieli mallintaa maailman homogeenisiin ryhmiin, ja "empiirisesti olemassaolevat" todelliset olennot, jotka rikkovat tätä jakoa, koetaan likaisiksi, ja niistä maalaillaan tarinoita, jotka todentavat tätä hahmotusta. (Kilpikonna ryömi merestä ja varasti esi-isämme runsauden sarven ja siitä asti olemme eläneet köyhyydessä",)
MrKAT:
--- Lainaus käyttäjältä: nano - To 05.12.2019, 11:19:34 ---Tästä tulee mieleen Mudden esitelmästä kohta, jossa hän määritti, että populismi on jotain, mikä operoi aina jonkin "isäntäideologian" ("host ideology") päällä:
https://youtu.be/wPt__1iALJo?t=761 (alkaen 12.40)
Tulkitsen, että samaa mallia yhteiskunnasta muodostuvana homogeenisistä ryhmistä a) "putaat, aidot ja oikeat arvot omaavat ihmiset" ja b) "väärät arvot omaava eliitti" voi soveltaa monenlaisten näkemysten esilletuonnissa. Myös terveysjuttujen. (Olkoonkin, että Mudde ei kyllä tällaisen terveyspopulismin mahdollisuutta sisällyttäne omaan ymmärrykseensä populismista.)
No, tämä kaikki tekee sen, että populismi ei ole helppo maali keskustelulle. Jos se on malli (tapa hahmottaa) yhteiskunnallisia suhteita, jota voidaan soveltaa monenlaisten asioiden hahmottamisen kehyksenä.
--- Lainaus päättyy ---
Tuo isäntäideologia livahti minulta vähällä huomiolla ohi. Terveyshumbuugimaakarit voisi sanoa käyttävän populismin keinoja myyntinsä tai ideologiansa edistämiseksi.
Mutta osittain hiukan samoja käyttää myös hyvää tahtova terveysvalistus ja tiedepopularisoijat ja tiededokumentit: Simppelille kansalle on käytettävä mutkia oikovaa suoraa kansanomaista kieltä, enemmän tai vähemmän ontuvia vertauksia, juontaja kokeilee dieettiä ja hyvä olo=mutu kertoo että tiede toimii(muka). Joissain dokumenteissa sitten ollaan jotain "ilkeää teollisuutta" vastaan argumentein jotka ei kaikki kestä päivänvaloa.
--- Lainaus käyttäjältä: nano - To 05.12.2019, 11:35:20 ---
--- Lainaus käyttäjältä: MrKAT - To 05.12.2019, 00:32:07 ---- Jyrkät dikotomiat: "puhtaat aidot" (luomut) vs "likaiset luonnottomat" (teolliset) raaka-aineet jne.
--- Lainaus päättyy ---
Tähän asiaan liittyy sellainenkin juttu että "puhtauden ja vaaran" problematiikka on minun käsittääkseni ihan universaalisti kulttuureissa esiin tuleva problematiikka. Tunnettu kirja aiheesta on Mary Douglasin käsialaa. En ole varma, millaisten asioiden ajamiseen Douglasin kirjaa on käytetty, ja mikä sen asema on nykykeskusteluissa, mutta minun käsittääkseni se olisi ihan vakavasti otettava juttu.
--- Lainaus päättyy ---
Joo, kyse on osin lähes synnynnäisistä universaalisista vaistoista (heimovaisto, tartuntavaisto, kategorisointivaisto..).
Tämmöisistä on puhunut Boyd kirjassaan Ja ihminen loi Jumalat kuten myös tiedetoimittaja Jani Kaaro, tutkija Ilkka Pyysiäinen ja ehkä tutkija Elisa Järnefeltkin.
Boydin kirjassa (nyt tulee pahasti vanhentuneesta ulkomuistista) joissain Afrikan heimoissa sepät hoiti/käsitteli myös sairaita (ja ehkä kuolleita). He olivat ikuisesti "saastuneita", jotka eivät saa syödä samassa pöydässä muiden kanssa ja ehkä aviopuolisoinakin hyljeksittyjä. (Suomalaisista jne tämä tuntuu oudolta koska sepät arvostettuja).
Jako on kulttuurisesti määräytynyt mutta kun kulttuuri on sormin jonkin osoittanut "likaiseksi" niin vaisto laittaa kavahtamaan. Jos jossain luomukulttuuri-näyttelyssä laitat myyntipöydälle kaksi sokeriastiaa jossa ensimmäisessä lukee "perinteistä sokeria salpietarilla lannoitettuna" ja toisessa lukee "GMO-juurikkaasta ilman keinolannotteita" ja vaikka tarjoat kuinka halvalla niin luomu-ihmiset kavahtaa melko varmasti koska se on "GMO-saastunut". (Sokerimolekyylit on kummassakin identtiset eikä sisällä DNA:ta tai muunneltuja proteiineja joten "saastuminen" tapahtuu henkisellä/"yliluonnollisella" tarttumisella). 30 vuotta aikakoneella taapäin et huomaisi tämmöstä.
Heimovaisto saa meidät laumaantumaan yhdenmukaisemmaksi vihollista vastaan, tämä voi olla synnynnäisesti osin geeneissä. Tartuntavaisto saa meidät karttamaan "likaisia" ja "saastuneita". Kategorisointivaisto on myös osin synnynäinen koska lapsi osaa äkkiä luokitella maailman kivikuntaan, kasvikuntaan, eläinkuntaan, työkaluihin ja ihmisiin. Ja tunnistaa lehmät lehmyyden, jonka varaan myös lajiensynnyn kieltävä kreationismi nojaa populismissaan. Valitettavasti tämä koskee myös ihmisiä ja johtaa tragedioihin. Tummaihoiset ja juutalaiset on "saastuneita ja likaisia" ja siitä ilkeät seuraukset.
Olen mielessäni mallittanut rokote- ja GMO-pelon että siinä että "ne teollisuuspiirit" on kuin vihollisheimo joka tarjoaa myrkkyä hopeatarjottimella meidän heimon kukistamiseksi. Tartuntavaisto pitää tiukasti silmällä mitä pistää suuhun tai antaa koskettaa itseään.
Eli voisko tiivistää näin:
Isäntäideologia (oikeistolaisuus/vasemmistolaisuus) käyttää hyväkseen
Populismia joka taas käyttää taitavasti hyväkseen tunteita herättäviä
Kulttuurillisia tabuja ja
Synnynnäisiä vaistoja, inhoja ja pelkoja ja kategorisointeja.
nano:
Ei ole varmaa, että populismia on olemassa muualla kuin länsimaisessa kulttuuripiirissä. Jos sen olennaiseksi piirteeksi ajatellaan yhteiskunnan mallintaminen muodostuvaksi puhdassydämisistä ihmisistä ja korruptoituneesta eliitistä ja toisaalta argumentointi, että politiikan tavoitteen tulisi olla kansan tahdon mukaisen päätöksenteon 1 Ei kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa ole mitään 'kansan' ideaa jne.
Mutta joo, minäkin kyllä uskon, että populismi käyttää hyväksi jotain synnynnäisiä vaistoja ja inhoja. Nykytiede ei taida kovin vakuuttavasti osata eritellä, mitä ne ovat.
***
Tai ainakaan ei ole varmaa, että populismia on kristinuskon vaikutuspiirin ulkopuolella (muistin Filippiinien Duterten).
1 En ole tähän mennessä korostanut tätä jälkimmäistä pointtia, mutta jos katsoo, miten Mudde määrittää populismin, niin myös se on näköjään tunnuksenomainen osa sitä. Ja Mudden määritelmällä tässä nyt tällä hetkellä operoidaan.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta